Vastaselitys annettuihin lausuntoon, vastineisiin ja ilmoituksiin koskien Vaitinaron vesistötäytöstä sekä valmisteluluvasta tehtyä valitusta
Viite: Lähete 27.2.2019 (5550/18), dnro 01385/18/5201
Vaasan hallinto-oikeus on pyytänyt 27.2.2019 Tampereen ympäristönsuojeluyhdistystä ja Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiriä antamaan hallinto-oikeudelle vastaselitys annettujen lausunnon, vastineiden ja ilmoitusten johdosta.
Valmistelevat työt
Katsomme, että valmistelutöitä ei pidä aloittaa, koska ne sisältävät työmaatien rakentamisen, joka on käytännössä osa täyttöä ja tarkoittaa täyttötyön aloittamista. Tietyömaan rakentaminen tarkoittaa noin kahden hehtaarin louhetäyttöä suunnitellun täyttöalueen syvimpään kohtaan. Näin laajan täytön purkaminen aiheuttaa vesistöön ympäristöongelmia, joita hankesuunnittelussa ei ole mitenkään arvioitu.
Hankkeen tarpeellisuus ja mitoitus
Hanketta perustellaan raitiotien välttämättömyydella Hiedanrannan asuinalueen liikenneyhteyksien järjestämiseksi. Ensiksi toteamme, että raitiolinjalle on olemassa vaihtoehtoisia linjauksia, vaikka ne on arvioitu kalliimmiksi toteuttaa. Toiseksi toteamme, että Tampereen kaupungin kiinteistötoimen vastineessa ei ole annettu mitään perusteluja sille, miksi raitiotien rakentaminen vaatii 100 metriä leveän täytön. Ramboll Oy:n tekemä Vaitinaron vesistötäytön rakentamista koskeva raportti toteaa, että
”Täyttöalueen keskiosan leikkauksista tehtyjen stabiliteettilaskelmien perusteella riittävä vakavuus (F=1,8) voidaan saavuttaa laskelmien mukaan noin 15 metrin etäisyydellä louhetäytönreunasta.”
Mainittu noin 15 metrin etäisyys ei riitä mitenkään selittämään vaadittua 100 metrin täyttöä.
Kiinteistötoimen vastineessa Vaitinaron täyttöä perustellaan sillä, että Sulkavuoren jätevedenpuhdistamon louhintatyössä syntyvä louhe on sijoitettava Vaitinaroon, koska muuten louheen välivarastoinnista aiheutuu lisäkustannuksia. Tämä viittaa siihen, että Sulkavuorensuunnittelussa on tapahtunut laiminlyönti, koska louheelle ei ole ollut olemassa vahvistettua sijoituspaikkaa ennen hankkeen aloittamista. Vaitinaron hankkeen tarpeellisuus ei voi perustua ulkopuolisen liikelaitoksen (Tampereen Vesi) suunnittelutyön puutteellisuuteen tai laiminlyönteihin. Näin muodoin katsomme, että Sulkavuoren hankkeesta syntyvä louhintajäte ei voi olla perustusteltu syy Vaitinaron täyttämiseksi.
Hankkeen suhde lainvoimaiseen kaavoitukseen
Pitäydymme aikaisemmassa näkemyksessämme alueen kaavoitustilanteesta. Kiinteistötoimen vastineessa väitetään, että kaava on vanhentunut, koska alueen uudelleenkaavoitus on vireillä. Vireillepano ei kuitenkaan riitä olemassaolevan kaavan mitätöintiin varsinkin, kun ehdotettu yleiskaava on hylätty Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa. Asemakaavan vanhentumiseen tarvitaan viranomaisen päätös, jota ei ole tehty. Esimerkiksi alueella voimassa olevaan asemakaavaan on merkitty uittotunneli, jota käytetään nykyisin veneiden siirtämiseen Näsijärveltä Pyhäjärvelle ja päinvastoin. Nyt myönnetty lupa vesistötäytölle käytännössä lopettaa uittotunnelin käytön asemakaavan vastaisesti. Uittotunnelin käyttötarkoitus on ratkaistava alueelle laadittavassa uudessa
asemakaavassa, eikä vesiluvassa, sillä vesilain 3 luvun 5 § mukaan vesilupa ei saa vaikeuttaa alueella voimassa olevan asemakaavan toteuttamista.
Hankkeen vaikutus Hyhkyn vedenottamoon ja pohjaveteen
Pitäydymme aikaisemmassa näkemykseksämme hankkeen vaikutuksista pohjaveteen. Kiinteistötoimen vastineessa järviveden imeytyminen on katsottu mitättömäksi. Tämä on kuitenkin ristiriidassa alueella tehtyjen isotooppitutkimusten kanssa. Edelleen viittaamme Hämeenlinnan hallinto-oikeuden 10.7.2018 antamaan päätökseen, joka mukaan ei ole olemassa riittäviä selvityksiä siitä, että täyttötyöt voidaan toteuttaa heikentämättä pohjavesialueen veden laatua tai antoisuutta.
Vedenpohjan kerrokset ja suunnitelmat
Kuten olemme alkuperäisessä valituksessamme todenneet, niin täyttösuunnitelma perustuu olettamukseen, että pohjassa on yhtenäinen vettäläpäisemätön savikerros. Kiinteistötoimen vastine vahvistaa toteamuksemme, eli rakennekuvissa kuvitteellinen savikerros on esitetty useasti. Pohjakartoituksen mukaan pohjan päällimmäiset kerrokset kuitenkin koostuvat liejusta ja löysästä savesta, joiden alla on silttikerrostumia. Yhtenäistä vettäläpäisemätöntä savikerrosta ei siis ole olemassa. Näin ollen katsomme että, kaikki suunnitelmat, jotka perustuvat tällaisen kerroksen olemassaoloon ovat harhaanjohtavia.
Vastineessa ei myöskään ole huomoitu esille nostamaamme riskiä liittyen vedenpohjan löysään sedimenttiin, mistä aiheutuu pohja-aineen purkautumisriski hankealueen ulkopuolelle. Vastineessa yksioikoisesti oletetaan, että savi painuu, vaikka löysä savi pikemminkin syrjäytyy louheen aiheuttaman paineen vaikutuksesta purkautuen kauempana. Valituksessamme esittämä viite (Yle Uutiset, 23.10.2018) havainnollistaa selvästi, että löysä savi ei painu, vaan syrjäytyy ja saattaa purkautua ennakoimattomasti. Vastineessa ei myöskään ole selvitetty, kuinka veteen liuennut maa- aines ja ravinteet saadaan talteen.
Suunnitelmassa hankealue on tarkoitus suojata silttiverhoilla, jotka rajaavat samentumat toimenpidealueen sisälle. Vastineessa väitetään, että näin toimien ainoaksi haitaksi jää vähäinen samentuma verhotun alueen sisälle. Verhous ei kuitenkaan estä liuenneiden ravinteiden kulkeutumista hankealueen ulkopuolelle. Suojaverho ei myöskään estä valituksessamme ja ylläviitattua löysän saven purkautumisriskiä suoja-alueen ulkopuolelle. Lisäksi vaadittu yksinkertainen suojaverhous ei ole riittävä tae sille, etteikö samentuma voi levitä laajalti suoja-alueen ulkopuolelle. Referenssikohteeksi esitämme vuosina 2015-2016 Tampereen Veden suorittaman viemärin sijoittamisen Näsijärven pohjaan Olkahisen lahdessa. Liitteessä 1 esitämme havainnekuvat siitä, kuinka veden samentuminen ja vaahtoutuminen oli merkittävää yli kolmen kilometrin päässä toimenpidealueesta. Viitattu hanke oli mitättömän suppea verrattuna Vaitinaron suunniteltuun täyttöön ja niinpä Vaitinaroon liittyvät riskit ovat merkittävästi suuremmat myös pintaveden pilaantumisen osalta.
Hankkeen vaikutus Tahmelan lähteeseen
Kiinteistötoimen vastineen mukaan: ”Suurin osa Tahmelan lähteen pintavesiosuudesta rantaimeytyy Santalahdessa ja Santalahden itäpuolella.” Kuitenkaan vastineessa ei kerrota, mihin selvitykseen tämä lause perustuu. Kuten valituksessamme toimme esille, toistaiseksi ei ole varmaa tietoa, miten Tahmelan lähde liittyy Epilänharju-Villilän
pohjavesimuodostumaan ja Näsijärven rantaimeytymiseen, joten Näsijärven rantaimeytymisen vaarantava Vaitinaron täyttöhanke on syytä jättää varovaisuusperiaatteen mukaisesti toteuttamatta. Epävarmuus haitta-aineiden liukoisuudesta ja sedimenttien haitta-ainepitoisuuksista Kiinteistötoimen vastineessa ei ole esitetty arviota siitä, miten haitta-aineet voivat liueta sedimenteistä Näsijärven pintaveteen ja edelleen pohjaveteen täytön yhteydessä. Lisäksi sedimenttien haitta-ainepitoisuuksista on edelleen ristiriitaista tietoa saatavilla. Kiinteistötoimen vastineessa kerrotaan, että täyttöalueelta otettujen haitta-ainepitoisuuksia koskevien näytteiden osalta kynnysarvot ovat ylittyneet vain arseenin osalta. Kuitenkaan kyseisiä mittauksia ei ole esitetty, eikä niiden kattavuutta täyttöalueella ole myöskään esitetty. Myöskään täytön seurausta arseenin vaikutukseen vedenlaadun suhteen ei ole arvioitu. Kiinteistötoimen vastineessa ei ole käytännössä reagoitu mitenkään valituksemme kohtaan: ”Päätöksessä olisi pitänyt ottaa huomioon riskiarvion ja muistutuksen välinen ristiriita tai todentaa, että ne aikaisemmat tutkimukset eivät koske toimenpidealuetta.”
Tampereella 20.3.2019
Marko Junkkari
puheenjohtajaTampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry
Jari-Pekka Tamminen
sihteeri
Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry
Heikki Toivonen
puheenjohtaja
Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry
Marjo Niemenmaa
aluesihteeri
Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry
Liite 1, Havainnekuvat suojaverhouksen toimimattomuudesta. Tampere, Näsijärvi (Niihamanselkä).
2016.