Ritaportti 2 suunniteltava kestävyys edellä

Asemakaavan tavoitteena on suunnitella useampaa kaupunginosaa palveleva Uuden Oulun yleiskaavan mukainen palvelujen, hallinnon ja erikoistavarakaupan (P-1) alue. Tarkemmin alueella voidaan mahdollistaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan liiketiloja, urheilu- ja virkistystoimintaa palvelevia rakennuksia sekä toimisto- ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuusrakennuksia. Alueelle voidaan osoittaa myös muuta toimitilarakentamista. Lisäksi tarkastellaan liikenneyhteyttä Teknologiakylästä suunnittelualueelle ja edistetään alueen saavutettavuutta kestävillä liikennemuodoilla.

Kuivasojan varren metsä on säästettävä riittävän leveänä ja yhtenäisenä

Luontoarvojen kannalta näemme olennaisimmaksi Kuivasojan varren metsän säästämisen riittävän leveänä ja yhtenäisenä viheryhteytenä. Sekä Uuden Oulun yleiskaavassa että VILMO-suunnitelmassa viheryhteys on rajattu suunnilleen Vahtolanpolkuun pohjoisessa, ja asemakaavassa sen tulisi olla ainakin yhtä leveä. Toivomme, että viheryhteys turvataan asemakaavassa riittävän kokoisen aluevarauksen lisäksi myös kaavamerkinnällä, joka varmistaa sen luontoarvojen säilymisen.

Riittävä ja toimiva viheryhteys tulee huomioida tonttien sijoittelussa sekä erityisesti Teknologiakylään suuntautuvaa liikenneyhteyttä suunniteltaessa. Toivomme, että mahdollisen uuden liikenneyhteyden lähtökohtana pidetään mahdollisimman pientä haittaa luonnolle esimerkiksi hyödyntämällä alueen läpi kulkevia valmiita sähkölinjojen aiheuttamia käytäviä ja osoittamalla alueiden välille pelkästään kevyen liikenteen yhteys.

Tärkeimmän Kuivasojan varressa kulkevan viheryhteyden lisäksi tulee varmistaa pohjois-etelä-suuntaisen viheryhteyden säilyminen hyödyntämällä etenkin luontoselvityksessä tunnistettuja LUOPAS arvoluokan 3 kohteita suunnittelualueen pohjoisosassa.

Kaava-alue on nykytilassa ahkerassa virkistyskäytössä. Riittävä monipuolisen luonnon säilyttäminen tukee myös alueen virkistyskäyttöä.

Suunnittelussa tarkasteltava kriittisesti alueen kannattavuutta, saavutettavuutta ja kestävyyttä

Asemakaavan tavoitteena on, että Ritaportti 2 -alueella voidaan mahdollistaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan liiketiloja, urheilu- ja virkistystoimintaa palvelevia rakennuksia sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuusrakennuksia. Nyky-yhteiskunnassa eri toiminnot, kuten asuminen, urheilu, koulut ja kaupat on pitkälti keskitetty omiksi lokeroikseen kaupungissa, joiden välillä liikutaan pääosin henkilöautoilla. Näkisimme Ritaportti 2 suunnitelmassa mahdollisuuden puuttua tähän kehityskulkuun.
Kuten suunnitelmissakin sanotaan, tullaan alueelle mahdollistamaan paljon tilaa vaativia toimintoja. Käytännössä kaupunki kaavoittaa ja rakentaa infran alueelle saapuville suurille kaupan keskittymille (esimerkiksi 2025-2027 Ritaportin rakentamiseen on varattu 10 miljoonaa euroa). Tämän päälle tulee myös infrastruktuurin uusimisen kustannukset 30-50 vuoden päästä sekä alueen ylläpito. Tuolle alueelle rakentuvat kaupan yksiköt ovat suuria ja todennäköisesti niille rakennetaan myös suuret parkkialueet. Alueiden suuruuden vuoksi niiden taloudellinen kestävyys on kyseenalainen kaupungin näkökulmasta. Kaupungille saatavat taloudelliset hyödyt muodostunevat esimerkiksi tonttivuokrasta, kiinteistöverosta sekä toimijoiden maksamista yhteistöveroista. Työpaikkojakin toki syntyy (joista jotkut ovat uusia ja toiset siirtyneitä esimerkiksi muista toimipisteistä). Suunnittelun ja vaikutusten arvioinnin yhteydessä olisi hyvä tarkastella myös, mikä on oletettu takaisinmaksuaika/vaikutus nyt tehtäville investoinneille. Kaupan keskusalueen rakentamisen hyötynä voi myös nähdä sen, että Pohjois-Oulun asukkaiden palvelut paranevat. Tätä ei kuitenkaan voida pelkästään nähdä Ritaportti 2:n hyötynä, koska suurta tilaa vaativat kaupan yksiköt olisi myös voinut rakentaa olemassa olevan kunnallistekniikan yhteyteen (toki tuskin tällöin oltaisiin saatu kaikkia samaan paikkaan, mutta se onkin pointti tässä kirjoituksessa). Oulu on kuitenkin niin iso kaupunki, että tuskin kukaan kaupan toimija kaupungista pois jäisi vaikka vaadittaisiinkin nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen sijoittumista. Tämänkaltaisten kaupan keskittymien rakentaminen vain on kannattavampaa kaupan toimijoille koska last mile -logistiikka jätetään asukkaiden maksettavaksi.

Miten asukas maksaa last mile -logistiikan? Käytännössä Ritaportti 2 toteutuessaan Limingantullin, Kaakkurin tai Oulunportin kaltaisena alueena on lähes täysin henkilöautoon perustuva alue. Sinne saavutaan henkilöautolla ja sen sisällä liikutaan henkilöautolla. Alueella kävelemiseen tai pyörällä liikkumiseen ei kannusteta. Tämä on kehityskulku, joka tulisi voida lopettaa. Asukkaiden päästöistä 43% syntyy liikenteestä ja liikenne on aikalailla ainoa sektori, jossa merkittäviä päästövähennyksiä ei ole Oulussa saatu aikaan. Kaupunkisuunnittelulla ja kaavoituksella on merkittävä mahdollisuus vaikuttaa liikkumisen päästöihin ja siten tukea Oulun hiilineutraaliustavoitetta 2035. Ritaportti 2:ssa on mahdollisuus jo tässä vaiheessa suunnittelua ottaa lähtökohdaksi keskustamaisempi, kävelyyn ja pyöräilyyn perustuvampi eri toimintoja sekoittavampi rakenteeltaan kaupunkimaisempi ympäristö. Tätä kautta ihmisiä kannustetaan aktiiviseen liikkumiseen alueen sisällä ja alueelle.

Näkisimme, että kaupungin kehittämisessä ja kasvattamisessa, ensisijainen vaihtoehto olisi rakentaa nykyisen kunnallistekniikan sisään ja sekoittaa yhdyskuntarakennetta ja eri toimintoja – tämä ratkaisisi myös muita haasteita, liittyen esimerkiksi Oulun keskustan elinvoimaan. Kuitenkin sekä kustannus, saavutettavuus että ympäristökysymykset voidaan myös osin huomioida Ritaportti 2:ssa. Esimerkiksi alueen laajuutta voidaan pienentää tiiviimmällä sijoittelulla tai alueelle voidaan rakentaa parkkikenttien sijasta parkkitalo(t). Toivomme näitä ratkaisuja pohdittavan suunnittelutyön edetessä.