Erätauko-keskustelussa ideoitiin hiilineutraalia Oulua
Tiistaina 29.1. oli Sitran valtakunnallinen Erätauko-päivä, jolloin käytiin ympäri Suomen liki sata keskustelua liittyen ilmastonmuutokseen. Oulussa kolme paikallista ympäristöjärjestöä (Suomen luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistys, Greenpeace Oulu ja Maan ystävien paikallisosasto Maahiset ry) yhdistivät voimansa ja järjestivät keskustelun otsikolla Mikä estää Oulua ryhtymästä HINKU-kunnaksi ja tavoittelemasta hiilineutraliutta vuoteen 2030 mennessä?
Paikalle, Aleksinkulmaan, saapui yli 60 aiheesta kiinnostunutta, tavallisista oululaisista kansanedustajaehdokkaisiin. Myös mm. Oulun Energialta, Kiertokaaresta ja Oulun Serviisistä saatiin edustajia paikalle.
Tilaisuuden aloitti Iin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Teijo Liedeksen esitys siitä, kuinka Iissä on päästy hyviin tuloksiin hiilineutraaliuden tavoittelussa ja Iin tavoite onkin olla hiilineutraali jo ennen Pariisin ilmastosopimuksen tavoitetta, vuotta 2030. Iissä hyviä tuloksia on saatu mm. siitä johtuen, että ilmastoasiasta on tehty yhteinen, kaikkien asia eikä ilmastotavoitteisiin pääsemisestä ole muodostettu minkään yksittäisen puolueen onnistumista tai häviötä.
Esityksen jälkeen jakauduttiin viiteen ryhmään HINKU-aihealueiden mukaisesti:
- energia 2. kiinteistöt 3. liikkuminen 4. ruoka 5. jätehuolto.
Energiakeskustelussa keskeisesti nousi esille uusiutuva energia. Ristiriitoja aiheutti puuhakkeen ja turpeen käyttö energian tuotannossa. Myös kiinteistöjen ja kaavoituksen mahdollisuudet energiantuotannossa huomioitiin, esim. aurinkopaneelit talojen katoille.
Kiinteistökeskustelun keskeisiä asioita olivat lämmitysmuodot, lämpöhukka sekä hukkakuutioiden lämmitys. Toivottiin mm. että kiinteistöautomatiikan parantamisella ja energiankäytön seurannalla saataisiin energiankulutusta vähennettyä. Monimuotoinen lämmitys (aurinko, maalämpö, puu) ja puurakentaminen nähtiin mahdollisuutena. Ehdotettiin myös, että kestävät lämmitysmuodot voisivat olla osa talotoimittajien talopaketteja.
Liikkumiskeskustelussa keskeisesti esille nousi joukkoliikenne ja sen vahvistaminen. Joukkoliikenne nähtiin arvokysymyksenä ja palveluna veronmaksajille ja luonnolle eli sen tarjoamisen ei tarvitsisi aina olla kannattavaa. Myös työnantajat voisivat osaltaan vahvistaa joukkoliikenteen tai pyörän käyttöä työmatkoilla. Joukkoliikenteen käytön helppouden tulisi houkutella ihmisiä valitsemaan se yksityisautoilun sijaan. Kutsuliikennemalleja esitettiin ratkaisuksi haja-asutusalueiden joukkoliikenteeseen. Myös junia ja ratikkaa toivottiin Ouluun.
Ruokakeskustelussa puhuttivat ruokaketjut ja teemana oli ruoan elinkaari pellolta ruokapöytään. Keskustelussa puhuttiin mm. hävikin vähentämisestä ja kestävistä ruokahankinnoista. Hävikkiruoan välttämistä ja kierrättämistä vaadittiin lakisääteiseksi. Säätelyä toivottiin vähennettävän, esim. viimeinen käyttöpäivä ja parasta ennen –merkinnät koettiin osittain turhiksi. Sesonkiruoka toivottiin työpaikoille ja kouluihin, nyt pakollisen kuuden viikon ruokalajikierron sijaan. Reseptiikan kehittämisellä ja toimivien hankintaketjujen kautta päästäisiin kohti vähähiilisempää ateriaa. Kuntien tulisi tehdä pitkät sopimukset viljelijöiden kanssa, esim. 10 vuodeksi, lähiruoan tuotannon turvaamiseksi. Myös yhteisiä ruokailuja esim. kerrostaloihin ja koululaisten marjankeruupäiviä toivottiin.
Jätehuollon keskustelussa keskeisesti nousi esille kierrättämisen tehostaminen ja jätteen ajatteleminen ennemminkin raaka-aineena kuin roskana. Biojätteestä vielä iso osa menee sekajätteeseen ja sen 100% hyödyntäminen nähtiin tärkeänä tavoitteena. Biojätteen mädätyksessä syntyneellä kaasulla toimivia busseja toivottiin Ouluun. Jätteiden lajittelun hyödyt kirkastuivat taloudenkin kannalta. Myös paikallisen osaamisen hyödyntämistä ja mahdollisuuksia biokaasun tuotannossa ja kierrätyksessä korostettiin. Kunnallispoliitikoilta toivottiin heräämistä jäteasiaan. Jätteiden lajittelun edistämiseksi tarvittaisiin kampanjointia asenteiden muuttamiseksi, lisäksi kiertotalouden edistämiseksi olisi vaikutettava myös tuotannollisiin tekijöihin mm. jo tuotteen tekovaiheessa mietittäisiin jätteen hyödyntäminen. Jätehuoltosektori nähtiin jopa Oulun uutena piilaaksona, josta voitaisiin kannustimilla saada uusi Teknologiakylä!