Virkisty lähiluonnossa
–
Erilaisia luontokohteita Petäjävedellä
Lähiluonnossa useimmin liikumme ulkoilemassa, marjastamassa, metsästys- tai kalastusretkillä tai katselemme ja kuuntelemme luontoa ihan muuten vaan. Petäjäveden kunnan verkkosivuilta ja reittiopasteista löytyvät yksityiskohtaiset reittiohjeet ja opaskartat tunnetuimmille paikallisille retkikohteille, joita ovat (numerot viittaavat kartan numerointiin):
- Teerijärvensuo-Tampinkierros
- Karhunahas
- Töllin taival & Ramin tölli
- Pirunkivi
- Wanhan Witosen melontareitti
- Karikkoselän mereoriittijärvi.
Linturetkeilyä varten on reittiohjeet lintutorneille 7. Piesalankylällä, 8. Pengerjoen Pien-Hetteellä, 9. Kuivasmäen Lahnajärvellä ja 10. Ylä-Kintauden Sallistensuolla.
Tähän artikkeliin on koottu ja ryhmitelty muita paikallisesti mielenkiintoisia retkeilykohteita. Kaikkien kohteiden sijainti on esitetty yleispiirteisesti kartalla. Tarkemmat kartat ovat tärkeä apu retkillä uusille kohteille. Älypuhelin ja siihen saatavat karttasovellukset ovat vaihtoehto paperiselle kartalle. Mielenkiintoisia luontokohteita löytyy varmasti paljon lisääkin, ja niitä voi kuka tahansa tuoda esille yhteiseksi hyväksi.
Jokamiehenoikeuden nojalla kaikilla on mahdollisuus retkeillä luonnossa ja tuntea luonnon antamaa mielihyvää ja tervehdyttävää vaikutusta. Luontoa tulee kunnioittaa ja roskaamista tulee välttää. On kuitenkin huomioitava, että nuotion tekeminen ei ole jokamiehenoikeus.
Retkipolkuja- ja -paikkoja
11. Syrjäharjun luontopolut (Pengerjoki). Vuonna 2024 rakennetut noin 2 km mittainen Kukkulapolku ja 4,2 km mittainen Harjukierros. Lähtöpaikka entinen maa-ainestenottoalue, jossa opastustaulu. Viitoitus Vehkalantieltä. Polut ovat lähes kokonaan kuivaa kangasmaastoa.
12. Pekkalanmäen polut (Kintaus). Uudehkot kaksi polkua Ala-Kintauden rantamaisemista Ratatieltä ja vanhalta ratapohjalta Pekkalanmäen yli Kailamaan- ja Kukkamäenteille. Rengasreiteille tulee mittaa valinnan mukaan noin 2-4 km. Reitit soveltuvat myös maastopyöräilyyn.
13. Majaniemeen johtava polku (Piesalankylä). Edestakaisin kuljettuna noin 2 km pituinen helppokulkuinen polku Mataraniementieltä vesistöjen ympäröimään, loppua kohti kapenevaan Majaniemen kärkeen.
14. Syrjäharjun retkipolku (Pengerjoki). Helppokulkuinen nuoliopastein varustettu noin 4 km rengasreitti Penkkalantietä Syrjäharjuun, jossa kuljetaan osa matkasta Syrjäharjun Natura-alueella. Paluu lähtöpaikkaan Syrjäharjuntietä. Reitin läheisyydessä Pengerjoen hirvimiesten kota ja eteläpuolella Pengerjokeen jyrkästi laskeva ”Rusupuro”. Lisätietoja kunnan sivuilla
Mäkien rinteiltä/laelta aukeavia avaria maisemia
15. Nimetönmäki (Kukkaro)
16. Siiponmäki (Kintaus)
17. Vekarisvuori (Kirkonkylä)
18. Syrjäharju (Pengerjoki)
19. Härkökangas (mäkirinne Rautakylän kohdalla).
Monet näistä maisemapaikoista sulkeutuvat taimikoiden varttuessa. Uusia kohteita kuitenkin syntyy mäkimaiden hakkuiden yhteydessä.
Järvimaisemapaikkoja silloilla tai niemissä
20. Salmensilta (Kirkonkylä)
21. Kaivanto (Kelvejärvi, Petäjävesi)
22. Jämsänvesi (Kirkonkylä), Jämsänveden länsirannan (Lepolan kohdalla) nimetön osakaskunnan omistuksessa oleva saari, jossa nuotiopaikka. Kesällä pääsy veneellä/kanootilla.
23. Autionsalmi (Karikkoselkä, Hirvilahti)
24. Pepuniemi (Ala-Kintaus)
25. Paloniemi (Ala-Kintaus)
26. Selkäniemi (Ylä-Kintaus)
27.Huutoniemi (Ylä-Kintaus)
28. Ylä-Kintauden pohjoisosan saarinäkymät (Ylä-Kintaus).
Maisemapaikat soveltuvat myös arktisten lintujen muutontarkkailupaikoiksi keväällä jäiden lähdettyä ja syysmuuttoaikaan aina järvien jäätymiseen asti.
Jokien ja purojen luonto monimuotoista
29. Lihajoen kanjoni, kalliojyrkänteet lähes Karhunahtaan luokkaa
30. Piesalanjoki
31. Pirttijoki
32. Könkköjoki
33. Pengerjoki (Pengerkoski) ja sen sivujoet
34. Liinajoki (Merovenjoen yläosa) 35. Ohrajoki.
Puroista esimerkkeinä 36. Tervapuro ja 37. Tampinpuro.
Useimmissa virtavesissä on komeasti kuohuvia koskia, jotka vaihtavat ulkoasua virtaamien ja vuodenaikojen vaihdellessa.
Lampia metsien kätköissä
38. Vehkolampi (Kukkaro)
39. Lautalammit (Urriantien molemmin puolin)
40. Tiipperlampi (Huttula)
41. Riihilampi (Töysänperä)
42. Nuottilampi (Piesalankylä)
43. Kuristainen (Karikonkylä).
Lampien suoreunuksilla voi löytää kesällä lakkoja ja loppusyksyllä karpaloita. Lammet ovat myös suojaisia onki- tai pilkkiretkipaikkoja. Kartoilta voi löytää vastaavan kaltaisia lampikohteita Petäjäveden eri puolilta.
Soita suoluonnon ystäville
Teerijärvensuon (kohde nro 1, Urrianperä) ja Sallistensuon (kohde nrot 10 ja 59, Ylä-Kintaus) suojelualueiden lisäksi hienoja suokohteita ovat myös
44. Pyhäsuo (Koskensaari)
45. Sakarijärven eteläpuolinen suo (Heikkilänperä)
46. Valkealamminsuo (Pengerjoki)
47. Iso-Rautasuo (Koskensaari)
48. Murtosuo (Kukkaro)
49. Saarisuo-Palkkisuo (Urrianperä).
Osalla kohteista on myös metsäojituksia, mutta jäljellä on kuitenkin merkittäviä alueita alkuperäistä tai luonnontilaisen kaltaista suoluontoa. Hyviä lakka- tai karpalopaikkoja voi löytää myös ojitetuilta suoalueilta.
Kallioalueet ovat hyvää retkeilymaastoa
Kalliopohjaisia retkeilymaastoja ovat 50. Paljakkokalliot Urriantien varressa ja 51. Paljakkokalliot Metsäkulmalla.
Molemmat alueet ovat ainakin osittain entisaikojen rakennuskiviaineksen ottopaikkoja. Kalliometsille tyypillisesti metsät ovat väljiä ja miellyttäviä liikkua. Maisemat tuovat kulkijalle tuulahduksen Lapin luonnosta.
Linturetkikohteilla voi tavata uhanalaisia vesilintulajeja
Alussa mainittujen lintutornikohteiden lisäksi lintuja voi tiirailla myös 52. Koivusuon luonnonravintolammikon reunoilla. Paikka on vesilintujen poikueympäristönä pitäjän huippua ja myös monet kahlaajat viihtyvät matalissa rantavesissä.
Perinteisiä lintujärvikohteita ovat
53. Iso-Hete (Pengerjoki) Pien-Hetteen naapurissa
54. Saarijärvi (Oiniemi)
55. Kelvenlahti (Kirkonkylä)
56. Saravaisjärvi ja Kilpinen (Metsäkulma)
57. Kukkarojärvi (Kukkaro).
Lintujärvikohteet ovat parhaimmillaan kevättulvalla vesilintujen muuttoaikaan.
Luonnonsuojelualueet
Natura 2000-suojeluohjelmaan kuuluvia kohteita ovat 58. Syrjäharju (Pengerjoki, osin Keuruu), jossa on suojeltua vanhaa metsää ja harjuluontoa ja 59. Sallistensuo (Ylä-Kintaus, osin Jyväskylä), jossa on edustavaa suoluontoa.
Vanhan metsän Natura-kohde on 60. Pohjoisjärven metsä Petäjäveden ja Jyväskylän rajalla Jyväskylän puolella (Ylä-Kintaus).
Muista yksityismaille perustetuista luonnonsuojelualueista vanhimpia ja tunnetuimpiä ovat Petäjäveden seurakunnan mailla olevat Teerijärvensuo, Solikkosaari, Kelvejärven puisto ja Kutomakoulunniemi, joista Solikkosaari ja Kelvejärven puisto polkuineen ovat hyviä lähiluontokohteita aivan Petäjäveden keskustassa.
Muut liitekartalle merkityt luonnonsuojelualueet ovat metsien monimuotoisuusohjelma Metson kautta suojeltuja luonnonsuojelualueita, joista suurimmat ovat
61. Jänismäen luonnonsuojelualue (Pengerjoki)
62. Syrjäharjuun rajoittuva Arabiankorpi (Pengerjoki)
63. Kaistinmäen rinteeseen sijoittuva Vesala (Vehkasuo).
Kartalle on merkitty pistein ilman numeroa myös kaikki muut uusimmilla maastokartoilla näkyvät suojelualueet.
Luonnonsuojelualueita perustettaessa päätöksiin kirjataan suojelun perusteet ja suojelumääräykset. Suojelualueilla voi nähdä metsien luontaista kehitystä ilman ihmistoimien viimeaikaista vaikutusta. Puiden ikääntyminen, myrskyjen ja lumitalvien vaikutukset näkyvät monin paikoin lahopuina ja maahan kaatuneina runkoina. Alueilla ei ole mitään retkeilyreittejä. Suojelumääräykset eivät estä marjojen ja hyötysienien keräämistä.
Virkistäviä luontoretkiä lähiluonnossa!
Tiedot kohteista ja niiden sijainnista kokosi
Petäjäveden Luonto ry.stä
Lauri Ijäs
Merkittävänä lähteenä Petäjäveden kunta 150 vuotta -juhlajulkaisussa 2018 ollut kirjoitus ”Etsi virkistystä lähiluonnosta”, kirjoittajat Lauri Ijäs ja Pentti Valkeajärvi.