Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pirkanmaan piiri

Pirkanmaa
Navigaatio päälle/pois

Kynäjalava

SLL:n Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri on julkaissut Pyhäjärven, Nokianvirran ja Kuloveden kynäjalavat -selvityksen, jossa esitellään kattavasti ja tarkasti kynäjalavan (Ulmus laevis) esiintyminen alueen rannoilla ja saarissa. Selvitys on jatkoa vuonna 2014 julkaistulle Kynäjalava Vanajavedellä -selvitykselle, jossa toisena julkaisijana oli Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri. Valtakunnallisesti merkittävät selvitykset on tehnyt vapaaehtoistöinään valkeakoskelainen Kari Järventausta.

PYHÄJÄRVEN, NOKIANVIRRAN JA KULOVEDEN KYNÄJALAVAT (2017)

Selvitys (matalaresoluutioinen versio) on ladattavissa ilmaiseksi tästä.

Pyhäjärven, Nokianvirran ja Kuloveden kynäjalavat -selvitys

Voit tilata Pyhäjärven, Nokianvirran ja Kuloveden kynäjalavat -selvityksen itsellesi Pirkanmaan luonnonsuojelupiiristä, pirkanmaa(at)sll.fi, p. 040 515 4557,
hintaan 10 euroa (sis. postikulut).

* * *

KYNÄJALAVA VANAJAVEDELLÄ (2014)

Selvitys (matalaresoluutioinen versio) on ladattavissa ilmaiseksi tästä.

Indeksikartan korjattu versio (png, pdf).

Kynäjalava Vanajavedellä -selvitys

Selvitystä on yhä saatavilla myös painettuna versiona luonnonsuojelupiiristä.

* * *

Kynäjalava on rantalehtojen jalopuu, jota esiintyy Suomessa lähinnä vain Kokemäenjoen vesistön rannoilla, Vanajaveden ja Pyhäjärven-Kuloveden alueella. Alueen kynäjalavia on kartoitettu ja tutkittu vuosikymmenten kuluessa useaan otteeseen, mutta aiemmat selvitykset ovat olleet vaillinaisia tai koskeneet vain jotakin vesistön osa-aluetta.

Kari Järventausta on nyt muutaman vuoden aikana tutkinut kynäjalavan esiintymisen tarkasti koko sen päälevinneisyysalueella Suomessa. Vuonna 2014 julkaistiin Kynäjalava Vanajavedellä -selvitys, jossa löytyi noin 10 700 kynäjalavaa. 2017 julkaistussa Pyhäjärven, Nokianvirran ja Kuloveden selvityksessä löytyi puolestaan noin 2350 kynäjalavaa. Kaikkiaan lajin suomalaisella päälevinneisyysalueella kasvaa siis tällä hetkellä noin 13 000 kynäjalavaa, kun taimet lasketaan mukaan. Järventaustan tekemä selvitystyö on arvokas ja valtakunnallisesti merkittävä.

Kynäjalava on luonnonsuojelulailla rauhoitettu ja se on luokiteltu uhanalaiseksi, vaarantuneeksi lajiksi. Kynäjalavalehdot, joissa lajia kasvaa runsaammin, puolestaan ovat äärimmäisen uhanalaisia luontotyyppejä. Kynäjalavaa uhkaavat hakkuut ja raivaukset, rantarakentaminen, vesirakentaminen (ruoppaukset), vieraslajit ja ilmastonmuutos.

Kynäjalavan esiintyminen kertoo kasvupaikan luonnonarvoista laajemminkin, sillä jalava suosii reheviä rantalehtoja, joissa eliölajisto on rikas. Vain pieni osa selvityksessä esiteltävistä kynäjalavaesiintymistä sijaitsee luonnonsuojelualueilla. Pääosa alueista on suojelemattomia. Kynäjalavaa kasvavat metsät sopivat monessa tapauksessa METSO-ohjelmassa suojeltaviksi kohteiksi. Metsikön, jossa kynäjalava tai jokin muu jalo lehtipuu muodostaa merkittävän osan puustosta, ominaispiirteet on nykyisin turvattu luonnonsuojelulain nojalla. Näiden metsiköiden suojelu ei kuitenkaan ole automaattista, vaan siihen tarvitaan aina erikseen ELY-keskuksen tekemä rauhoituspäätös.

Kynäjalava Vanajavedellä sekä Pyhäjärven, Nokianvirran ja Kuloveden kynäjalavat -selvitykset on tarkoitettu tietolähteeksi viranomaisille, päättäjille, maankäytön suunnittelijoille, metsätaloustahoille, maanomistajille, asukkaille, mökkiläisille ja kaikille kynäjalavasta kiinnostuneille.