Kuva: Merja Paakkanen

Vedet

Virtavedet, pienvedet ja matalat rehevöitymisherkät järvet ja Itämeri tarvitsevat apuamme. Lahjoittamalla autat meitä vapauttamaan virtoja ja pitämään pohjoisen vedet kirkkaina.

Tilannekatsaus

Suomi tunnetaan tuhansien järvien ja puhtaiden vesien maana. Silti varsinkin virtavedet, pienvedet ja matalat rehevöitymisherkät järvet tarvitsevat apuamme. Myös Itämeren suojelun edellytys on jokien kuljettaman ravinnekuorman pysäyttäminen.

Kaupunkien ja teollisuuden vesistöpäästöt on saatu varsin hyvin kuriin. Haasteenamme ovat edelleen pelloilta ja metsätalousalueilta valuvat ravinteet ja kiintoaines, jotka rehevöittävät ja tummentavat vesiämme. Hajakuormituksen ohella toinen haaste on maankuivatus, joka on mullistanut soiden ja metsien vesitalouden ja niiden pienvesiluonnon. Kolmas haaste ovat vesistöjen patoaminen ja säännöstely, joilla jokien ja järvien rantaviivat ja virtaamat on muutettu ja saatettu virtavesiluonto ahdinkoon.

Konaiskuva vesistöjemme tilasta on puutteellinen. Pelkästään järviä on Suomessa lähes 190 000, mutta tila-arviot perustuvat noin 6900 suuren järven ja joen tietoihin. Ne eivä kata esimerkiksi purojen heikkoa tilaa tai vesien tummumista humuksen vuoksi.

Kuva: Ansel Siegenthaler

Tavoitteemme

Tavoitteena puhtaat, vapaat ja monimuotoiset vedet

Haluamme, että myös seuraavilla sukupolvilla on mahdollisuus nauttia sisävesistämme. Luonnonsuojeluliitto suojelee monin tavoin tuhansia järviämme, komeita jokiamme, monimuotoista pienvesiluontoa. Tavoitteenamme ovat puhtaat, vapaat ja monimuotoiset sisävedet.

Veden kierto on kokonaisuus. Sade ja lumen sulamisvedet yhtyvät vesistön latvoilta puroiksi, lammiksi, järviksi ja joiksi. Osa vedestä suotuu pohjavedeksi, joka paikoin pulpahtaa maasta lähteinä. Joet virtaavat lopulta mereen. Sisävesien suojelu varjelee myös erityislaatuista Itämertamme.

Unelmamme sisävesistä

Vesistöissämme on saavutettu hyvä ekologinen tila. Lajien ja luontotyyppien suojelutaso on suotuisa. Elinvoimaiset, luontaisesti lisääntyvät vaelluskalakannat on palautettu myös rakennettuihin vesistöihin. Kansalaiset osallistuvat lähivesiänsä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Joet, järvet, purot, lammet ja lähteet ovat ilon aihe. Maailmalla Suomi tunnetaan puhtaiden ja juomakelpoisten luonnonvesien maana.

Lähteenraikkaat vedet

Lähteet ja pohjavesivaikutteiset järvet säilyvät vesiluontomme kirkkaimpina ja turmelemattomina helminä.

Pienvedet ja suot elpymään

Pienvesien ja soiden kyky tasata tulvia ja kuivuutta elpyy vesistönlatvoilla. Turpeen kaivu lopetetaan vesiensuojelun ja ilmaston vuoksi. Pienvesiä ja soita varjellaan maanmuokkaukselta ja ojitukselta, jotta humus ja kiintoaine eivät huuhtoudu. Kuivatettuja soita ja perattuja pienvesiuomia palautetaan luonnonmukaisiksi.

Virtavedet vapautuvat

Uusia voimalaitospatoja tai tekoaltaita ei enää rakenneta. Vesivoimalaitosten luvat muutetaan määräaikaisiksi. Vanhentuneet ja usein alimitoitetut kalatalousvelvoitteet päivitetään. Velvoitteiksi asetetaan kaloille ja muille vesieliöille vapaat vaellusyhteydet, ympäristövirtaamat ja lisääntymisalueiden laajentaminen. Voimaloiden lyhytaikaissäännöstelyistä luovutaan. Jo määrätyt kalatievelvoitteet pannaan käytäntöön pikaisesti. Vähätuottoisia pienvesivoimaloita ja muita kalojen kulkuesteitä puretaan suunnitelmallisesti. Perattuja koskia ja kanavaksi muutettuja jokiosuuksia ennallistetaan.

Puhtaat ja monimuotoiset järvet

Hajakuormitusta valuma-alueelta hillitään suojakaistoilla ja pidättämällä ravinteet pellossa. Rantojen liettymistä ja umpeenkasvua aiheuttavaa humuskuormituksen seurantaa tehostetaan. Herkkää rantaluontoa säästetään rakentamiselta. Säännöstelyä muutetaan luonnonmukaisemmaksi.

Lintujärviä ja -kosteikoita kunnostetaan

Turpeenkaivualueista ja peltojen vesijättömaista perustetaan uusia lintukosteikoita korvaamaan umpeenkasvavia tai kuivattuja kosteikoita.

Opi lisää

Kemijoen virtausta.
Kuva: Johannes Sipponen
Lohi ui vedessä.
Kuva: iStock

Näin toimimme

Vaikutamme lainsäädäntöön ja päätöksentekoon

Luonnonsuojeluliitto on ajanut vuosikymmenten ajan vesiensuojelua edistäviä lakeja. Osallistumme lainsäädäntötyöhön ja olemme jäsenenä mm. maatalous- ja kalastuspolitiikkaa uudistavissa työryhmissä. Teemme yhteistyötä valtionhallinnon kanssa, jotta vesiensuojelussa tehtäisiin konkreettisia ja vaikuttavia ratkaisuja. Nyt esimerkiksi teollisuuden ja taajamien pistekuormitus on saatu varsin hyvin kuriin. Haasteena on vielä hajakuormitus, jota tulee maa- ja metsätaloudesta sekä haja-asutuksesta.

Edistämme kansalaisten vaikuttamista vesien suojeluun

Järjestimme ensimmäisten vesienhoitosuunnitelmien aikaan Ääntä vedestä -aktivoimishankkeita, jotka Euroopan ympäristötoimisto EEB:n vesityöryhmässä todettiin EU:n parhaiten onnistuneisiin kuuluvaksi. Kalastuslakiin saadun parannuksen kautta Luonnonsuojeluliiton piirit ja yhdistykset pääsevät osallistumaan uusien kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmiin.

Vaikuttaminen alkaa tiedosta. Julkaisimme Vesistöoppaan, joka tarjoaa yleistajuisesti perustiedot vesiensuojelusta mökkiläisille ja muiden vesien äärellä eläville. Vesistöoppaan ohella Vesistölähettilään tehtävävihko tarjoaa polun oman lähiveden tarkkailuun ja vaikuttamiseen.

Autamme vaelluskaloja ja vapautamme virtoja

Suomen vaelluskalat ovat uhanalaistuneet vahvasti. Luonnonsuojeluliitto vaatii aktiivisesti kalankulun ja ympäristövirtaamien palauttamista. Patojen purkua ja luonnonmukaisia kalateitä rakennettuihin vesistöihin tuetaan aloittein, kannanotoin ja lausunnoin. Olemme olleet mukana valmistelemassa kalatiestrategiaa, jonka ansiosta nyt puretaan patoja ja tehdään kalateitä. Pelastimme Kemijoen viimeisen vapaan virran estämällä Sierilän vesivoimalaitoksen rakentamisen. Lopulta yhtiö luopui hankkeesta.

Viestimme vesivoiman luontovaikutuksista, jotka ovat kohtalokkaita vaelluskaloille. Toteutimme Vapauta virrat -viestintäkampanjan ja synnytimme aloitteita vesivoimaloiden kalatalousvelvoitteiden päivittämiseksi.

Suojelemme soita turpeenotolta ja ennallistamme soita

Turpeen nostaminen soilta ja soiden ojittaminen kuormittavat vesistöjä. Maanpinnan avaaminen huuhtoo sade- ja sulamisvesien mukana soilta enenevästi ravinteita, kiinto-ainesta, humusta ja rautaa vesistöihin. Tämä kiihdyttää vesistöjen rehevöitymistä. Soiden kuivattamisesta on siirryttävä soiden ennallistamiseen ja veden pidättämiseen valuma-alueilla. Puolustamme soita turpeenkaivulta ja ennallistamme ojitettuja soita palautumaan takaisin kohti luonnontilaa.

Ennallistamme ja kunnostamme vesiluontoa

Olemme esimerkiksi jatkaneet onnistuneesti vuonna 2008 alkanutta pienvesien ennallistamistyötä Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Kunnostimme muun muassa Karvianjoen alueella uhanalaiselle meritaimenelle uusia kutupaikkoja useiden kilometrien matkalta.

Luonnonsuojeluliitto oli mukana esimerkiksi Suomen EU-historian suurimmassa LIFE-rahaston hankkeessa vuosina 2016–2022. Freshabit LIFE -hankkeen tavoitteena oli parantaa järvien, jokien ja pienvesien ekologista tilaa. Luonnonsuojeluliitto toi hankkeeseen muun muassa vesistölähettiläitä, virtavesien kunnostusta, kampanjointia vesivoiman ympäristöhaittojen vähentämiseksi sekä EKOenergia-ympäristömerkin uudet vesivoimakriteerit.

Aineistot

  • 2018

    Vesistöopas

  • 2020

    Vesistölähettilään tehtävävihko

  • 2019

    Kestävän maatalouden tiekartta

  • 2018

    Maanomistajan vesiensuojeluvinkit

  • 2018

    Luonnonsuojeluliiton sisävesistrategia

Kuva: Miikka Pulliainen

Ajankohtaista

Lisää tietoa

Tärkeitä linkkejä ja tietoa vesistä.

Ole yhteydessä

  • Toiminnanjohtaja Tapani Veistola.

    Tapani Veistola

  • Hankepäällikkö Virpi Sahi.

    Virpi Sahi

Liity kuukausilahjoittajaksi

Luonto tarvitsee sitkeitä puolustajia. Kuukausilahjoittajana suojelet suomalaisia elinympäristöjä ja lajeja.

Kuva: Panu Oulasvirta

Tee kertalahjoitus

Kertalahjoitus on nopea tapa auttaa luontoa. Jokainen lahjoitus on tärkeä.

Kuva: Johannes Sipponen

Tule mukaan

Suomen luonnonsuojeluliiton toiminta kattaa koko maan. Etsi lähin paikallisyhdistys ja liity mukaan!

Kuva: Sally Luhta