Saarelan jokivarsi on arvokas viherkäytävä, joka tulee säilyttää

Mielipiteemme Saarelan jokivarsi-asemakaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Tarkoituksena on hyödyntää Oulujoen rantaan ja Kero-ojan vartta vapaa-ajan asunto sekä virkistys- ja matkailukäyttöön.

Kaavoitettavaksi esitetty alue rajautuu Oulujokeen, Kero-ojaan ja metsätalousalueeseen, jolla Uuden Oulun yleiskaavan mukaan on ympäristöarvoja (MY). Tämän lisäksi alue kokonaisuutenaan on yleiskaavan mukaan maisemallisesti arvokas.

Kero-oja on täällä alajuoksullaan hieno luonnontilainen puro, jonka ympäristöä voi verrata vaikkapa Myllyojan laaksoon. Vesi on uurtanut löyhään silttimaahan upean, luonnoltaan rikkaan lehtomaisen purolaakson. Puuston valtalajeina ovat isot haavat, harmaalepät ja tuomet. Puron suussa komeilevat vanhat pihlajat, kuuset ja männyt. Kaavoitettavaksi ehdotetun alueen kohdalla on vanha tuomilehto ja alueella kasvaa Oulussa harvinainen luonnonvarainen kullero muiden runsaiden lehtokasvien lisäksi.

Alue muodostaa tärkeän viherkäytävän Oulujoelta Mustikkakankaan kautta lähes luonnontilaisille Isosuolle sekä Joutsensuolle aina Sanginjoen luonnonsuojelualueelle asti. Kero-oja on myös tärkeä ekologinen vesistöyhteys mainituille alueille (VILMO). Alueella tavataankin runsaasti sammakoita ja rupikonnia. Sanginjoen uuden luonnonsuojelualueen myötä korostuu etelä-pohjoissuuntaisten viherkäytävien tärkeys kuten Kero-ojan viherkäytävän.

Markkuun alueella Kero-ojan toisella puolen on tavattu yhteensä lähes 100 lintulajia viime vuosina. Kero-ojan laakso ja Markkuun alue ovat erittäin suosittua levähdys- ja asuinaluetta hyvin monille muutto- ja muille linnuille. Näistä mainittakoon hömötiainen, närhi, punatulkku, järripeippo, punakylkirastas, peippo, lehtokerttu, valkoviklo, telkkä, sepelkyyhky, laulurastas, rautiainen, punarinta, satakieli, tiltaltti, punavarpunen, lehtokurppa, taivaanvuohi, harmaahaikara jne.

Myös alueella tavattu eläimistö (esim. kauris, saukko, ilves) on runsas ja hyötyy siitä, että ekologinen käytävä on tarpeeksi leveä Kero-ojan suusta Mustikkakankaan läpi aina Isosuolle/Joutsensuolle/Sanginjoen suojelualueelle asti.

Hiukkavaaran alueelle kaavoitetaan jatkossa vielä Mustikkakangas, Puolukkakangas ja Kanervakangas. Näistä Mustikkakangas rajautuu Kero-ojan purolaaksoon. Kaikki Kero-ojan kohdalla jäljellä oleva vapaa ranta ja alue tulee olemaan tuleville tuhansille Hiukkavaaran alueen asukkaille tärkeää virkistysaluetta. Valkiaisjärven rannat tulevat kulumaan entisestään, jos Hiukkavaaran uusien tulevien asukkaiden pääsyä Oulujoen rantaan ei mietitä jo tässä vaiheessa. Viheralueverkosto ja monimuotoisuussuunnitelmassa (VILMO) Oulujoen pohjoisrantaan alueen kohdalle onkin merkitty virkistysyhteystarve!

Alue on mielestämme aivan liian pieni palvelemaan matkailua, koska lähes luonnontilaisen ja lehtomaisen Kero-ojan ympäristöä ei voi sallia rakentamiselle varsinkaan, kun Oulu on sitoutunut edistämään luonnon monimuotoisuutta. Silloin kun RM-varaus on tehty yleiskaavaan, ei luontokato ollut vielä kunnolla tiedossa.

Rakennettavaksi suunnitellun alueen maaperä on löyhää hiesua, jolle rakentamista ei yleensä suositella. Kaikesta rantaan rakentamisesta, joka huonontaa Oulujoen, meidän juomavetemme, veden laatua entisestään, olisi syytä luopua.