Villi rahkasammalen nosto uhkaa luonnontilaisia soita
Luontojärjestöt vaativat rahkasammalen kuorinnan asettamista luvanvaraiseksi. Nyt toiminnalle ei vaadita mitään lupaa, vaikka nosto tuhoaa suon elinympäristönä ja hiilinieluna ja lisää metaanipäästöjä. Maakunnallisesti arvokkaalla Sarvinevalla Kihniössä suon pintakasvillisuus on käytännössä tuhottu rahkasammalta kuorimalla. Kuorintaa on tehty vain suon luonnontilaisella osalla ja paikoin jopa noin puolen metrin syvyydelle.
“Julkisuudessa on esitetty, että rahkasammalen nosto kohdistuisi epäonnistuneille, usein liian karuille ojitusalueille, joiden luonnontilaisuus on jo heikentynyt. Tämä ei näytä pitävän paikkaansa. Otto kohdistuu erityisesti luonnontilaisille soille”, Larissa Heinämäki Suomen luonnonsuojeluliiton Virtain-Ruoveden yhdistyksestä toteaa.
Kihniön Sarvinevalla rahkasammalta on kuorittu vain suon luonnontilaiselta osalta. Lisäksi kuorintaa on tehty monin paikoin syvemmältä kuin elävän rahkasammalen pintakerroksesta: jopa yli 50 senttimetrin syvyydestä tehty kuorinta on käytännössä pintaturpeen nostoa.
“Rahkasammalen kuorintaa on tehty myös läheisillä Kivisalmennevalla ja Limingannevalla, jotka ovat luonnontilaisuudeltaan vastaavia, joten Sarvisuon tapaus ei ole ainoa laatuaan”, Heinämäki jatkaa.
Maakunnallisesti arvokkaalle Sarvinevalle ei annettu lupaa turvetuotantoon luontoarvojen vuoksi, vaikka asiaa on puitu Korkeimmassa hallinto-oikeudessa asti. Vaasan hallinto-oikeus perusteli vuonna 2014 päätöstään olla myöntämättä lupaa turpeennostolle muun muassa erityisen luonnonolosuhteen huonontumisella ja ympäristön pilaantumisen riskillä. Lisäksi päätöksessä huomioitiin vesistökuormituksen riski ja läheisen Kihniänjoen huono tila ja tilan parantumisen vaarantuminen.
Sarvineva on melko hyvin säilynyt eteläinen viettokeidas, joka on suoyhdistelmätyyppinä luokiteltu vaarantuneeksi. Sarvineva kuuluu Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen listaamiin maakunnallisesti arvokkaisiin lintualueisiin (ns. MAALI-kohteet). Suo on esimerkiksi vaarantuneen riekon eteläisimpiä esiintymisalueita. Sarvineva on myös maakunnallisesti arvokas perhossuo, jolta on tavattu erittäin uhanalainen kirjoviiksikoi. Lisäksi Sarvineva muodostaa tärkeän askelkiven ympäröivien suojelualueiden välillä.
“Rahkasammalen kuorinta käytännössä tuhoaa suon pintakasvillisuuden ja saattaa lisätä reunaojiin päätyvän veden määrää ja siten vesistökuormitusta. Pitkäaikaisia seurantatutkimuksia rahkasammalen kuorinnan vaikutuksista hiili- ja metaanipäästöihin tai vesistökuormitukseen ei toistaiseksi ole”, Heinämäki huomauttaa.
Rahkasammal toimii merkittävänä metaanipäästöjen suodattimena. Rahkasammalen poiston seurauksena suo muuttuu hiilinielusta päästölähteeksi. Lisäksi metaanipäästöt lisääntyvät: metaani on hiilidioksidia 25-kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu.
Luontojärjestöt esittävät Ympäristöministeriölle, että villi rahkasammalen keruu on asetettava kiireellisesti luvanvaraiseksi, jotta lupamenettelyllä voidaan säädellä toimintaa. Nostoalueiden luontoarvot on selvitettävä ja luontoarvoiltaan arvokkaat suot on rajattava toiminnan ulkopuolelle.
Lisätietoja:
Liite 1. Tapausesimerkki Sarvisuo, Kihniö
Anne Hirvonen, aluesihteeri
Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry
p. 045 233 6356
Tapani Veistola, suojelupäällikkö
Suomen luonnonsuojeluliitto ry
p. 0400 615 530
Kuvia medialle. Kuvat Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry.
Artikkelin avauskuva: Sarvineva, Kihniö. Kuva: SLL Pirkanmaan piiri ry.
Pirkanmaalla 20.10.2020
Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry