Turpeen korvaamista puulla rajoittavat saatavuus ja luonnon kantokyky
Kaupunkien lämpövoimaloissa käytetään noin 60 terawattitunnin edestä polttoaineita vuodessa. Noin puolet tästä energiamäärästä tuotetaan edelleen fossiilisilla polttoaineilla, turve mukaan lukien.
Paraikaa etsitään ratkaisuja, joilla 30 terawattitunnin vuotuinen määrä fossiilisia polttoaineita korvataan. Mutta riittääkö puu korvaajaksi?
Hakkuutähteistä sekä pien- ja jätepuusta tehtyä metsähaketta poltetaan lämpövoimaloissa nykyisin noin 15 terawattituntia vuodessa. Tämä on noin puolet Suomen metsäenergian potentiaalista. Vaikka jokainen risu ja käpy kerättäisiin talteen, niin energiapuu ei riitä korvaamaan kuin puolet lämpövoimaloiden fossiilisten polttoaineiden käytöstä.
Metsäenergian tarjonnan lisääntyminen vaatii metsänomistajien myyntihalukkuutta ja metsäenergian tuotantoketjujen toimivuutta. Kummastakaan ei ole takeita. Siispä jo nykytasosta nopeasti kasvava puunpoltto voi johtaa saatavuusongelmiin.
Vaikka ilmastotoimet ovat myöhässä, ratkaisujen pitää olla kestäviä myös pitkällä aikajänteellä. Jos energiapuun kysyntä ylittää tarjonnan, ajaudutaan helposti polttamaan tuontihaketta tai järeää ainespuuta. Kumpikin vaihtoehto on kestämätön niin ilmaston kuin luonnon monimuotoisuudenkin kannalta. Ajatus kaupunkien lämmöntuotannon rakentamisesta pelkän puun varaan on mahdoton.
Hakkuiden vaikutuksesta jo tavallisetkin metsälajit ovat taantuneet. Venäläisen tuontihakkeen polttaminen on erityisen ongelmallista, koska hake on peräisin luonnonmetsistä, joissa monimuotoisuuden taso on korkea. Myös Suomessa on pidettävä huoli siitä, että viimeiset luonnontilaiset metsät säästyvät. Samalla on edistettävä luonnon monimuotoisuutta talousmetsissä.
Metsien hiilinielu ei voi kasvaa samalla kun hakkuut lisääntyvät, mutta kestävää ei ole hitaasti uusiutuvan ja päästöiltään fossiilisia polttoaineita vastaavan turpeen polttokaan.
Hiilivarastojen polttamisen sijaan energiajärjestelmää tulisi kehittää uuteen suuntaan. Polttoon perustumattomia ratkaisuja on jo otettu käyttöön pääkaupunkiseudulla. Uusia lämmitysratkaisuja on tuettava ja turvealan toimijoille tarjottava uusia mahdollisuuksia.
Irlanti luopuu turpeen poltosta viisi vuotta etuajassa 2023. Kansallisen turveyhtiön Bord na Mónan työntekijät uudelleen koulutetaan ja yhtiö investoi muun muassa tuuli- ja aurinkovoimaan, lääkekasveihin ja soiden ennallistamiseen.
Osaamista ja investointeja kestävien vaihtoehtojen toteuttamiseen tarvitaan myös Suomessa. Polttoa korvaavia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi lämpöpumput, aurinko- ja tuulivoima, syvälämpö ja geoterminen lämpö.
Tuotantotapojen lisäksi on kiinnitettävä huomiota käyttötottumuksiin. Ennen kaikkea energian käyttöä on pyrittävä kohtuullistamaan. Pohjoisissa oloissa energian ja lämmön säästäminen ovat tuttua asiaa. Voisiko hukkalämpöä hyödyntää ja energiatehokkuutta parantaa vielä lisää esimerkiksi älyteknologian avulla?