Irti Turpeesta – mielenosoitus sävytti Keskustan puoluekokousta
Yhdistyksemme järjesti Ouluhallin edustalla mielenosoituksen teemalla Irti Turpeesta. Mielenosoitus ajoittui Keskustan puoluekokouksen aloitushetkeen ja tavoittikin Ouluhallissa pidettyyn puoluekokoukseen kokoontumassa olleita keskustapäättäjiä. Tätä kirjoittaessa Irti Turpeesta kansalaisaloite on kerännyt 14 400 allekirjoitusta. Tästä kirjoituksesta voit lukea luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Esko Saaren mielenosoituksessa pitämän puheen.
Arvoisat Keskustapuolueen puoluekokousedustajat. Vetoamme hallituspuolue Keskustaan.
Suomen luonnonsuojeluliitto on laittanut liikkeelle kansalaisaloitteen turpeen energiakäytön kieltämisestä vuoteen 2025 mennessä. Lakialoitteen tavoitteena on edistää Marinin hallituksen tavoitteita hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 mennessä, pysäyttää suoluonnon monimuotoisuuden köyhtyminen sekä parantaa vesistöjen tilaa.
Turpeen energiakäytöstä luopuminen on yksi kustannustehokkaimmista tavoista vähentää energiantuotannon ilmastohaittoja. Turpeesta aiheutuu noin 20 prosenttia Suomen energiatuotannon hiilidioksidiekvivalentteina lasketuista ilmastopäästöistä. Vastaavasti turpeella tuotetaan 6-7 % energiasta. Turpeenpolton päästöt ovat samaa luokkaa kuin henkilöautoliikenteen päästöt.
Turpeeseen ja soiden käyttöön liittyy monia ongelmia. Pohjois-Pohjanmaan soista ja turvemaista on ojitettu yhteensä 69 %. Osa näistä metsäojituksista onnistui ja näin syntyneet metsät ovat tulossa hakkuukypsiksi. Ympäristösyistä turvemetsiin vallitseva avohakkuumenetelmä soveltuu huonosti. Avohakkuulla aiheutetaan pohjaveden pinnan nousua ja ojitustarvetta. Ojituksen seurauksena turpeen hajoaminen kiihtyy, samoin hiilivuoto ilmakehään ja vesistöihin. Turvemetsiin pitää soveltaa jatkuvan kasvatuksen hakkuumenetelmiä, joilla kuvattuja ongelmia voidaan vähentää. Kaikissa Pohjanmaan turvemaakunnissa on sama turvemetsien ongelma.
Pohjois-Pohjanmaa on Suomen maitomaakunta. Maito- ja lihakarja tarvitsee nurmipeltoja. Jotta tuotanto kannattaisi, karjatilojen koon pitää kasvaa. Vastaavasti nurmea ja peltoa tarvitaan lisää rehuntuotantoon ja lannan levitykseen. EU-politiikka pitää pellon hinnan korkeana. Peltoa raivataan lisää metsästä ja suosta. Soilla tuloksena on sama hiilivuoto kuin turvemetsissä.
Nyt nopeasti selvittämään karjamaakunnan lantaan ja lietteisiin sisältyvä biokaasupotentiaali ja voisiko tuo huonosti hyödynnetty energiavara ilmastoviisaasti olla otettavissa käyttöön. Sivutuotteena syntyvä mädätysjäännös on lietelantaa parempi ja ympäristöystävällisempi lannoite pellolla. Ehkä se on myös kehitettävissä kaupalliseksi lannoitteeksi.
Ilman voimakasta yhteiskunnan tukea ei maakuntaan synnytetä uusia biokaasutuotannon työpaikkoja. Ilman voimakasta yhteiskunnan tukea maahan ei olisi syntynyt myöskään markkinaehtoista tuulivoimatuotantoa. Suomen osuus JTF- eli oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta voisi komission mukaan olla noin 164 miljoonaa euroa. Voiko sille olla parempaa kohdetta kuin uusiutuvan energiantuotannon kehittäminen?
Sellaistakin kuuluu, että kasvavat hiilidioksidin päästöoikeusmaksut lopettavat turpeen energiakäytön markkinavetoisesti. Kimmo Lundén kommentoi viikko sitten Maaseudun tulevaisuus-lehdessä: ”Kaukolämpöyhtiöt, energiajärjestöt – ovat jo pitkään havainneet ja kertoneet, että polttoturpeen alasajo tapahtuu ihan markkinaehtoisesti. Kallistuneet hiilidioksidin päästöoikeudet ohjaavat käyttämään turpeen sijasta muita, edullisempia polttoaineita ilman vaadittuja veronkorotuksia.”
Keskustanuoret osoittaa tervettä epäilyä. Keskustanuoret on tehnyt puoluekokoukselle aloitteen, että turpeen energiapoltosta luovutaan. Suomenmaa kirjoittaa (28.8.2020): sitaatti ”Keskustanuoret iloitsee, että paljon puolueväkeä puhuttanut turpeen energiapoltosta luopuminen saa puoluehallitukselta osittaisen hyväksynnän.” Nuoret haluavat jouduttaa energiaturpeesta luopumista, sitaatti jatkuu: ”Keskustanuoret vaatii kuitenkin, että puolue ottaa kunnianhimoisemman tavoitteen turpeen energiapoltosta luopumiseen. Samalla kun hiilenpoltto loppuu vuonna 2029, on luontevaa luopua myös turpeenpoltosta.”
Hyvä, mutta laitetaan tuota aikarajaa vähän aikaisemmaksi. Hallitus vaihtuu toiseksi ja hallitusohjelma uudeksi. Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä tarvitaan laki, joka asettaa turpeen energiakäytölle takarajan.