Ruskonselkä-Välikylän asemakaavassa erityiset luontoarvot säästettävä

SLL Oulun palaute kaavaluonnoksesta: Ruskonselkä-Välikylän työpaikka-alue.

Asemakaava koskee Liikasen, Heikinharjun ja Välikylän kaupunginosia, jonne on tavoitteena osoittaa sekä laajoja teollisuus- ja varastoalueita että monipuolisia työpaikkatoimintoja. Asemakaavan tavoitteena on myös turvata Kalimenojan varren luontoarvojen ja viheryhteyksien säilyminen sekä kehittää ulkoilureittejä.

Vaikutukset luontoon

Luonto- ja maisemavaikutusten arvioinnin sivun 7 kartalta 6 on nähtävissä, että rakentamista on osoitettu useille alueille, jotka on luontoselvityksissä tunnistettu erityisen tärkeiksi lintualueiksi. Etenkin kaava-alueen läntisimmillä tonteilla on havaittu mm. useita hömö- ja töyhtötiaisten reviirejä. Nurinkurisesti kaava-alueella on myös paljon heikompien luontoarvojen alueita, joille rakentamista ei ole osoitettu. Kaava-aineiston luonto- ja maisemavaikutusten arvioinnin mukaan “Kaikkein arvokkaimmat uhanalaisten lajien pesimäympäristöt on kuitenkin osoitettu rakennettaviksi, minkä vuoksi uhanalaisesta pesimälajistosta yli puolet arvioidaan häviävän.” (sivu 12).

Kaupunki on vaatinut palkkaamiltaan konsulteilta asianmukaisesti, että luontoselvitykset ja raportointi on tehtävä Suomen ympäristökeskuksen luontoselvitysoppaan (Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi, Opas tekijälle, tilaajalle ja viranomaiselle) perusteella. Kyseiseen oppaaseen nojaten konsultti on kaavaselostuksessa suositellut muun muassa, että ”luontokadon pysäyttämiseksi uhanalaisille linnuille ja muillekin metsälajeille erityisen tärkeät kohteet suositellaan ennallistettaviksi ja suojeltaviksi luonnonsuojelualueina. Myös monimuotoisuutta turvaavat kohteet suositellaan ennallistettaviksi ja suojeltaviksi mahdollisuuksien mukaan.” (sivu 28).

Kaavaluonnoksen mukaisella asemakaavalla Oulu hävittäisi uhanalaista luontoa yhdellä kertaa enemmän kuin useiden viime vuosien asemakaavoilla yhteensä. Sama pinta-ala tontteja olisi mahdollista sijoittaa kaava-alueelle siten, että hyödynnettäisiin paremmin alueita, joilla luontoarvot ovat valmiiksi heikentyneet (esim. hakkuuaukiot ja taimikot) ja säästettäisiin enemmän arvokkaita luontoalueita. Mielestämme näyttää, että tässä suunnitelmassa luontoarvoja ei yritetäkään huomioida. Miksi tehdään perusteellisia luontoselvityksiä, jos niitä ei hyödynnetä suunnittelussa?

Alueidenkäyttölain (Maankäyttö- ja rakennuslaki) 54 § mukaan asemakaavan sisältövaatimuksissa ”Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää.” (2. momentti, 2. virke). Tulkintamme mukaan luonto- ja maisemavaikutusten arvioinnissa määritellyt luokan 2 luontokohteet (erityisen tärkeä kohde) ovat laissa tarkoitettuja erityisiä luontoarvoja. Tämän vuoksi näiden alueiden säilyminen tulee turvata asemakaavassa. Katsomme, ettei kaavaluonnos välttämättä täytä MRL:n vaatimuksia tältä osin.

Vaikutukset vesistöihin, erityisesti Kalimenojaan

Suurin osa kaava-alueesta on Kalimenojan (myös nimellä Kalimenjoki) valuma-alueella. Kalimenoja on määritelty arvokkaaksi pienvesistöksi. Joen ekologinen tila on tyydyttävä. Vesienhoidon suunnittelussa on tavoitteena kaikkien vesistöjen hyvä ekologinen tila viimeistään vuoteen 2027 mennessä. Tavoite on peräisin EU:n vesipuitedirektiivistä, ja se on oikeudellisesti sitova. Lisäksi vesistöjen tilan heikentäminen on kielletty.

Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa vuosille 2022-2027 (Laine ym. 2022) Kalimenojan tilaan kohdistuviksi paineiksi on tunnistettu maatalous, metsätalous, haja-asutus, turvetuotanto, kaivannaistoiminta, happamuus- ja rautakuormitus. Toimenpideohjelman mukaan Kalimenojan tyydyttävän ekologisen tilan parantaminen edellyttää useihin tunnistettuihin paineisiin kohdistettavia toimenpiteitä (s. 149).

Oulun yliopiston KaliVesi-hankkeessa on tutkittu Kalimenojan tilaan vaikuttavia tekijöitä, ja todettu etenkin kuivatuksen aiheuttaman raudan kulkeutumisen heikentävän vesistön tilaa:

“Raudan kulkeutumista Kalimenjokeen lisäävät etenkin valuma-alueella tehtävät voimakkaat kuivatustoimenpiteet maa- ja metsätalouden, maa-aineksen oton ja rakennetun ympäristön tarpeisiin. Kuivatustoimenpiteet alentavat paikallista pohjaveden korkeutta ja muuttavat veden virtausreittejä. Pohjaveden pinnankorkeuden muutokset muuttavat maaperässä vallitsevia hapettomia ja hapellisia olosuhteita, minkä seurauksena rautakulkeutuma vesistöihin voimistuu. Ojituksen jälkeiset veden virtausreittien muutokset puolestaan lisäävät rautapitoisen pohjaveden purkautumista suoraan kuivatusojiin tai vesistöihin.” (tiedote KaliVesi-hankkeesta, Oulun yliopisto 2020)

On hyvä, että hulevesien hallintaan on kiinnitetty huomiota ja lisäksi kiinteistöiltä on edellytetty korotettua hulevesien kiinteistökohtaista hallintaa ja viivytystä. Rakentamisen mittava vaikutus alueen valuntoihin on tunnistettu. Asemakaavan vaikutukset vastaanottaviin vesistöihin ja niiden ekologiseen tilaan on kuitenkin arvioitu kaavaselostuksessa ja hulevesiselvityksessä hyvin kevyesti. Arvioinnista ei selviä, riittääkö suunniteltu hulevesien hallinta estämään Kalimenojan ekologisen tilan heikentymisen edelleen, ja onko huomioitu esim. kuivatussyvyyksien vaikutus eri syistä johtuviin happamiin valumiin, myös pohjaveden purkautumisen osalta.

Kaavaselostuksen sivulla 17 todetaan, että myös voimassa olevassa Uuden Oulun yleiskaavassa määrätään, että yleiskaava-alueella tulee tarkemmassa suunnittelussa turvata pienvesien luonto- ja virkistysarvot, erityisesti Kalimenojan osalta. Katsomme, että myös vesistöjen vedenlaatu ja ekologinen tila kuuluu näihin arvoihin.

Yhteenveto

SLL Oulun mielestä kaavan tavoitteet työpaikka-alueiden lisäämisestä, Kalimenojan varren luontoarvojen ja viheryhteyksien turvaamisesta sekä ulkoilureittien kehittämisestä ovat kannatettavia varsinkin, jos alueelle pyritään saamaan vihreää siirtymää edistävää toimintaa. Luontoarvoja tulee kuitenkin turvata muuallakin kuin Kalimenojan varrella. Tavoite työpaikkojen ja teollisuuden lisäämisestä tai edes vihreä siirtymä ei oikeuta uhanalaisen luonnon hävittämistä. Luontokato on ratkaistava samanaikaisesti kuin ilmastonmuutos.

Vaadimme, että asemakaava-alueen erityiset luontoarvot säästetään luonto- ja maisemavaikutusten arvioinnin ja MRL:n mukaisesti. Rakentaminen tulee ohjata luontoarvoiltaan jo valmiiksi heikentyneille alueille, kuten avohakatuille alueille. Katsomme muutosten tarpeen olevan niin suuri, että luonnos pitää tuoda uudelleen nähtäville, jotta voidaan käydä uusi tarkentava palautekierros.

Lisäksi vaadimme, että asemakaavan vaikutukset Kalimenojan ekologiseen tilaan arvioidaan tarkemmin hyödyntäen mm. Oulun yliopiston KaliVesi-hankkeessa kerättyjä tietoja ja suosituksia.

Lähteet:

Laine ym. 2022. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa vuosille 2022-2027. ELY-keskuksen raportteja 9/2022. Saatavilla: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/183747/Raportteja_9_2022.pdf;jsessionid=A72157ADCD2856EB6F2B42B01DAD3537?sequence=1

Oulun yliopisto. 2020. Tiedote KaliVesi-hankkeesta. https://www.sttinfo.fi/tiedote/69878462/kalimenjoessa-runsas-rauta-heikentaa-voimakkaasti-veden-laatua?publisherId=57858920