Kesäkuun korentoretki Tiipperlammelle

Petäjäveden korentolammella elää harvinaisiakin korentoja

Petäjäveden Luonto ry järjesti kaikille avoimen ja ilmaisen korentoretken kesäkuun helteisenä sunnuntaina. Lauri Ijäs oli tutkinut viikolla parhaita korentolampia, ja johdatti retkeilijät Tiipperlammen rantaan. Autot sai pysäköityä hiekkatien laitaan, josta oli vain noin sadan metrin kävelymatka lammen rantaan.

Ensimmäiset, pienet siniset tyttökorennot tulivat vastaan jo matkan varrella. Lammen rannassa erilaisten korentojen määrä olikin suorastaan hätkähdyttävä. Retkellä pohdittiinkin, kuinka suurta osaa lammen ravintoketjussa erilaiset korennot mahtavatkaan näytellä.

Muodonmuutos veden alta taitavaksi lentäjäksi

Korentojen matka alkaa veden alta, jossa munista kuoriutuneet toukat elävät ja kasvavat koko toukkavaiheen ajan. Toukkavaihe voi kestää jopa vuosia, ja sen päätteeksi korennot kiipeävät rannalle muodonmuutosta varten. Korennoilla ei ole lainkaan kotelovaihetta. Lammen rannalla nähtiin korentojen toukkanahkoja, joista aikuinen korento oli kiivennyt ulos. Retkellä nähtiin myös suuri, vasta kuoriutunut ruskoukonkorento, joka istuskeli totuttautumassa uuteen elämänmuotoonsa kasvin varrella ja jonka kiiltävät uudet siivet kimaltelivat hienosti auringossa.

Aikuisten korentojen elämä kestää viikosta pariin kuukauteen, ja se keskittyy lähinnä suvun jatkamiseen. Retkellä nähtiin sekä tandemlentoja lentäviä korentoja että parittelevia korentoja, jotka muodostavat yhdessä hieman sydämen muotoisen renkaan. Lajista riippuen parittelu kestää muutaman sekunnin tai jopa muutaman tunnin.

Korennot ovat todella taitavia lentäjiä, sillä ne kykenevät hallitsemaan etu- ja takasiipiään erikseen ja pystyvät lentämään takaperinkin. Korentojen äkkiliikkeissä ei tarkkailija aina meinannut pysyä mukana!

Suomen 63 sudenkorentolajista Petäjävedellä on tavattu 40

Korentoretkellä onnistuttiin kiikareiden ja kameroiden avulla tunnistamaan useita korentolajeja: erilaisia sinisiä pieniä tytönkorentoja, kuten okatytönkorento ja harvinainen kuutytönkorento, vihreänhohtoisia vaskikorentoja, pulleampia ruskohukankorentoja ja vesikasvien varsilla majailevia punertavia lampikorentoja.

Kesän mittaan lennossa on hieman eri korentolajeja, ja nyt tuntui olevan suosiollinen aika rauhoitetulle lummelampikorennolle, jonka tunnistaa valkoisista perälisäkkeistä ja levenevästä, nuijamaisesta takaruumiista. Lummelampikorennot laskeutuivat mielellään välillä ulpukan lehdille.

Korentojen vihollisia ei nyt nähty: esimerkiksi nuolihaukka voi tulla korentolammelle ruokailemaan. Lammen rannalla kasvavat lihansyöjäkasvit, kihokit, taas voivat napata pieniä tytönkorentoja.

Lauri Ijäs on tarkkaillut korentoja Petäjävedellä nyt kahdeksan vuoden ajan ja onnistunut tunnistamaan 40 eri lajia. Esimerkiksi virtavesistössä on omat korentolajinsa. Jos korentoja haluaisi suosia omalla pihallaan, tehokas keino olisi kaivaa pihalampi. Kaivettu pihalampi houkuttelee tavallisesti esimerkiksi kirjoukonkorentoja ja litteähukankorentoja luontolemmikeiksi.

Lammen rannassa oleskeltuamme korennot alkoivat iloksemme lennellä lähellämme ja napsia ympäriltämme pieniä hyönteisiä. Mukavia seuralaisia siis! Ehdimme vielä kaivaa repusta omat eväät ja nauttia niistä kauniin lammen rannalla. Retki oli todella onnistunut, suurkiitos Laurille asiantuntevasta ja mukavasta opastuksesta ja kaikille osallistuneille seurasta! Seuraavat Luonto ry:n kesäretket ovat Metsäkulman metsäretki 8.7. sekä päiväperhosretki 16.7. Tervetuloa mukaan!

(Kirjoittanut Annaleena Aira / Julkaistu Petäjävesi-lehdessä 26.6.2023.)