Auta pölyttäjiä pihallasi
Tee maailman ihanin luontoteko ja jätä puolet pihastasi pölyttäjille! Jätä osa nurmikosta leikkaamatta, suosi hyviä mesikasveja, tarjoa pesäpaikkoja ja torju haitalliset vieraslajit.
Puolet pihasta pölyttäjille
1. Tee nurmikosta monimuotoisempi
Tasainen nurmikko on pölyttäjien kannalta hyvin yksipuolinen, mutta ei hätää: saat nurmikosta monimuotoisemman ja helppohoitoisemman muutamalla yksinkertaisella niksillä.
Pidennä nurmikon leikkuuväliä
Nurmikkoa ei ole turhaan nimetty vuoden turhakkeeksi, sillä lyhyt nurmikko on lajistoltaan hyvin yksipuolinen. Kun leikkaat nurmikon harvemmin, ainakin osa mesikasveista ehtii kukkia, mikä houkuttelee paikalle pölyttäjiä.
Nurmikkoon kasvaa tyypillisesti ainakin valkoapiloita ja voikukkia, joista etenkin kimalaiset tykkäävät. Kuiviin kohtiin voi tulla huopakeltanoa tai rohtotädykettä, jotka ovat myös hyviä ravintokasveja pölyttäjille.
Jätä osa nurmikosta leikkaamatta
Jätä nurmikko leikkaamatta kokonaan tai osittain. Leikkaa esimerkiksi vain kulkureittejä tai anna nurmikon kuivimman osan kasvaa niityksi. Voit edesauttaa niityn kehitystä monilajiseksi poistamalla nurmikkoa pieninä laikkuina ja kylvämällä laikkuihin kotimaisten luonnonkasvien siemeniä. Lopputuloksena voi olla hieno kukikko eli kukkiva nurmikko.
Niitä leikkaamattomat alueet loppukesällä tai alkusyksystä, kun luonnonkukat ovat siementäneet. Jätä niittojäte muutamaksi päiväksi paikoilleen, jotta siemenet pääsevät varisemaan maahan. Haravoi lopuksi niittojäte kompostiin.
Luovu haravoinnista
Jätä keväällä ja syksyllä lehdet haravoimatta ja anna risukasojen olla. Näin pölyttäjähyönteiset ja muut eläimet voivat löytää itselleen suojapaikkoja ja ravintoa. Puusta pudonneet lehdet auttavat maaperässä eläviä lajeja selviytymään talvesta ja toimivat eristeenä kevään varhaisimmille kukille. Jos poistamme lehtiä vuodesta toiseen, maaperä myös köyhtyy sekä hiilen että ravinteiden osalta.
Voit aloittaa pienistä askelista: jätä lehtiä esimerkiksi pensasaitojen viereen, puiden alle tai kukkapenkkeihin. Näin maaperän hiilivarasto paranee ja samalla tuet hyönteisiä ja muita eläimiä.
Tarjoa ravintokasveja pölyttäjien toukille
Kasvata pihalla ravintoa myös hyönteisten toukille, jotka syövät pääasiassa kasvien lehtiä. Joidenkin lajien toukille kelpaa vain yksi tai muutama kasvilaji, osa puolestaan syö lähes mitä vain.
Nokkonen on erityisen tärkeä ravintokasvi monien perhoslajien toukille. Se on muun muassa nokkos-, neito-, liuska- ja karttaperhosen sekä amiraalin toukkien herkkua. Suosittuja perhostoukkien ravintokasveja ovat myös pajut, haapa, koivu, tammi, voikukka, kultapiisku, heinät, pujo, mustikka, juolukka, hierakat ja hernekasvit.
Luo monipuolisia ympäristöjä ja tarjoa vettä
Metsä, lehto, niitty, keto, pensaikko, kosteikko, heinikko, kallio, rinne, kivikko… Voitko kokeilla pienessä mittakaavassa kotipihallasi? Erilaisissa ympäristöissä viihtyvät erilaiset lajit, ja saat pihaasi runsaamman lajiston.
Jätä vetisiä maastonpainaumia tai perusta luonnonmukainen lampi. Voit esimerkiksi ohjata sade- ja sulamisevedet pihan alavaan kohtaan ja perustaa kosteikon. Monimuotoisessa kosteikossa viihtyvät muun muassa kotkansiivet, iirikset, rantakukat ja rantatädykkeet sekä myös monet pölyttäjähyönteiset, sammakot ja sudenkorennot.
Pienimmillään jo vedellä täytetty lautanen auttaa pölyttäjiä ja pikkueläimiä kuumilla keleillä. Muista huolehtia, että eläimet pääsevät vesipisteeltä turvallisesti pois.
2. Perusta niitty
Tutkimusten mukaan lajien määrä lisääntyy, kun esimerkiksi nurmikko niitytetään. Niityttämisestä hyötyvät niin kasvit, pölyttäjähyönteiset, linnut, sienet kuin maaperän mikrobitkin.
Niityn perustaminen vaatii kärsivällisyyttä – lopullisen kukkaloiston näkee yleensä vasta muutaman vuoden päästä!
Anna nurmikon kasvaa niityksi
Helpoiten saat aikaan niityn, kun annat nurmikon kuivimman osan kasvaa niityksi. Voit edesauttaa niityn kehitystä monilajiseksi poistamalla nurmikkoa pieninä laikkuina ja kylvämällä laikkuihin kotimaisten luonnonkasvien siemeniä.
Niitä niitty loppukesällä tai alkusyksystä, kun luonnonkukat ovat siementäneet. Jätä niittojäte muutamaksi päiväksi paikoilleen, jotta siemenet pääsevät varisemaan maahan. Haravoi lopuksi niittojäte kompostiin.
Rehevää niityttettävää aluetta, jossa kasvaa paljon heinää, voi ensimmäisinä vuosina niittää tehostetusti esimerkiksi kaksi kertaa kesässä. Kun kukkien määrä lisääntyy, voi niiton tehdä kerran kesässä loppukesällä tai syksyllä.
Näin perustat niityn alusta alkaen
Voit perustaa niityn kylvämällä puutarhaasi joko luonnosta kerättyjä tai kaupasta ostettuja niittykukkien siemeniä. Niityn perustaminen alusta alkaen on kannattavaa etenkin, jos piha on vaikkapa maalämpöremontin tai muiden rakennustöiden vuoksi valmiiksi myllätty.
Kun ostat valmiita siemeniä, suosi kotimaisia siemenseoksia, joissa on Suomen luonnossa esiintyviä kasveja. Jos puolestaan keräät siemenet itse, huolehdi, ettei mukana ole haitallisten vieraslajien kuten lupiinin tai jättipalsamin siemeniä. Kerää siemeniä muutenkin harkiten ja vastuullisesti. Älä kerää kaikkia siemeniä yhdestä paikasta, ettei alkuperäinen esiintymä vaarannu. Luonnonsuojelualueille ei saa mennä keräämään lainkaan, ja rauhoitettujen ja harvinaisten lajien siemenet on syytä jättää luontoon. Kestävintä on kerätä luonnonkasvien siemeniä esimerkiksi tuttavien perustamilta niityiltä sekä alueilta, jotka ovat jäämässä rakentamisen alle.
Valitse kasvilajit maaperän ja kosteusolosuhteiden mukaan. Kosteassa maassa viihtyvät esimerkiksi harakankello, niittyleinikki ja metsäkurjenpolvi. Savimaahan tai kuivaan, kalkkipitoiseen maahan kannattaa puolestaan istuttaa muun muassa keltamataraa, kevätesikkoja, päivänkakkaroita ja kissankelloja. Laihassa ja kuivassa maassa menestyvät esimerkiksi ahomansikka, keltamaite ja kangasajuruoho.
Niityt perustaminen onnistuu helpoiten puutarhan kuivimpaan, valoisimpaan ja vähäravinteisimpaan paikkaan. Muokkaa maa ensin esimerkiksi lapiolla kääntämällä tai jyrsimällä. Poista samalla mahdollisimman paljon monivuotisten rikkakasvien juuria. Jos maa on ravinteista ja multavaa, voit köyhdyttää sitä sekoittamalla pintamaahan muutaman sentin kerroksen hiekkaa.
Helpointa on kylvää siemenet syksyllä; näin monivuotiset siemenet saavat tarvitsemansa kylmäkäsittelyn talven aikana. Kylvä siemenet maan pintaan äläkä peitä niitä. Pienet siemenet voit kylvämisen helpottamiseksi sekoittaa esimerkiksi hiekkaan tai sahanpuruun.
Näyttävän niityn aikaansaaminen voi vaatia useamman kylvökerran. Seuraa kasvien kasvua seuraava kasvukausi. Tee tarvittaessa uusintakylvö seuraavana syksynä, jos siementen itävyys on ollut heikkoa.
Voit ohjata niityn kehitystä poistamalla liian hallitsevat kasvit ennen kuin ne ehtivät siementää. Koko niitty kannattaa niittää loppukesällä tai alkusyksystä, kun luonnonkukat ovat siementäneet. Jätä niittojäte muutamaksi päiväksi paikoilleen, jotta siemenet ovat varmasti varisseet maahan. Haravoi lopuksi niittojäte kompostiin.
Tarkempia ohjeita löydät Luonnonsuojeluliiton artikkelista Perusta pihaniitty. Katso myös Suomen Luonto -lehden Niityn perustajan muistilista.
3. Tarjoa pölyttäjille kukkia
Suosi puutarhassasi – myös ruukuissa ja parvekelaatikoissa – hyvinä mesikasveina tunnettuja yksi- ja monivuotisia kasvilajeja siten, että erilaisia kukkia on tarjolla keväästä syksyyn asti. Aikuiset hyönteiset saavat kukista mettä ja siitepölyä ravinnoksi.
Valitse yksinkertaisen kukinnon kasveja
Unohda kerrotut kukinnot ja löydä suosikkisi yksinkertaisen kukinnon kasveista. Kerrottu kukinto monine terälehtineen voi estää pölyttäjän pääsyn kukan keskustaan mesiapajille, eivätkä kaikki pitkälle jalostetut, kerrotut kukat tuota lainkaan mettä.
Suosi kotimaisia luonnonkasveja
Kun valitset pihaan luonnonkasveja, yritä huomioida puutarhan kasvuolot eli maaperä, valoisuus, varjoisuus, kosteus sekä ravinnepitoisuus. Vinkkejä valintaan saat myös siitä, mitä kasveja pihassa ja sen ympäristössä kasvaa luontaisesti. Jos saat luonnonkasvit viihtymään puutarhassasi, ne yleensä kukoistavat lähes ilman hoitoa. Luonnonkasvit saattavat olla puutarhassa jopa näyttävämpiä kuin luonnossa. Esimerkiksi kultapiisku kasvattaa luonnossa usein vain yhden varren, mutta puutarhassa se voi kukoistaa monivartisena ja runsaana.
Puutarhaan sopivia luonnonkasveja ovat muun muassa apilat, kurjenpolvet, mäkitervakko, päivänkakkara, kissan- ja harakankello, rantakukka, huopaohdake, kangasajuruoho, siankärsämö, isomaksaruoho, ruusuruoho, purtojuuri, kultapiisku, niittyhumala, tädykkeet, keltaängelmä, ruiskaunokki, ketoneilikka, neidonkieli, ukon- ja tummatulikukat sekä keltakurjenmiekka. Tutustu myös muihin pölyttäjien suosimiin luonnonkasveihin laatimamme taulukon avulla.
Vinkkejä luonnonkasvien valintaan saat myös Suomen Luonto -lehden artikkelista Luonnonkasveja puutarhaan.
Huomioithan, että kasveja ei ole luvallista siirtää juurineen luonnosta.
Täydennä kasvivalikoimaa perinteisillä perennoilla
Voit täydentää kasvivalikoimaa hyvinä mesikasveina pidetyillä perinteisillä perennoilla kuten lehtosinilatvoilla, suopayrteillä, nauhuksilla, punahatuilla, punalatvoilla, illakoilla, syysastereilla, leimuilla, konnanyrteillä, salvioilla, ukonhatuilla, tarhavarjohiipoilla, piikkiputkilla, katkeroilla, hirvenjuurilla, kimikeillä, syysvuokoilla ja syyssädekukilla.
Huolehdi, etteivät koristekasvit karkaa pihalta luontoon. Mikäli alkaa vaikuttaa siltä, että kasvit alkavat levittäytyä, niin harkitse niiden korvaamista monivuotisilla luonnonkasveilla.
Muista yksi- ja kaksivuotiset kasvit ja sipulikukat
Voit kylvää puutarhaan myös yksi- tai kaksivuotisia koristekasveja kuten kehäkukkia, krasseja, lobelioita, petunioita, verbenoita eli rautayrttikasveja, heliotrooppeja, hunajakukkia, sormustinkukkia ja unikoita.
Muista kevään sipulikukat eli lumikellot, krookukset, idänsinililjat (skillat), kevättähdet, helmililjat, narsissit ja tulppaanit.
Laita ruukut ja parvekelaatikot kukkimaan
Kylvä luonnonkukkien siemeniä ja istuta perennoja myös ruukkuihin, lavakauluksiin ja parvekelaatikoihin. Perusta vaikka mininiitty tai kokeile kasvattaa syvässä ruukussa voikukkia, joista etenkin kimalaiset tykkäävät. Istuta ruukkuihin syksyllä lisäksi vaikkapa kanervia ja krysanteemeja.
Älä latvo kaikkia yrttejä, vaan jätä ainakin osa kukkimaan. Jaa esimerkiksi timjami, oregano, salvia, minttu ja basilika pölyttäjien kanssa.
4. Istuta kukkivia puita ja pensaita
Säästä ja istuta kukkivia luonnonpuita ja -pensaita. Esimerkiksi keväällä kukkivat pajut ovat elintärkeitä talvihorroksesta herääville kimalaisille ja perhosille.
Suosi kukkivia puita ja pensaita
Säästä ja istuta kukkivia luonnonpuita ja -pensaita, kuten raitaa ja muita pajuja, vaahteroita, tuomea, pihlajaa, kuusamaa sekä paatsamaa. Keväällä kukkivat pajut ovat tärkeä ravinnonlähde talvihorroksesta herääville kimalaisille ja perhosille.
Kukkivista pensaista pölyttäjien mieleen ovat myös herukat, karviaiset, mustikat, syreenit, aroniat, vadelmat, jasmikkeet, kuusamat ja ruusut. Älä kuitenkaan istuta kurtturuusua, sillä se on haitallinen vieraslaji.
Puiden ja pensaiden suojaan voit puolestaan istuttaa varjossa viihtyviä kasveja kuten saniaisia tai käenkaalia.
5. Tarjoa pesäpaikkoja
Luonnossa pölyttäjät, kuten erakkomehiläiset, rakentavat pesänsä tyypillisesti maan- tai puunkoloon. Rakennetussa ympäristössä myös hyönteishotellit voivat tarjota mehiläisille ja muille hyönteisille paikan lisääntyä, talvehtia, yöpyä tai hakeutua suojaan.
Lahopuut, risu- ja lehtikasat, vanhat puurakennukset sekä hiekka- ja sorakasat ovat luonnon omia hyönteishotelleja, jotka kannattaa rauhoittaa pesä- ja suojapaikoiksi.
Käytä kiviä ja hiekkaa tai kuori maata esiin
Aina ei tarvita kasvipeitettä. Yhtä lailla voidaan käyttää kauniita kivilajeja tai soraa ja hiekkaa. Näin mehiläiset ja kovakuoriaiset pääsevät kaivamaan kolojaan hiekkaisiin kohtiin.
Jätä paahteiseen rinteeseen avointa maata, tai kokoa pieni hiekka- tai sorakumpare suojaiselle paikalle. Voit hyödyntää hiekkalaatikon vanhoja hiekkoja.
Kuori jossain kohdassa kivennäismaata esiin, niin saat tarjottua pesäpaikan maamehiläisille ja muille maassa pesiville pistiäisille. Noin neliömetrin alueelle mahtuu jo paljon pesiä.
Säästä lahopuut ja vanhat puurakenteet
Suosi lahopuuta, säästä vanha klapipino, maapuu tai pökkelö. Säilytä vanhat, osin lahoamassa olevat pihapuut, tai jätä niistä pystyyn parin metrin kannot eli tekopökkelöt. Ne tarjoavat pesäpaikkoja monille pölyttäjille kuten erilaisille mehiläisille ja kovakuoriaisille. Esimerkiksi useiden kovakuoriaisten toukat käyttävät lahoavaa puuainesta ravinnokseen, ja monien mesipistiäisten toukat kasvavat puunkolossa aikuisen pesään varastoiman ravinnon turvin.
Ylläpidä vanhoja puurakennuksia ja -rakenteita, samasta syystä.
Jätä risu- ja lehtikasoja tai rakenna lahopuuaita
Jätä risu- tai lehtikasa pihan kulmalle tai perusta pieni avokomposti puutarhan lehti- ja risujätteelle.Voit myös rakentaa pihaan risuista ja muusta puumateriaalista lahopuuaidan. Aita syntyy, kun pystytät puutolpat ja keräät niiden väliin oksia, risuja ja jopa runkoja. Katso tarkemmat ohjeet ja lisää ideoita Luonnonsuojeluliiton oppaasta Lahopuusta elämää – Opas puutarhan hoitoon.
Rakenna tai osta hyönteishotelli
Tee pesä koloissa pesiville pölyttäjillemme kuten erakkomehiläisille, erakkoampiaisille ja petopistiäisille tai osta hyönteishotelli kaupasta.
Hyönteishotellit voivat tarjota rakennetussa ympäristössä eläville mehiläisille ja muille hyönteisille paikan lisääntyä, talvehtia, yöpyä tai hakeutua suojaan. Esimerkiksi erakkomehiläiset rakentavat luonnossa pesänsä maan- tai puunkoloon, mutta niille kelpaa pesäpaikaksi myös hyönteishotelli.
Seinälle ripustettava hyönteishotelli on näppärä parvekkeella tai pienessä pihassa. Jos puutarhasi on suurempi, voita koota niin ison hyönteishotellin kuin haluat. Pölyttäjien kannalta paras hyönteishotelli syntyy poraamalla lehtipuuhun 4–8 mm levyisiä reikiä ja käyttämällä kasvien onttoja varsia. Löydät tarkemmat hotelliohjeet Suomen Luonto -lehden artikkelista Koteja erakoille.
Sijoita hotelli aurinkoiselle ja kuivalle paikalle, jonka ympäristöstä löytyy monipuolisesti hyviä mesikasveja alkukeväästä myöhäissyksyyn saakka. Suuntaa sisäänkäynnit kohti aamuaurinkoa, jonka lämmössä hotelliin yön aikana kertynyt kosteus kuivuu nopeasti. Hyönteiset eivät halua asua homeisessa hotellissa!
Lähellä olisi hyvä olla myös hyönteisten suosimia sisustusmateriaaleja kuten kasvien pehmeitä lehtiä ja kukintojen osia sekä pehmeää savea. Savea ja muuta maa-ainesta hyönteiset käyttävät etenkin pesäkäytävän sisäänkäynnin sulkemiseen.
Kolon suulle ilmestynyt tulppa kertoo, että koloon on munittu. Tulpan alle emo on rakentanut kennoja, joissa on munia ja ravintoa munista kuoriutuville toukille. Tulppien perusteella pystyy usein tunnistamaan niiden rakentajan lajiryhmälleen tai jopa lajilleen. Voit syventyä aiheeseen Suomen Luonto -lehden artikkelin Mitkä pistiäiset asustavat hyönteishotellissani? avulla.
Muista, että lahopuu on sellaisenaan luonnon hyönteishotelli! Lahopuut, risukasat ja vanhat puurakennukset kannattaakin rauhoittaa hyönteisten pesäpaikoiksi.
Säästä talventörröttäjät
Kuollut puu tai kanto tarjoaa koloissa pesiville pölyttäjille pesäpaikkoja, mutta kaikilla ei ole sellaista puutarhoissaan. Monet pölyttäjät voivat pesiä myös ontoissa tai sisältä pehmeissä kasvinvarsissa, kuten kuivuneissa ohdakkeissa tai vadelmissa. Voit leikata varsia vähän, jotta niiden sisus tulee esiin.
Talventörröttäjiä kannattaa säästää myös sellaisenaan silmäniloksi ihmisille sekä ravinnoksi niiden siemeniä syöville linnuille. Kasvien varret ja kuivuneet kukinnot ovat koristeellisia huurteisinakin. Esimerkiksi karhunputki ja muut sarjakukkaiset kasvit ovat erityisen tyylikkäitä ympäri vuoden.
6. Sano ei torjunta-aineille ja vieraslajeille!
Kemialliset torjunta-aineet ovat haitallisia pihan kaikille eliöille. Unohda siis kevätruiskutus ja muu torjunta-aineiden käyttö, kokonaan ja lopullisesti. Poista myös haitalliset vieraslajit äläkä päästä muitakaan puutarhakasveja leviämään pihan ulkopuolelle.
Unohda torjunta-aineet
Monimuotoisessa puutarhassa tuholaisten ja niitä syövien eläinten suhde löytää helpommin tasapainon. Luontopihan tuholaistorjujia ovat linnut, petohyönteiset, siilit, lepakot, sisiliskot sekä päästäiset. Ötököistä muun muassa leppäkertut, petopunkit, hämähäkit, maakiitäjäiset ja harsokorennot saalistavat tuholaisia ja loisivat niihin. Kannattaakin opetella tunnistamaan pihan hyönteisiä ja muita selkärangattomia, myös toukkia ja koteloita, ettet vahingossa tuhoa hyödyllisiä eliöitä.
Glyfosaatti ja muut kemialliset torjunta-aineet ovat haitallisia pihan kaikille eliöille. Mäntyneste, suola tai astianpesuaine eivät myöskään sovellu torjunta-aineiksi. Kerää isot tuholaiset käsin ja suihkuttele pienemmät pois puhtaalla, lämpimällä vedellä.
Kylvä kasveja, jotka häätävät tuholaisia ja houkuttelevat hyödyllisiä ötököitä pihaan. Tällaisia ovat esimerkiksi kehäkukka, auringonkukka, samettikukka, rypsi ja nokkonen.
Poista haitalliset vieraslajit
Haitalliset vieraslajit ovat uhka suomalaiselle luonnolle. Ne leviävät tehokkaasti muun muassa siemenistä ja juurenpaloista vieden elintilaa luonnonkasveilta sekä niistä riippuvaisilta pölyttäjiltä.
Poista haitalliset vieraslajit äläkä päästä muitakaan puutarhakasveja leviämään pihan ulkopuolelle.
Puutarhajätteen vieminen luontoon on lailla kiellettyä. Monet haitallisten vieraskasvien esiintymät ovat saaneet alkunsa luontoon jätetystä puutarhajätteestä. Ne vievät elintilaa luonnonkasveilta ja niiden pölyttäjiltä.
Luonto kiittää, kun hävität vieraslajijätteen asianmukaisesti! Siemeniä tai juuria sisältävät osat tulee laittaa tuplamuovipussissa poltettaviin roskiin tai viedä jäteasemalle. Muut kasvinosat voit hävittää kotipihalla vaikka kompostoimalla. Jos olet epävarma kasvinosien leviämisriskin suhteen, voit myös laittaa kaiken kasvijätteen jätesäkkeihin ja hävittää poltettavien roskien joukossa tai viedä jäteasemalle – muista tällöin mainita, että kyseessä on vieraskasvijäte.
Perehdy vieraslajien tunnistamiseen ja vieraslajijätteen hävittämiseen Vieraslajit.fi-verkkosivuilla.
7. Tiedota naapureita
Kaikkien silmä ei ole vielä harjaantunut arvostamaan villimmän puutarhan estetiikkaa. Naapureiden ja muiden lähialueen asukkaiden informointi auttaa suvaitsevamman asenneilmapiirin luomisessa.
Jos jätät nurmikon leikkaamatta tai perustat niityn ihan alusta alkaen, voit laittaa pihallesi infokyltin.
Luonnonsuojeluliitto on tuottamassa valmiita, tulostettavia kylttejä. Julkaisemme ne toukokuussa myös tällä sivulla.
8. Muista puutarhan vuodenkierto
Suunnittele pihatyöt puutarhan vuodenkierron mukaan.
Keväällä
Älä kiirehdi kevätsiivousta, vaan odota lämpimiä jaksoja, että ötökät päässeet turvallisesti suojistaan liikkeelle. Istuta ja vaali kevätkukkijoita kuten sipulikukkia sekä raitoja ja muita pajuja. Varjele kevään pörriäisiä, sillä niistä riippuu usein koko pesällisen elämä. Unohda kevätruiskutus, kokonaan ja lopullisesti.
Kesällä
Muista jättää suojapaikkoja ja heinikoita. Jätä osa nurmikosta leikkaamatta, jolloin se kehittyy niityksi tai kukkivaksi nurmeksi. Poista haitalliset vieraslajit. Tarjoa hellejaksoina linnuille ja hyönteisille vettä matalista astioista – varmista, että hyönteiset pääsevät kiipeämään vedestä pois. Kastele kukkivia kasveja kuivina jaksoina. Tutki, tarkkaile, kuvaa ja nauti!
Syksyllä
Tarkista syksyllä, että hyönteisten talvisuojat ovat kunnossa. Istuta keväällä aikaisin kukkivia sipulikasveja. Kerää lähialueen luonnonkukista siemeniä ja kylvä niitä kotipihalle. Älä kuitenkaan kerää uhanalaisten kasvien siemeniä! Anna lehtien jäädä pensaiden alle ja puiden juurelle suojapaikoiksi.
Vinkkejä pölyttäjien auttamiseen taloyhtiössä
Asutko omistus- tai vuokrataloyhtiössä? Tutustu pölyttäjien auttamiseen taloyhtiön pihalla.
Haluatko tehdä enemmän pölyttäjien puolesta?
Innostuitko pölyttäjien auttamisesta? Lähde mukaan talkoisiin, havainnoi pölyttäjiä tai vaadi kunnaltasi pölyttäjätekoja!
