PARAISTEN LUONNONSUOJELUYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT (hyväksytty 2015)
1§ Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Pargas naturskyddsförening rf. Paraisten luonnonsuojeluyhdistys ry. ja kotikunta Parainen. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Paraisten kaupungin alueen. Yhdistys on kaksikielinen ja se liittyy Suomen luonnonsuojeluliittoon alueensa piirijärjestön kautta sekä Natur och Miljö rf:iin.
2§ Tarkoitus ja toimintamuodot
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää luonnon- ja ympäristönsuojelua sekä vaalia kulttuuriperintöä toiminta-alueellaan.
Yhdistyksen toimintamuodot ovat:
– edistää vapaaehtoista luonnon- ja ympäristönsuojelutyötä toiminta-alueellaan
– seurata paikallisia ympäristönmuutoksia
– antaa lausuntoja toimialaansa liittyvissä asioissa ja tehdä aloitteita sekä esityksiä viranomaisille ja yhteisöille
– valistaa, tiedottaa ja kouluttaa luonto-, kulttuuriperintö- ja ympäristöasioissa järjestämällä kokouksia, esitelmätilaisuuksia ja kursseja sekä viestinnän keinoin
– elvyttää luonnonharrastusta ja -tietämystä järjestämällä luontoretkiä ja leirejä
– edistää luontoon kohdistuvaa tutkimusta
– perustaa tarpeen mukaan jaostoja, toimikuntia ja/tai toimintaryhmiä
3§ Varainhankinta
Toimintansa tukemiseksi yhdistys on oikeutettu hankkimaan varoja jäsenmaksuin, keräyksin ja apurahoina, ottamaan vastaan lahjoituksia ja testamentteja, hankkiman ja omistamaan toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä asianmukaisen luvan saatuaan järjestämään rahankeräyksiä ja arpajaisia. Yhdistys voi myös harjoittaa sellaista taloudellista toimintaa, joka muutoin välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen tai jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena.
4§ Jäsenyys
Yhdistyksen äänivaltaisia jäseniä ovat varsinaiset jäsenet, perhejäsenet ja opiskelijajäsenet. Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi hakea jokainen henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt, maksamalla vuotuisen jäsenmaksun, jonka suuruuden yhdistyksen syyskokous määrää. Päätöksen jäsenyydestä tekee yhdistyksen hallitus.
Yhdistyksen perhejäseneksi voi päästä samassa taloudessa asuva varsinaisen jäsenen perheenjäsen maksamalla vuotuisen perhejäsenmaksun, jonka yhdistyksen syyskokous määrää. Perhejäsenellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin varsinaisella jäsenellä. Jäsenmaksu voi olla erisuuruinen varsinaisille jäsenille ja perhejäsenille.
Yhdistyksen opiskelijajäseneksi voi päästä henkilö, joka opiskelee kokopäivätoimisesti ja maksaa vuotuisen jäsenmaksun, jonka suuruuden yhdistyksen syyskokous määrää. Opiskelijajäsenellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin varsinaisella jäsenellä.
Yhdistyksen kannatusjäseneksi voi päästä oikeuskelpoinen yhteisö, yritys ja säätiö, joka kannattaa yhdistyksen tarkoitusperiä, maksamalla vuotuisen kannatusjäsenmaksun, jonka yhdistyksen syyskokous määrää. Kannatusjäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistyksen kokouksissa, mutta ei äänivaltaa.
Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.
5§ Yhdistyksestä eroaminen
Jos jäsen tahtoo erota yhdistyksestä, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoitettava eroamisestaan yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan, mutta hän on velvollinen maksamaan jäsenmaksun koko kuluvalta toimintavuodelta. Jäsenmaksun laiminlyömisen johdosta jäsen katsotaan eronneeksi, ellei hän ole maksanut jäsenmaksua toimintavuoden elokuun loppuun mennessä.
Yhdistyksen jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä sen jälkeen kun tälle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen, mikäli jäsen toimii Suomen luonnonsuojeluliiton tai Natur och Miljön ja yhdistyksen tarkoitusperiä ja sääntöjä vastaan. Päätöksen erottamisesta tekee yhdistyksen hallitus 3/4 enemmistöllä annetuista äänistä.
6§ Yhdistyksen hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa syyskokouksessa valittu hallitus. Hallituksen jäsenten on oltava yhdistyksen jäseniä. Yhdistyksen hallitukseen kuuluu syyskokouksessa kahdeksi kalenterivuodeksi valittu puheenjohtaja ja 8 varsinaista ja 0-4 varajäsentä. Hallituksen jäsenten ja varajäsenten toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Vuosittain puolet hallituksen varsinaisista jäsenistä ja varajäsenistä on erovuorossa. Ensimmäisellä kerralla erovuoro määräytyy arvalla. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Hallitus ottaa sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt keskuudestaan tai ulkopuolelta.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet hallituksen jäsenistä on saapuvilla. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, paitsi milloin nämä säännöt toisin määräävät. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi henkilövalinnoissa ratkaisee arpa.
Yhdistyksen hallituksen kokoukseen voi osallistua hallituksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
7§ Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompi kumpi yhdessä sihteerin tai taloudenhoitajan kanssa tai hallituksen valitseman muun toimihenkilön kanssa.
8§ Yhdistyksen tilikausi
Yhdistyksen tilikausi ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien on annettava kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi päivää ennen kevätkokousta.
9§ Yhdistyksen varsinaiset kokoukset
Yhdistyksen kevätkokous pidetään tammi−maaliskuussa ja syyskokous syys−marraskuussa. Yhdistyksen jäsenet kutsutaan näihin kokouksiin vähintään viikkoa ennen kokousta postitetulla kokouskutsulla, sähköpostilla tai ilmoituksella vähintään viikkoa ennen kokousta paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä.
Yhdistyksen kokouksissa on varsinaisilla jäsenillä sekä perhe- ja opiskelijajäsenillä yksi ääni henkilöä kohti. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Yhdistyksen kokoukseen voi osallistua hallituksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa
2) hyväksytään edellisen vuoden toimintakertomus
3) käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös ja toiminnantarkastajien siitä antama lausunto sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
4) valitaan piirikokousedustajat sekä muiden tarpeelliseksi katsottujen järjestöjen kokousten edustajat
5) käsitellään muut hallituksen tai jäsenten ehdottamat ja kokouskutsussa mainitut asiat
Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa
2) puheenjohtajan toimikauden päättyessä valitaan puheenjohtaja seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi
3) valitaan erovuoroisten tilalle hallituksen jäsenet ja varajäsenet seuraavan vuoden alusta alkavalle kaksivuotiskaudelle
4) määrätään jäsenmaksujen suuruus seuraavalle toimintavuodelle
5) valitaan 1−2 toiminnantarkastajaa ja 1−2 varatoiminnantarkastajaa
6) vahvistetaan toimintasuunnitelma seuraavalle toimintavuodelle
7) vahvistetaan tulo- ja menoarvio seuraavalle toimintavuodelle
8) päätetään lehdistä, joissa kokouskutsu julkaistaan ja tavasta, jolla kokouksiin kutsutaan
9) käsitellään muut hallituksen tai jäsenten ehdottamat ja kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä perusteluineen kirjallisesti tai sähköpostilla hallitukselle vähintään 30 päivää ennen kokousta.
10§ Ylimääräinen kokous
Tarpeen vaatiessa hallitus kutsuu yhdistyksen jäsenet ylimääräiseen kokoukseen 9§:ssä mainitulla tavalla, mikäli yhdistyksen kokous niin päättää, hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään 1/10 äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselta pyytää. Kokous on pidettävä 30 vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
11§ Ilmoittamisvelvollisuus piirille
Edellytyksenä piirin toimittamalle jäsenmaksutulojen tilittämiselle yhdistykselle, yhdistyksen on lähetettävä piirille ja Suomen luonnonsuojeluliitolle huhtikuun loppuun mennessä toimintasuunnitelma, talousarvio ja edellisen vuoden vuosikertomus, sekä tiedot yhdistyksen hallituksen kokoonpanosta. Tiedot voidaan lähettää sähköisesti.
12§ Sääntöjen muuttaminen
Näiden sääntöjen muuttamista koskeva päätös on, ollakseen pätevä, tehtävä yhdistyksen
kokouksessa sen jälkeen, kun yhdistyksen hallitus ja piirihallitus on asiaa käsitellyt. Päätös tulee voimaan, jos sitä on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) äänestyksessä annetuista äänistä ja piirihallitus on sen hyväksynyt. Muuttuneet säännöt on toimitettava piirille ja Suomen luonnonsuojeluliitolle niiden hyväksymisen jälkeen.
13§ Yhdistyksen purkaminen
Jos yhdistys puretaan tai lakkautetaan, käytetään sen varat viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti johonkin yhdistyksen päämääriä edistävään tarkoitukseen. Päätös yhdistyksen purkamisesta on pätevä vain siinä tapauksessa, että vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä on sitä kannattanut kahdessa toisiaan seuraavassa kokouksessa, joiden välillä on kulunut vähintään kaksi viikkoa. Jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan, on tehtävä ilmoitus piirille, Suomen luonnonsuojeluliitolle, Natur och Miljölle ja yhdistysrekisteriviranomaisille.
14§ Muuten noudatetaan yhdistyslain säännöksiä
