Oulunsalonrannan alueelle tulee laatia ympäristö- ja maisema-arvoja tukeva hoitosuunnitelma

Oulun kaupungin Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut on käynnistänyt yhdessä Oulun Veden kanssa Oulunsalon Kallenrannassa sijaitsevan Oulunsalonrannan alueen katu- ja rakennussuunnittelun. Suunnittelualueeseen kuuluu asemakaavassa osoitetut kadut, yhdistetyt kävelyn ja pyöräilyn väylät ja puistopolut Kouranrannantien länsipuolella. Alueella on voimassa oleva asemakaava 564-2267, joka on tullut voimaan 31.3.2022.

Alla on Suomen luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistyksen huomiot liittyen nähtävillä olevaan katu- ja rakennussuunnitelmaan.

VL-4 metsäalue

Voimassa olevan asemakaavan mukaisesti “Alueella on ympäristö- ja maisema-arvoja, jotka tulee ottaa huomioon alueen tarkemmassa suunnittelussa, toteutuksessa ja hoitamisessa.” Tulkitsemme, että asemakaavan mukaisesti alueelle tulisi laatia tarkempi hoitosuunnitelma, jolla turvataan uhanalaisen luontotyypin (sukkessiometsä) luontoarvot. Maankohoamismetsien ehjät sukkessiosarjat ovat valtakunnallisesti harvinaisia ja niitä tulisi vaalia. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa ja maakuntakaavassa mainitaan, että maankohoamisrannikon luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus tulisi ottaa huomioon.

Metsän pirstomisen ja mahdollisen moottoriliikenteen (ml. mopoilu) ja häiriön välttämiseksi sekä luonnonrauhan pysymiseksi ehdotamme, ettei pyöräteitä levennetä ja päällystetä metsäalueella edes kivituhkalla. Jo entisestään pieni metsäalue, ja ainoa tämän alueen rauhallisista metsistä, pienenisi pyöräteiden leventämisen ja nykyisen asettelun myötä entisestään. Ihmiset arvostavat myös koskemattomampaa lähiluontoa. Metsässä riittävät jo siellä olemassa olevat polut, eikä tarvita suunnitelmassa esitettyjä kolme metriä leveitä väyliä.

Luopumalla metsäalueille rakennettavista leveistä, päällystetyistä teistä vältettäisiin myös rakentaminen aivan viitasammakoiden kutukosteikon, joka on asemakaavassa merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo-2), viereen. Asemakaavan mukaisesti “alueen luontotyyppien ominaispiirteiden muuttaminen on kielletty.” Parhaiten asemakaavan toteutuminen varmistettaisiin jättämällä alueen viereen suunniteltu asfaltoitu tie rakentamatta. Myös kaavan laatimisen yhteydessä laaditussa viitasammakkoselvityksessä mainitaan, että “viitasammakot ovat kutuaikaan verraten arkoja, ja liian lähellä kulkeva ihminen saattaa häiritä kutua. Häirintävaikutuksia voidaan lieventää jättämällä riittävä puskurivyöhyke kutukosteikon ympärille. Riittäväksi etäisyydeksi arvioidaan 50 m.”

VL-4 ranta-alueen monimuotoisuus ja hoito

Myös rantaniityn alueella on asemakaavassa merkintä VL-4. Ranta-alueelle tulisi laatia hoitosuunnitelma, jolla rantaa pidetään monimuotoisena ja sopivana ympäristönä rantalinnuille ja turvattaisiin viitasammakoille ja muille kosteikkolajeille kulku lampareesta (kaava-alue luo-2) rantaniitylle. Alla esitetyt voimassa olevien yleiskaavojen määräykset, joiden toteutuminen voitaisiin myös varmistaa hoitosuunnitelman avulla.

Alueella voimassa olevan Oulunsalon keskeisten alueiden osayleiskaavan 2030 mukaisesti rantaniitty on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Yleiskaavassa todetaan, että “Kallenrannan merenrantaniitty on luonnonsuojelulain luontotyyppisuojelun mukainen kohde. Aluetta ei saa muuttaa niin, että merenrantaniityn ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu. Maisemaa muuttavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman maisematyölupaa (toimenpiderajoitus MRL 43.2 §).”

Myös Uuden Oulun yleiskaavassa Kallenrannan merenrantaniitty on merkitty suojelukohteeksi ja rantavyöhyke laajemmin luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi. “Alueen maankäyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja eliölajien esiintymien säilymisedellytykset.”

Hulevesien käsittelyallas ja sen purkuoja on suunnitelmassa sijoitettu keskelle rantaniittyä ja aivan lähelle Kallenrannan merenrantaniityn luonnonsuojelualueen rajaa. Sijoitus on riski luonnonsuojelualueelle, jolle voi kohdistua haitallisia vaikutuksia mm. alueella sijaitsevien
happamien sulfaattimaiden kaivamisesta. Suunnitelmassa altaan paikka on harhaanjohtavasti merkitty “lehtimetsään”, vaikka suunniteltu paikka todellisuudessa on rantaniittyä, joka ei maastoltaan ja kasvillisuudeltaan eroa viereisestä luonnonsuojelualueesta mitenkään.

Altaan ja etenkin sen pitkän laskuojan rakentaminen kyseiseen paikkaan pirstoisi rantaniittykokonaisuuden ja vaikeuttaisi sen hoitoa jatkossa. Rantaniityn hoitamisen täytyy olla mahdollista myös niittokoneella, ja purkuojan rakentaminen estäisi niittokoneen kulun läntiselle rantaniitylle. Niittokoneen kulun rantaniityn länsiosaan voisi turvata laittamalla laskuojan rantaniityn yläosassa rumpuputkeen esim. 10 metrin matkalla, jolloin koneen kulku mahdollistuu maapenkereen yli. Toivomme, että allas ja siihen liittyvät ojat pyritään toteuttamaan ja hoitamaan siten, että ne eivät vähennä luonnon monimuotoisuutta alueella, vaan mieluiten lisäävät sitä.

Happamien sulfaattimaiden huomiointi hulevesien käsittelyssä

Alueella on suurelle todennäköisyydellä happamia sulfaattimaita, joiden kaivamisessa on aina riski happaman valuman muodostumiselle. Tässä tapauksessa riski koskee sekä itse hulevesialtaan ja siihen liittyvien ojien kaivamista, että kaava-alueen rakentamisesta syntyviä happamia valumavesiä, jotka johdetaan altaaseen.

Muistutamme selvittämään ja huomioimaan happamat sulfaattimaat hulevesien käsittelyssä huolellisesti. Erityisen tärkeää se on herkällä rantaniittyalueella, varsinkin kun osa alueesta on rajattu luonnonsuojelualueeksi.

Happaman valuman riskiä ei ole katusuunnitelmaselostuksessa mainittu sanallakaan, vaikka kaava-vaiheessa tehdyssä hulevesien hallintasuunnitelmassa se on tunnistettu ja vaadittu huomioimaan jatkosuunnittelussa (kappale 5.2.): “Alueella on todennäköisesti happamia sulfaattimaita, joten jatkosuunnittelussa niiden esiintyminen sekä niiden vaikutukset tulee selvittää. Mikäli alueelta muodostuu hapanta valuntaa, tulee se huomioida hulevesien hallintarakenteissa esimerkiksi kalkkisuotopatoina tai vastaavina sekä rakenteiden materiaaleissa.” Myös kaivumaiden läjityksessä on syytä huomioida happamien maiden neutralointi. Maiden kalkitus on yleinen käytäntö tällä alueella kaivettaessa.

Pahimmassa tapauksessa altaan rakentaminen rikkoo luonnonsuojelulakia (64§), jos suunnittelua ja toteutusta ei tehdä kunnolla. Jos happamat hulevedet pääsevät rakentamisen aikana tai mahdollisissa altaan tai ojien ylivuototilanteissa leviämään alavalle niitylle myös suojellun alueen puolelle, voi happamuus aiheuttaa muutoksia ekosysteemiin. Hapan vesi liuottaa maaperästä ja veden kiintoaineesta alumiinia ja muita metalleja, ml. raskasmetalleja hulevesiin ja sitä kautta merenrantaniitylle. Hulevesillä voi olla vaikutuksia pohjaeläimistöön, mm. selkärangattomiin, jotka ovat niityllä pesivien kahlaajien pääasiallista ravintoa.

Ennen altaan rakentamista täytyy vähintäänkin selvittää perusteellisesti koko rakennettavan alueen happamat sulfaattimaat, ja tehdä alusta asti tarvittavat toimenpiteet estämään happaman huleveden pääsy rantaniitylle. Jos tämä ei ole mahdollista, toivomme, että koko hulevesien käsittelysuunnitelma harkitaan uudelleen.

Viitasammakoiden esiintyminen alueella

Kaavan laatimisen yhteydessä on tehty viitasammakkoselvitys. Selvitys on tehty vuonna 2015, joten se voi olla jo osittain vanhentunut. Saamiemme tietojen mukaan alueella on viime vuosina tehty kutuaikaisiakin viitasammakkohavaintoja selvityksessä tunnistetun kutukosteikon ja merenrantaniityn lisäksi mm. entisen peltoalueen tulvivilla sarkaojilla, joille nyt suunnitellaan rakennettavaksi tontteja.

Näkemyksemme on, että alueen viitasammakkoselvitys tulisi päivittää ennen rakentamisen aloittamista. Selvityksen tulisi kattaa lisääntymisalueiden lisäksi talvehtimisalueet sekä kutu- ja talvehtimisalueiden väliset ekologiset yhteydet.