Nelikaistainen lentokentäntie ei tue kestävää kaupunkiliikkumista
Lentokentäntien tiesuunnitelmaluonnoksen mukaan tie oltaisiin muuttamassa nelikaistaiseksi. Hankkeen taustalla on oletus liikennemäärien ja erityisesti lentoliikenteen määrän kasvusta. Etätyön, etäkokousten ja ympäristötietoisuuden lisääntyminen ovat kuitenkin viemässä pohjan näiltä oletuksilta. Nelikaistaistaminen ei myöskään edistä - vaan paremminkin hankaloittaa - Oulun tavoitetta pienentää henkilöautoilun kulkumuoto-osuutta. Lue koko mielipide täältä.
Mielipide tiesuunnitelmaluonnoksesta Mt 815 Lentokentäntien parantaminen välillä Pohjantie (vt4) – Hailuodontie (mt 816), Oulu, Kempele
Oulun kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelma (SUMP)
Hankkeen esittelymateriaalissa on listattu hankkeeseen liittyviä selvityksiä ja suunnitelmia. Oulun kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelma (SUMP) on vasta hyväksymisvaiheessa ja ehkä siksi puuttuu listauksesta.
Vaikutukset SUMP:in tavoitteiden saavuttamiseen tulee ottaa huomion myös tämän hankkeen vaikutuksia arvioitaessa.
Oulun seudun MAL-sopimus 2020–2031
Toinen liikennejärjestelmien suunnittelua kestävään suuntaan ohjaava asiakirja, jota ei ole mainittu hankkeen esittelymateriaalissa on valtion ja Oulun seudun kuntien allekirjoittama maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus (MAL).
MAL-sopimuksen mukaan kaupunkiseudun liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteena on kasvattaa kestävien liikkumismuotojen osuutta liikennesuoritteesta, parantaa liikenneturvallisuutta ja lisätä työpaikkojen ja palveluiden saavutettavuutta.
Keskeinen osa MAL-sopimuksen toimenpiteistä liittyy kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattamiseen. Siksi hankearvioinnin tai tiesuunnitelman tulee ottaa kantaa miten hanke edistää MAL-sopimuksen kulkumuototavoitteiden toteutumista.
Hankearvioinnista
Tiesuunnitelman laatimisen yhteydessä tullaan laatimaan maantielain 15 g § mukainen vaikutusten arviointi. Vaikutusten arvioinnin tulee sisältää arvio ilmastovaikutuksista. SUMP linjaa asian näin: Toimenpide 1: Sitovat tavoitteet: Merkittäviä liikenneverkkoa tai maankäyttöä koskevia muutoksia sisältävistä liikennesuunnitelmista ja kaavoista arvioidaan ilmastovaikutukset. Liikkumisen ilmastopäästöjä lisääviä suunnitelmia voidaan hyväksyä vain perustellusti.
On selvää, että investoinnit henkilöautoliikenteen sujuvoittamiseen lisäävät henkilöautoilun määrää. Ymmärryksemme mukaan vaikutus ilmenee useammalla tavalla:
- Pitkällä aikavälillä liikennetarve kasvaa mm. asuinpaikan valintaan liittyvien valintojen johdosta
- Asiointi kauempana oleviin palveluihin nopeutuu ja siten lisää asiointimatkoja kauempana sijaitseviin kohteisiin lähipalvelujen sijaan
- Henkilöauton kulkumuoto-osuus kasvaa, jos samalla ei paranneta muiden kulkumuotojen sujuvuutta
Ilmastopäästöjä koskeva osa hankearvioinnista tulee toteuttaa laaja-alaisesti ottaa huomioon myös edellä esitettyjä epäsuoria vaikutuksia.
Suunnitteluperusteet
Hankkeen esittelymateriaalissa esitetään hankkeelle kuusi tavoitetta. Tavoitteet ovat enimmäkseen perusteltuja. Ensimmäisenä esitetty tavoite ’parantaa Lentokentäntien liikenteen sujuvuutta ja liittymien toimivuutta ottaen huomioon maankäytön ja liikenteen ennustettu kasvu’ vaatii kuitenkin täsmentämistä.
Suunnitelmaluonnoksen esittelymateriaalin mukaan liikennemäärän (KAVL) kasvu vuodesta 2018 vuoteen 2040 on noin 20 %. Laskelma pohjautuu Oulun seudun liikennemalliin.
SUMP:in tavoite on nostaa kestävien kulkumuotojen osuus v. 2016 42 % :sta 50 %:iin vuonna 2030. Oulun seudun liikennemallin oletuksena on, että ihmisten käyttäytyminen kulkumuodon valinnassa säilyy ennallaan. Vaikutusten ja hyötyjen pohjana olevana liikennemäärien kehityksen arvioinnissa lähtökohdan tulee kuitenkin olla SUMP:in tavoitteiden mukainen kehitys kulkumuoto-osuuksissa. Pidämme realistisempana oletuksena, että liikennemäärät eivät vuonna 2040 ole ainakaan nykyistä suurempia.
Suunnittelun oletuksena on oletus lentomatkustajien määrän kasvusta nykyisestä miljoonasta vuotuisesta matkustajasta 1.5 miljoonaan. Myös tämä oletus tulee kyseenalaistaa, pidämme realistisempana oletuksena matkustajamäärän puolittumista nykyisestä.
Myös etätyön lisääntyminen muuttaa ihmisten käyttäytymistä siten, että aamun ja iltapäivän ruuhkahuiput vähenevät. Suunnitteluperusteissa esitetyt arviot ruuhkakellonaikojen liikennemääristä tulee päivittää koronan jälkeiseen aikaan.
Yhteenveto
Hankkeen hyötyjen ja haittojen arvioinnin pohjana olevat oletukset ja arviointikriteerit tulee päivittää kestävää liikkumista toteuttavaan koronan jälkeiseen etätyöaikaan. Mikäli vaikutusarviointi tämän jälkeen osoittaa haitat hyötyjä suuremmiksi, niin hanke jatkaa uudelta pohjalta siten, että lähtökohtana on kestävän liikkumisen tavoitteiden saavuttaminen.