Auta pölyttäjiä taloyhtiön pihalla
Voit toimia pölyttäjien puolesta myös taloyhtiössä! Nappaa tästä vinkit talteen – asuit sitten vuokralla tai omistusasunnossa.
Puolet pihasta pölyttäjille
1. Tee ehdotus taloyhtiölle
Samaan tapaan kuin omakotitalossa tai mökillä, myös taloyhtiössä voi jättää puolet pihasta pölyttäjille. Virallisen hyväksynnän saamiseksi hoitokäytäntöjen muutosta kannattaa ehdottaa taloyhtiön hallitukselle, isännöitsijälle, yhtiökokoukselle tai asukastoimikunnalle. Asian edistämistä auttaa, jos hoitokäytäntöjen muuttamiselle nimetään yhteyshenkilö.
Ehdota pölyttäjäystävällista puutarhanhoitoa taloyhtiölle
Yleensä taloyhtiön hallitus voi päättää pihanhoidosta, mutta ehdotus kannattaa viedä myös yhtiökokoukselle keskusteltavaksi, jotta naapurit saavat lisätietoa aiheesta. Voit viedä asian yhtiökokouksen päätettäväksi myös siinä tapauksessa, jos hallitus ei kannata ideaa.
Vuokrataloyhtiössä voit tehdä ehdotuksen asukastoimikunnalle tai asukaskokoukselle.
Lisäksi kannattaa keskustella aiheesta naapureiden kanssa pihalla tai rappukäytävässä. Näin voit saada kannattajia ehdotuksellesi sekä apuvoimia puutarhatöihin kuten niityttämiseen tai risuaidan rakentamiseen.
Mikäli kyseessä on rivitaloyhtiö ja toimenpiteitä tehdään huoneistokohtaisesti määritellyillä piha-alueilla kunkin asukkaan omasta toimesta, varmistakaa yhtiöjärjestyksestä, kenen hallintaan taloyhtiön piha-alue juridisesti kuuluu. Jos hallinta kuuluu taloyhtiölle, sillä on oikeus päättää, millaisia muutoksia osakkaat saavat tehdä.
Valitkaa keinot
Pölyttäjiä voi auttaa taloyhtiöiden pihoilla monin eri tavoin: voidaan esimerkiksi valita pölyttäjien suosimia kukkivia puita ja pensaita, jättää osa nurmikosta leikkaamatta, perustaa niitty, jättää pihaan lahopuuta ja suosia pihalla pölyttäjien suosimia kasveja.
Taloyhtiön pihalle sopivat siis samat vinkit kuin omakotitalojenkin pihoille. Toki hoitokeinot voivat olla erilaisia, joten kannattaa valita omaan taloyhtiöön sopiva suunnitelma.
Valitkaa yhteyshenkilö
Valitkaa joku yhteyshenkilöksi uusien hoitokäytäntöjen suhteen. Yhteyshenkilö voi ohjeistaa huoltoyhtiötä ja muita pihaa hoitavia, ja hänelle voidaan ohjata aiheeseen liittyviä kysymyksiä.
2. Sopikaa hoitokäytännöistä
Kun pölyttäjäystävällisestä puutarhanhoidosta on taloyhtiön tai asukastoimikunnan päätös, kertokaa uusista hoitokäytännöistä huoltoyhtiölle ja mahdollisille muille pihaa hoitaville. Voitte kysyä huoltoyhtiöltä myös etukäteen, mitkä ovat heidän tarpeensa pihanhoidon suhteen. Monien muutosten, kuten nurmikon leikkuuvälin pidentämisen, pitäisi olla helposti toteutettavissa.
Päivittäkää pihanhoito- ja huoltosopimukset
Turvallisinta on kirjata hoitokäytäntöjen muutokset myös pihanhoito- ja huoltosopimuksiin niiltä osin, kun työt ovat huoltoyhtiön tai muun ulkoisen tahon vastuulla.
Merkitkää uudella tavalla hoidettavat alueet selkeästi
Merkitkää leikkaamatta jätettävät nurmialueet, perustettava niitty ja maahan rakennetut pölyttäjien pesäpaikat selkeästi, jotta ruohonleikkuri pysyy alueelta poissa.
Voitte esimerkiksi rajata alueet kepeillä tai naruilla. Voitte myös pystyttää paikalle kyltin.
Sopikaa niiton ajankohta ja tekijä
Sopikaa niitytettävien nurmialueiden ja perustettavien uusniittyjen osalta, milloin ne niitetään. Sopiva ajankohta on loppukesällä tai alkusyksystä, kun luonnonkukat ovat siementäneet. Niittojäte kannattaa jättää muutamaksi päiväksi paikoilleen, jotta siemenet pääsevät varisemaan maahan. Kerätkää lopuksi niittojäte pois kompostoitavaksi.
Tuoreet ja kosteat niityt on syytä leikata joka vuosi, mutta kuivaa ja karua niittyä ei välttämättä tarvitse niittää vuosittain. Paahteisen kedon hoidoksi voi riittää pelkkä rikkakasvien kitkeminen ja puuvartisten kasvien raivaaminen. Rehevää niityttettävää aluetta, jossa kasvaa paljon heinää, voi ensimmäisinä vuosina niittää tehostetusti esimerkiksi kaksi kertaa kesässä. Kun kukkien määrä lisääntyy, voi niiton tehdä kerran kesässä loppukesällä tai syksyllä.
Sopikaa taloyhtiössä myös siitä, kuka vastaa niitosta. Onko homma huoltoyhtiön heiniä vai niitättekö alueen taloyhtiön syystalkoissa? Riippumatta siitä, kuka niiton hoitaa, asiasta on hyvä sopia mahdollisimman varhain ja selkeästi.
3. Perustakaa puutarhajätteelle komposti
Niittojätettä ja muuta puutarhajätettä ajatellen taloyhtiön pihalle kannattaa perustaa komposti. Puutarhajätettä voitte kompostoida avokompostissa eli kompostikasassa, avoimessa tai kannellisessa kehikossa tai puutarhajätekompostorissa. Haitallisten vieraskasvien kanssa on kuitenkin oltava tarkkana: niiden juuria ja siemeniä ei saa laittaa kompostiin. Muistakaa myös, että keittiöjätteille on hankittava umpinainen kompostori, johon jyrsijät ja linnut eivät pääse!
Selvittäkää kunnan kompostointimääräykset
Kun perustatte uutta kompostia, perehtykää oman paikkakunnan kompostointimääräyksiin. Määräykset löydätte kunnan tai alueen jätehuollosta vastaavan yhtiön nettisivuilta. Samalla saatte selville, pitääkö puutarhakompostistakin tehdä ilmoitus. Monien jäteyhtiöiden sivuilla on myös hyviä ohjeita kompostointiin ja puutarhakompostin rakentamiseen.
Valitkaa kompostille paikka
Komposti kannattaa sijoittaa tontin suojaisaan ja varjoisaan paikkaan, sillä niin tuuli kuin auringonpaistekin kuivattavat kasaa ja hidastavat kompostoitumista.
Keskustelkaa kompostin paikasta on myös rajanaapureiden kanssa. Ilman naapurin suostumusta kompostia ei saa sijoittaa viittä metriä lähemmäksi tontin rajaa. Lisäksi kompostin paikka ei ole suoraan kenenkään ikkunan alla. Talousvesikaivoon ja vesialueeseen matkaa pitää olla 15 metriä.
Puutarhakompostorin täyttö ja tyhjennys sujuu helpommin, jos viereen mahtuu kottikärryillä.
Hankkikaa tai rakentakaa sopiva komposti
Puutarhajätteelle suositellaan usein kaksiosaista puutarhakompostoria. Puutarhajäte muuttuu puutarhakompostissa mullaksi yleensä parissa vuodessa. Aiempana vuonna syntynyt puutarhajäte saa kompostoitua rauhassa, kun kompostin toista osaa täytetään.
Sekä avokompostista että kompostikehikosta kannattaa tehdä vähintään kuution kokoinen, jotta komposti lämpenee tarpeeksi. Kehikon on hyvä olla tarpeeksi tiivis, sillä harvassa kehikossa komposti kuivuu herkemmin ja sen seurauksena jäte maatuu hitaammin.
Aloittakaa puutarhajätekompostin kokoaminen varmistamalla ilman kierto: laittakaa pohjalle noin 10 cm kerros oksasilppua tai muuta karkeaa ainesta. Lisätkää sen päälle 10 cm silputtua puutarhajätettä ja lopuksi vielä ohut kerros komposti- tai puutarhamultaa.
Hoitakaa kompostia
Seuratkaa kompostin maatumista kesän aikana. Lahoaminen on tehokkainta, kun kompostissa on ilmavuutta, kosteutta ja sopivasti tuoretta ja karkeaa kasvijätettä. Seosainetta puutarhajätekompostissa ei tarvitse käyttää.
Jos komposti ei lämpene keskiosastaan, se on luultavasti liian kuiva. Voitte kastella sitä vedellä tai typpipitoisella nokkosvedellä. Myös runsaasti lakastuneita lehtiä ja risuja sisältävä lehtikomposti tarvitsee typpeä, eli senkin kasteluun sopii nokkosvesi.
Kesän aikana komposti käännetään yleensä 1–3 kertaa: keväällä sulamisen jälkeen, kesällä jos komposti jäähtyy ja hajoaminen sen myötä hidastuu sekä syksyllä. Koska jätteet hajoavat nopeammin kompostin keskellä, reunaosat kannattaa kääntää keskelle.
Kun kompostimassa on muuttunut ilmavaksi mullaksi, voitte levittää valmiin mullan puutarhaan.
4. Poistakaa haitalliset vieraslajit
Kasvaako taloyhtiönne pihalla haitallisia vieraslajeja? Kiinteistön omistajan tai haltijan vastuulla on huolehtia kohtuullisista toimenpiteistä vieraslajien hävittämiseksi tai niiden leviämisen rajoittamiseksi. Sopikaa, kuka vastaa vieraslajien torjunnasta taloyhtiönne pihassa.
Tunnistakaa haitalliset vieraslajit
Kansalliseen vieraslajiluetteloon ja EU:n vieraslajiluetteloon kuuluvia haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön, eikä niitä saa tuoda maahan, myydä, kasvattaa tai pitää hallussa. Haitallisia vieraskasveja ovat muun muassa jättiputket, jättipalsami, tarhatatar, japanintatar, sahalinintatar, kanadanvesirutto, komealupiini, kurtturuusu, kanadanpiisku, isopiisku, korkeapiisku, viitapihlaja-angervo, valkopajuangervo ja vuorivaahtera. Haitallisista eläinlajeista puutarhassa saattaa esiintyä etenkin espanjansiruetanoita ja mustapääetanoita.
Harjoitelkaa lajintuntemusta. Neuvoja haitallisten vieraslajien tunnistamiseen ja torjuntaan löydätte Vieraslajit.fi verkkosivuilta. Lajintunniksessa voitte käyttää apuna myös iNaturalist-sovellusta. On esimerkiksi hyvä tietää, että ruusuista vain kurtturuusu on haitallinen vieraslaji. Kurtturuusunkin jalostetut muodot eli tarhakurtturuusut ovat sallittuja, ja ruusujen valikoima on laaja – alkaen luonnonvaraisenakin kasvavasta orjanruususta.
Torjukaa haitalliset vieraslajit
Helpointa ja halvinta haitallisten vieraslajien torjuntaa on ennakointi ja ennaltaehkäisy. Älkää tuoko ulkomaanmatkoilta tuliaisena kasvi- tai eläinlajeja tai tilatko puutarhakasveja ulkomaisesta nettikaupasta. Suosikaa taloyhtiön pihassa Suomen alkuperäistä kasvilajistoa ja perinneperennoja.
Jos haitallinen vieraslaji on jo ehtinyt levitä pihaan, torjukaa se ennen kuin se on ehtinyt levitä laajalle alueelle.
Mikäli pihallanne on paljon yhtä tai useampaa haitallista vieraslajia, lajien hävittäminen voi vaatia pitkäjänteisiä torjuntatoimia useamman vuoden ajan. Lisäksi oikea ajoitus on tärkeää. Esimerkiksi haitalliset vieraskasvit kannattaa kitkeä ennen kuin ne ehtivät siementää.
Perehtykää haitallisten vieraslajien tunnistamiseen ja eri lajien torjuntakeinoihin Vieraslajit.fi verkkosivuilla.
Hävittäkää vieraslajijäte oikein
Luonto kiittää, kun hävitätte vieraslajijätteen asianmukaisesti! Siemeniä tai juuria sisältävät osat tulee laittaa tuplamuovipussissa poltettaviin roskiin tai viedä jäteasemalle. Muut kasvinosat voit hävittää kotipihalla vaikka kompostoimalla.
Jos olette epävarmoja kasvinosien leviämisriskin suhteen, voitte myös laittaa kaiken kasvijätteen jätesäkkeihin ja hävittää poltettavien roskien joukossa tai viedä jäteasemalle – muistakaa tällöin mainita, että kyseessä on vieraskasvijäte.
5. Huomioikaa pölyttäjät talkoissa
Voitte toimia myös taloyhtiön talkoissa pölyttäjien puolesta! Yhdessä on mukava edistää luonnon monimuotoisuutta kotipihalla. Haravointitalkoille on vaihtoehtoja: istutustalkoot, kylvötalkoot, risuaidanrakennustalkoot, vieraslajitalkoot jne.
Ideoita kevättalkoisiin
- Rajatkaa nurmikosta alue, joka jätetään leikkaamatta.
- Jättäkää lehtiä ainakin pensaiden ja puiden alle sekä kukkapenkkeihin.
- Kylväkää ja istuttakaa luonnonkukkia ja muita hyviä mesikasveja.
- Perustakaa puutarhajätteelle komposti.
- Rakentakaa risuaita.
- Rakentakaa tai pystyttäkää kaupasta ostettu hyönteishotelli pesäpaikaksi pölyttäjille.
- Kootkaa pieni hiekka- tai soraharju suojaiselle paikalle.
Kevättalkoiden päätteeksi voitte kohottaa maljan – vaikkapa lasillisen simaa – keväälle ja pölyttäjille.
Ideoita kesän talkoisiin
- Torjukaa haitalliset vieraslajit.
- Havainnoikaa pölyttäjiä yhdessä esimerkiksi iNaturalist-sovelluksen avulla.
- Kääntäkää komposti, jos se on päässyt kuivumaan.
Ideoita syystalkoisiin
- Perustakaa niitty tai kylväkää näyttävä luonnokukkaistutus.
- Rakentakaa tai pystyttäkää kaupasta ostettu hyönteishotelli pölyttäjien talvehtimispaikaksi.
- Istuttakaa kukkasipuleita kevättä ajatellen.
- Istuttakaa kukkivia puita ja pensaita.
- Jättäkää lahopuuta, risuja ja lehtiä pihaan.
- Säästäkää talventörröttäjiä pesäpaikoiksi. Voitte leikata niiden varsia vähän, jotta sisus tulee esiin.
6. Huomioi pölyttäjät parvekkeella tai ikkunalla
Voit noudattaa Puolet pihasta pölyttäjille -periaatetta myös parvekkeella tai perustaa ikkunalaatikkoon minikokoisen keitaan pölyttäjille.
Perusta pölyttäjäpuutarha parvekkeelle
Kotipuutarhojen tavoin kukkivat parvekkeet voivat tarjota pölyttäjille pysäkkejä, joissa levähtää, pitää sadetta ja ruokailla matkalla elinympäristöstä toiseen. Kukista sekä syötävistä kasveista ja yrteistä hyödyt itsekin, joten pölyttäjäparveke on moninkertainen ilo.
Suosi parvekkeella hyvinä mesikasveina tunnettuja yksi- ja monivuotisia kasvilajeja siten, että kukkia on tarjolla keväästä syksyyn asti. Valitse ensisijaisesti kotimaisia luonnonkasveja ja täydennä valikoimaa istuttamalla keväällä sipulikukkia ja kasvattamalla yrttejä ja monivuotisia koristekasveja eli perennoja. Huomioi kasveja ostaessa, onko parveke aurinkoinen vai varjoisa. Voit tutustua pölyttäjien suosimiin luonnonkasveihin laatimamme taulukon avulla.
Älä latvo kaikkia yrttejä, vaan jätä ainakin osa kukkimaan. Jaa esimerkiksi timjami, oregano, salvia, minttu ja basilika pölyttäjien kanssa. Myös monivuotinen ruohosipuli sopii parvekkeelle. Parvekkeella talvehdittuaan se tekee nuput jo varhain, kun siemenestä kylvetyt yrtit ovat vasta aluillaan.
Voit laittaa parvekkeelle myös vesipisteen pölyttäjiä varten.Vinkkejä parvekkeelle löydät myös Luonnonsuojelilja-lehden artikkelista Houkuttele perhoset parvekkeelle ja Suomen Luonto -lehden artikkelista Kesävinkit lähiluontoon: Pölyttäjäpuutarha parvekkeelle
Kasvata ikkunalaatikossa pölyttäjien suosimia kukkia
Voit perustaa minikokoisen keitaan pölyttäjille myös ikkunalaatikkoon, jos taloyhtiö sen sallii. Valitse laatikkoon olosuhteisiin sopivia, pölyttäjien suosimia lajeja. Kukkasin koristellut ikkunalaudat kaunistavat koko taloa!
Vinkkejä pölyttäjäystävälliseen puutarhanhoitoon
Taloyhtiön pihassa voitte auttaa pölyttäjiä ihan samoilla keinoilla kuin omakotipihoissakin. Jättäkää vaikka osa nurmikosta leikkaamatta ja tarjotkaa pesäpaikkoja!
Haluatko tehdä enemmän pölyttäjien puolesta?
Innostuitko pölyttäjien auttamisesta? Lähde mukaan talkoisiin, havainnoi pölyttäjiä tai vaadi kunnaltasi pölyttäjätekoja!
