Mielipide Tampereen kansallisen kaupunkipuiston rajausehdotuksesta
MIELIPIDE
Tampereen kaupunki kirjaamo@tampere.fi
Asia: Tampereen kansallisen kaupunkipuiston rajausehdotus Diaarinumero TRE:4923/11.04.00/2018
Kiitämme mahdollisuudesta antaa mielipide Tampereen kansallisen kaupunkipuiston rajauksesta ja esitämme seuraavaa:
Pidämme hyvänä asiana, että kansallisen kaupunkipuiston valmistelu etenee. Toivomme kuitenkin, että kansallisen kaupunkipuiston rajausehdotusta tarkastellaan vielä uudelleen. Rajaukseen tulisi ehdottomasti sisällyttää Eteläpuisto sekä Kauppi-Niihama kokonaisuudessaan. Korostamme sitä, että kansallisessa kaupunkipuistossa on kyse kansallisesti merkittävästä hankkeesta, jolla muodostetaan valtakunnallisesti merkittävä kaupunkikansallispuisto, jossa yhtyy arvokkaat luonnonelementit arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Tämä edellyttää hakijakaupungilta erityistä vastuuta toteuttaa rajauksessa valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset kulttuuri- ja luonnonympäristötavoitteet. Nämä on selkeästi kirjattu Pirkanmaan maakuntakaavan liitekarttoihin ja vahvistettuihin määräyksiin, joiden tulisi olla ohjeena kansalliselle kaupunkipuistolle.
Kansallisen kaupunkipuiston kriteereitä ovat muun muassa laajuus ja eheys sekä ekologisuus ja jatkuvuus. Eteläpuisto on kansallisen kaupunkipuiston keskeinen osa näiden kriteerien kannalta, sillä se liittää yhteen Tammerkosken kulttuurimaiseman ja Hämeenpuiston Pyynikin luonnonsuojelualueeseen. Nykyisessä rajausehdotuksessa Eteläpuistosta on sisällytetty kaupunkipuistoon kuitenkin vain pieni osa. Kansallisen kaupunkipuiston solmukohtana Eteläpuisto tulisi mielestämme edellä esitetyin perustein sisällyttää kaupunkipuistoon kokonaisuudessaan. Eteläpuisto on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY). Eteläpuisto on myös merkittävä lähiviheralue kaupunkilaisille, ja sen säilyttäminen sellaisena on tärkeää. Eteläpuiston rakentamishankkeen jättäminen avoimeksi kaupunkipuistopäätöksessä ja mahdollisen asemakaavoituksen siirtäminen vuosilla on pormestariohjelman kannalta kyseenalaista ja kaupunkilaisten ja asukkaiden kannalta kohtuutonta. Tampereella on runsaasti vesistömaisemiin tukeutuvia rakennuskohteita (esim. Ranta-Tampella, Hiedanranta-Lentävänniemi, Härmälänranta), joten Eteläpuiston rakentamiseen ei mielestämme ole tarvetta.
Eteläpuiston ohella kansalliseen kaupunkipuistoon tulisi liittää myös Koulukadun tekojääradan alue, jolloin Tampereelle tärkeä jääkiekkohistoria saataisiin osaksi kansallista kaupunkipuistoa. Myös Hämeenpuiston reunakorttelit tulisi liittää kansalliseen kaupunkipuistoon niiden huomattavan rakennushistoriallisen arvon vuoksi ja koska ne sisältyvät RKY:n rajaukseen.
Myös Kauppi-Niihaman virkistysmetsäalueen tulisi sisältyä rajaukseen kokonaisuudessaan niin että se ulottuisi idässä 9-tiehen asti. Kauppi-Niihama on ainutlaatuinen laaja metsäalue kaupungin kupeessa, ja sen suojelu luonnonalueena ja säästäminen rakentamiselta tulevaisuudessa tulisi varmistaa. Nykyisen kaupunkipuistorajauksen ulkopuolelle jäävä Alasjärven läheinen Hepovuoren alue on merkittävä virkistysalue. Alasjärven pohjoispuolella oleva Lahnakallion alue on tavoitteena rauhoittaa luonnonsuojelulailla (Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelma 2012–2020), jolloin sen sisällyttäminen ympäröivine alueineen kaupunkipuistoon olisi luontevaa. Niihaman alueen sisällyttäminen kaupunkipuistoon tukisi tavoitetta kaupunkipuiston laajuudesta ja eheydestä sekä ekologisuudesta.
Sekä Eteläpuistossa että Kauppi-Niihamassa luontoarvot yhdistyvät kulttuurisiin ja sosiaalisiin arvoihin kansallisen kaupunkipuiston tavoitteiden mukaisesti, mikä puoltaa alueiden laajaa sisällyttämistä kaupunkipuistoon.
Eteläpuiston ja Niihaman alueiden lisäksi myös Kalevankangas ja -harju sekä Kirkkosuonnotko ja Aakkulanharju tulisi ottaa mukaan kansalliseen kaupunkipuistoon. Tätä rajausta puoltavat alueen luonnon- ja virkistysarvot sekä hautausmaan kulttuuriarvot. Kalevankankaanharju kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen osana koko kaupunkiseutua lävistävää harjujaksoa, johon kuuluu myös Pyynikin- ja Pispalanharju. Kalevankankaan saisi yhdistettyä nykyiseen rajaukseen esimerkiksi Iidesjärven itäpäässä. Tällöin mukaan tulisi Jyväskylän-radan varresta myös arvokasta paahderinne- ja ketoluontoa, jota rajauksessa ei nykyisellään juuri ole. Kalevankankaan hautausmaa-alueen lisäksi Tampereen tuomiokirkko tulisi liittää Satakunnankatua pitkin kaupunkipuistoon. Samalla saataisiin puistoon liitettyä myös kouluhistorian kohteina Klassillinen lyseo, Tammerkosken tyttölyseo ja kauppakoulu.
Pidämme erinomaisena asiana, että kansallisen kaupunkipuiston rajaukseen on sisällytetty Pyhäjärven saaret sekä Näsijärven puolella Reuharinniemi ja Reuharinsaaret.
Tampereella 30.9.2019
Antti Putaja
Puheenjohtaja
SLL:n Tampereen yhdistys ry.
Jenni Hakanen
Sihteeri
SLL:n Tampereen yhdistys ry.
Heikki Toivonen
Puheenjohtaja
SLL:n Pirkanmaan piiri ry.
Marjo Niemenmaa
Järjestösihteeri
SLL:n Pirkanmaan piiri ry.