Itämeri

Suomen Itämeren suojelutyö on epäonnistunut ennen kaikkea siksi, ettei maa- ja metsätalous kanna vesiensuojelussa vastuutaan. Liitto nostaa voimakkaasti esiin maa- ja metsätalouden toimien välttämättömyyttä ja luo näin painetta asioiden todelliseen korjaamiseen.

Vaikutamme päättäjiin ja vaadimme tiukkaa lainsäädäntöä. Vaikutamme työryhmissä, eduskunnassa ja tiedotusvälineiden kautta, jotta vesiensuojelussa tehtäisiin konkreettisia ja vaikuttavia ratkaisuja.

Metsätalouden ojitusten päästöt on saatava hallintaan ja metsälakiin on lisättävä riittävät puustoiset suojavyöhykkeet.

Peltomaalla vesistön suojaksi jätetään viljelemätön vyöhyke ja ravinteiden karkaamista hillitään
kosteikoilla. Vesistöä rehevöittävät peltolohkot poistetaan viljelystä ja muutetaan luonnon monimuotoisuutta lisääviksi ympäristöiksi. Lannoitteiden käyttö on täsmällistä ja niukkaa. Maataloudessa käytetään vain vähän myrkkyjä.

Liitto, luonnonsuojelupiirit ja paikallisyhdistykset toimivat Itämeren hyväksi paikallisesti, maakunnissa, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.

Ajankohtainen vaikuttamisen keino ovat tulevat alueelliset vesienhoitosuunnitelmat vuosille 2028–2033. Liiton piireillä on edustajat kaikissa vesienhoidon alueellisissa yhteistyöryhmissä, jotka osallistuvat vesienhoitosuunnitelmien valmisteluun. Liitto osallistuu vastaavasti valtakunnallisen Itämeren merenhoitosuunnitelman tekemiseen ja merialuesuunnitteluun.

Liitto, piirit ja yhdistyksen vaikuttavat suojelualoitteilla, luontoselvityksillä sekä muilla toimilla Suomen meri- ja rannikkoalueen luontotyyppien suojeluun. Vaadimme myös suojeluverkoston täydentämistä ja merikansallispuistojen laajentamista.

Liitto, piirit ja yhdistykset osallistuvat luonnonhoitoon, vesistöjen kunnostukseen ja ennallistamiseen. Piirit ovat mukana laatimassa valuma-aluekohtaisia ennallistamisohjelmia vesistöille. Liiton Varsinais-Suomen piirillä on ollut jo vuosikymmeniä perinnemaisemien hoitoleirejä Saaristomeren kansallispuistossa. Piirit ja yhdistykset osallistuvat myös rantojen vieraslajien torjuntakampanjoihin. Muun muassa Hangon rannoilla on tehty kurtturuusun kitkentää.

Purovesistöjen kunnostushankkeita on toteutettu esimerkiksi Pohjanmaan ja Satakunnan piireissä. Liitto on ajanut vahvasti myös vaelluskalojen kulkuväylien avaamista.

Suomen luonnonsuojeluliitto on ollut voimakas ja pitkäaikainen vaikuttaja Saaristomeren, Itäisen Suomenlahden, Perämeren ja Itäisen Suomenlahden kansallispuistoja perustettaessa. Samoin lukuisten muiden, kuten hylkeitä ja merilintuja auttavien suojelualueiden perustamisessa.

Vaikutimme Itämeren merikotkia ja hylkeitä vaivanneiden ympäristömyrkkyjen kieltämiseen. Teollisuuden ja asutuskeskusten vesien puhdistaminen on ollut työssämme tärkeä teema, joka yhä jatkuu.

Metsästykseen vaikuttaminen on liiton jokavuotista toimintaa, sillä merilinnustolle ja hylkeille liikapyynti voi olla kohtalonkysymys. Myös kalastuksen sääntelyssä olemme vaikuttaneet tehokkaasti niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.

Lohelle ja meritaimenelle tärkeitä virtavesiä turvaava koskiensuojelulaki tehtiin 1980-luvulla Luonnonsuojeluliiton ja sen kumppanien työryhmään jättämän eriävän mielipiteen pohjalta. Uusia vaelluskaloja haittaavia vesivoimalaitoksia ei ole enää Suomeen suunnitteilla sen jälkeen kun Kemijoen Sierilän rakentamisesta luovuttiin vuonna 2024, vuosikymmenien kamppailun jälkeen. Liiton rooli oli keskeinen myös voimalaitoshankkeisiin liittyneiden Vuotoksen ja Kollajan tekoaltaiden torjumisessa. Nyt on siirrytty virtavesien ennallistamisen aikaan.

Olemme tehneet vuosia työtä, jotta lumenkaato mereen lopetettaisiin Helsingissä. Nyt asia on etenemässä. Helsinki on viimeinen Suomen kaupunki, jossa lumia vielä mereen kaadetaan.

Liiton eri toimijat vaikuttavat julkisuudessa ja päättäjiin sekä toimivat asiantuntiijoina.

Seuraamme tarkkaan Itämereen vaikuttavia hankkeita. Piirit ja yhdistykset antavat vuosittain runsaasti lausuntoja rantakaavoitukseen, merituulivoimaloihin, kalanviljelylaitoksiin, laivaväyliin, akkukemikaalitehtaisiin ja Itämeren laajaan valumavesialueeseen liittyen. Tarvittaessa tuomme hankkeiden haittoja julkisuuteen ja valitamme hallinto-oikeuksiin hankkeista, jotka uhkaavat merta ja rikkovat lakia.

Yhdyskuntien haittoja torjutaan järkevällä maankäytön suunnittelulla ja rakentamisen ohjauksella. Jätevesien puhdistustarvetta vähennetään siirtymällä yhä enemmän ravinteiden kierrätykseen. Liitto vaikuttaa viranomaisiin, jotta valmiutta öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan kohotetaan.

Olemme saaneet monena vuonna valtion budjettiin lisää rahaa Itämeren suojeluun. Päätökset on saatu aikaan Luonnonsuojeluliiton ja muiden tahojen aloitteiden, lausuntojen, poliittisen vaikuttaminen ja tiedotuksen ansiosta. Olemme vaatineet myös vedenalaisten luontokartoitusten rahoituksen säilyttämistä.

Liitto työskentelee Itämeren suojelu- ja kalastusasioissa Coalition Clean Balticin kanssa, joka on vahva Itämeren alueen järjestöjen yhteisvaikuttaja. Näin pääsemme vaikuttamaan Itämeren suojelukomission eli HELCOMin työhön.

Liitto toimii EU:n vesiä koskevan lainsäädännön valmistelussa ja toimeenpanossa muun muassa valtioneuvoston EU-jaostoissa ja eduskunnan kuulemisissa. Liitto toimii myös Itämeren kalastuskiintiöiden valmistelussa EU:n neuvoa-antavan Baltic Sea Advisory Councilin hallituksessa. Viime vuosina muun muassa lohen kalastusta on rajoitettu merkittävästi sen suojelemiseksi.

Liitto tekee yhteistyötä ruotsinkielisen sisarjärjestönsä Natur och Miljön kanssa pyrkien vaikuttamaan myös Ahvenanmaan meriluonnon suojeluun.