Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pohjois-Pohjanmaan piiri Oulun yhdistys

Oulu
Navigaatio päälle/pois

Ritaportin ase­ma­kaa­va­luon­nok­sen pe­si­mä­lin­nus­to­sel­vi­tys on tehty väärään aikaan

Suomen luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistyksen mielipide koskien Ritaportin asemakaavaluonnosta. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on suunnitella mm. Pateniemen, Herukan ja Ritaharjun kaupunginosia palveleva keskustatoimintojen alue, jossa sijaitsee monipuolisesti kaupallisia ja muita palveluja.

Suunnittelualueen pohjoisosassa on luonnontilaista suota, jossa esiintyy uhanalainen ja erityisesti suojeltava suovenhokas. https://www.suomen-perhoset.fi/suovenhokas/. Suunnitelmassa suo on merkitty osittain suojeltavaksi. Esitämme, että Ritakankaanpuisto pitäisi kokonaisuudessaan merkitä suojelualueeksi, jotta suovenhokkaan ja muun arvokkaan suoluonnon olemassaolo turvataan. Lisäksi alueen kuivatuksessa tulee huomioida, että vesiä tulee johtaa suoalueelle ja varmistaa, että ympäröivän rakennettavaan alueen kuivatus ei aiheuta suon kuivumista laidoiltakaan.

SLL Oulu esitti OAS:n mielipiteen erityisesti arvokkaan kuusimetsän säilyttämistä suunnittelualueen itäosissa, mikä ei ehdotusvaiheessa toteudu. Sen sijaan korvaavasti Raitotien pohjoispuolinen, valtatie 4:n liittymää vierustava, varttunut kuusikko osoitetaan asemakaavassa säilytettäväksi. Tämä säilytettävä alue tulisi merkitä suojelualueeksi, sillä voimassa olevan metsien hoito- ja käyttösuunnitelman mukaan suojametsät ovat normaalisti harvennettavia metsiä, jolloin suojametsä kaavamerkintänä ei riitä turvaamaan metsän luontoarvoja.

Suunnitelman lintuselvitys on tehty väärään aikaan. Maastokäynnit on toteutettu 9.6. ja 12.6., jolloin aikaisin pesiviä lajeja, kuten taivaanvuohi, hömö- ja töyhtötiainen ja pohjansirkku ei välttämättä enää havaitse. Tietojemme mukaan alueella on laulanut erittäin uhanalainen hömötiainen mm. 14.-16.5.2022 ja lisäksi uhanalaisista lajeista on havaittu töyhtötiainen ja pyy. Nämä kaikki ovat sellaisia lajeja, jotka ovat huonosti havaittavissa kesäkuussa, jolloin suunnitelman selvitykset on tehty. Tämän vuoksi vakiintunut käytäntö on, että lintuselvitykset tehdään toukokuun puolivälin aikaan ja toinen laskenta kesäkuussa. Vähintään toukokuun lintulaskenta tai koko lintuselvitys on tehtävä uudestaan. Aiemmin vastaavissa tilanteissa tehdyt uusintaselvitykset ovat osoittaneet, että oikein ajoitetuilla selvityksillä löytyy jopa puolet enemmän lintuja kuin pelkillä myöhäisillä kesäkuun käynneillä.

Suunnittelun “tavoitteena on suunnitella alueesta helposti saavutettava myös muuten kuin henkilöautolla. Toiminnot sijoitetaan tiiviisti tukemaan jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliikennettä”. Tavoitteet ovat kannatettavia, ja mm. baanayhteys ja lähijunaseisake tukevat alueen saavuttamista jalan ja polkupyörällä. Alustavissa maankäyttötarkasteluissa itse alueella liikkuminen jalan tai polkupyörällä on jäänyt huomattavasti vähemmälle huomiolle. Mielestämme alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota myös jalan ja polkupyörällä siirtymiseen alueen sisällä esimerkiksi pohjois-etelä -suunnassa. Tämä voi näkyä mm. riittävillä yhteyksien määrällä sekä näiden yhteyksien priorisoimisella autoliikenteen edelle. Nämä ratkaisut lisäisivät alueen turvallisuutta.

Suunnittelun tavoitteena on tavoitteena on laadukas keskustamainen ympäristö viheralueineen. Viheralueissa, mm. Ritaportinpuistossa tulisi korostaa paikallista, alueelle ominaista lajistoa ja luoda luonnon monimuotoisuutta lisääviä puistoja nurmikenttien sijaan. Viheryhteydet on kaavassa huomioitu kohtalaisesti. VILMO-suunnitelman mukainen viherkäytävä toteutuu moottoritien itäpuolelta kuntoreitin varressa olevaa viherkäytävää pitkin, joka jatkuu suunnittelualueella Ritakankaanpuiston ja Ritaportinpuiston kautta kohti junarataa ja Pateniemeen johtavaa viherkäytävää. Kaikkia Ritaportin luonto- ja maisemaselvityksen suosituksia ei ole kaavaluonnoksessa huomioitu. Selvityksessä suositeltiin alueen itäosan varttuneen kuusikon säilyttämistä. Kaavaluonnoksessa sitä ole ole kuitenkaan esitetty säästettäväksi. Esitämme, että kaavoituksessa vielä selvitetään, onko mahdollista säilyttää tämä metsä pääosin esimerkiksi tehostamalla korttelin maankäyttöä sen eteläosassa. Voisiko kaupan suuryksikön rakentaa kahteen kerrokseen? Keskustamaista rakentamista ei ole matala laaja marketti parkkialuekenttineen.