Näppärinkangas on luonnon monimuotoisuudeltaa erityisen rikas alue – rakentaminen on rajattava pois ekologisesti merkittäviltä alueilta
Suomen luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistyksen mielipide koskien Näppärinkankaan asemakaavaluonnosta
Kiitämme laadukasta suunnittelua sekä sitä, että luontoarvoja ja niihin liittyvää palautetta on pyritty ottamaan huomioon. Olemme vierailleet alueella useaan otteeseen sekä kesä- että talviaikaan ja todenneet sen poikkeuksellisen rikkaaksi ja monimuotoiseksi – kuten on todettu tehdyissä selvityksissäkin. Itse törmäsimme alueella selvityksessä mainittujen lintujen lisäksi kuukkeliin ja pohjantikkaan. Luontoselvityksen mukaan alueen pesimälintutiheys on kaksinkertainen verrattuna yleiseen tiheyteen Pohjois-Pohjanmaan metsäseuduilla. Alueella näyttivät selvityksen mukaan pesivän erittäin uhanalaiset hömötiainen ja viherpeippo; vaarantuneet pyy ja töyhtötiainen; silmälläpidettävät närhi sekä reuna-alueella västäräkki, harakka, punavarpunen ja pohjansirkku; sekä alueellisesti uhanalaiset metso ja reuna-alueella pohjansirkku. Nämä tulevat ehdottomasti kärsimään rakentamisesta.
Haastattelemamme 20 vuotta ihan lähistöllä asuneen ja paljon ulkoilevan luontoharrastajan ja metsästäjän mukaan alueella näkee runsaasti mm. metsäkanalintuja (teeri, pyy, metso) ja lisäksi usein myös lepakoita, toisin kuin selvityksissä esitetään. Selvityksessä vedottiin siihen, ettei lepakoita voi olla, koska alueella olisi vain uusia rakennuksia, mutta ihan lähellä Särkeläntien suunnassa on kyllä myös vanhoja navetta- ja piharakennuksia.
On hyvä, että tällä kohtaa rakentamattoman ja luonnontilaisen Jäälinojan varteen on jätetty leveät suojavyöhykkeet, mutta erittäin harmillista, että alueelle tuleva leveä kokoojakatu on suunniteltu niin, että se katkaisee puron vieläpä kaikkein komeimman vanhan metsän kohdalta. Luontoselvityksessä todetaan, että puron varteen ei saa rakentaa, mikä käsittääksemme koskee myös tien rakentamista. Esitämme, että tien linjauksen eri vaihtoehdot otetaan uudelleen harkittavaksi. Esim. Lunkintien kautta liikenne suuntautuisi Jäälin palveluiden suuntaan, eikä Jäälinojaa tarvitsisi ylittää uudella sillalla. Yksi vaihtoehto olisi myös ylittää puro vähän etelämpää, missä luontoarvot olisivat pienemmät jo olemassa olevan asutuksen takia, ja hyödyntää Särkeläntietä. Mielestämme tämä on tärkeä arvokysymys: halutaanko ainutkertainen puronvarsi säilyttää vai tehdä tie halvimman ja helpoimman vaihtoehdon mukaan?
Näin ekologisesti monipuolisella alueella tulee ehdottomasti noudattaa luontoselvitysten suosituksia ja jättää rakentamatta alueet, joille rakentamista ei suositella. Esitämme, että suunniteltua rakentamista supistetaan liitteenä olevaan luontoselvityskarttaan punaisella ympyröityjen lakimetsien osalta, koska ne toisaalta ovat harvinaisen komeita vanhoja metsiä ja toisaalta lännempänä olevassa teimme mainitut kuukkeli- ja pohjantikkahavainnot ja ihan lähistöllä on töyhtötiaisen reviiri ja itäisempi on luontoselvityksessäkin suositeltu jätettäväksi rakentamatta. Lisäksi jäljelle jääviin valitettavan pieniin ja kapeisiin säilytettäviin metsäkaistoihin ja alueisiin ei tulisi rakentaa pyöräteitä eikä kohdistaa metsän-/puistonhoidollisia toimenpiteitä.
Toivomme. että tulevaisuudessa ei enää tarvitsisi ottaa näin hienoja ja monipuolisia luontokohteita rakennuskäyttöön. Jatkossa on panostettava tähänastista voimakkaammin vähemmän arvokkaiden rakennusalueiden löytämiseen. Mikäli Oulu ottaa nykyisellä vauhdilla arvokkaita metsäalueita rakennettavaksi, emme mitenkään pysty täyttämään tavoitteita olla luonnoltaan monimuotoisempi kaupunki vuonna 2026 (Oulun kaupungin ympäristöohjelma 2026) ja hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä.
Tämän alueen rakentamisen ekologiseksi kompensaatioksi esitämme suojeltavaksi vähintään kaksinkertaisen määrän vastaavan tyyppistä hakkuu-uhan alla olevaa metsää, jonka luonnontilaistumista voidaan tarvittaessa edistää ennallistamistoimilla (tavoitteena sekarakenteisuus, lahopuun lisääminen ja luontainen vesitalous).
Kaavoitusprosessien seuraamisen helpottamiseksi esittäisimme, että viimeistään luonnosvaiheessa kaavakartat saisi https://kartta.ouka.fi/ -palveluun, niin että kohteiden sijainnin voisi tarkistaa maastossa nykyistä täsmällisemmin.