Kansallispuistojen laajennus edellyttää maakunnan ja kuntien tukea
Seitsemisen ja Helvetinjärven laajennus turvaisi luonnon monimuotoisuutta ja torjuisi ilmastonmuutosta.
Puhdasta ilmaa ja vettä, luonnon antimia, ilmastonmuutoksen torjuntaa, monimuotoisuutta ja sen ylläpitämää terveyttä ‒ luonnon meille tarjoamat palvelut otetaan itsestäänselvyytenä, vaikka luontokato etenee ja elonkirjo kapenee. Haluaako Pirkanmaa olla edelläkävijä luonnon palveluiden, monimuotoisuuden ja hiilinielujen turvaamisessa?
Luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri jätti viime vuonna ympäristöministeriölle esityksen Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen laajentamisesta. Kokonaisuudessaan valtion maille sijoittuvan kaikkiaan 115 neliökilometrin laajennuksen myötä kansallispuistot käytännössä yhdistyisivät ja kokonaisala lähes tuplaantuisi: uuden “kaksoiskansallispuiston” pinta-ala olisi 211 neliökilometriä.
Luontoarvoja ja ekosysteemipalveluita
Maakuntakaavassa ehdotettu lisäalue on pääosaltaan osoitettu ekosysteemipalveluille merkittäväksi alueeksi. Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan luonnon tarjoamia palveluja, kuten puhdasta ilmaa ja vettä, tulvien säätelyä, sieni- ja marjasatoja sekä luonnon kauneus- ja virkistysarvoja. Alueella on suurta arvoa myös alkuperäiselle luonnolle, sillä rajauksen sisään jää laajoja luonnontilaisia soita, metsiä ja pienvesiä, viisi Natura-aluetta ja yli kymmenen luontoarvoiltaan merkittävää suojelualue-esityskohdetta. Laajennus käsittää myös Riuttaskorven virkistysmetsän ja Helvetinjärven kansallispuistoon rajautuvan Haukkamaan ympäristöarvometsän, jossa 30 prosenttia alueesta on ollut metsätalouden ulkopuolella.
Laajennus turvaisi Pohjois-Pirkanmaan metsä- ja suoluonnon monimuotoisuutta, vahvistaisi hiilinieluja ja parantaisi merkittävästi virkistyskäyttömahdollisuuksia jopa koko Etelä-Suomen mittakaavassa. Syntyvä kokonaisuus jakaisi lisääntyneen retkeilyn myötä kansallispuistoihin kohdistuvaa käyttöpainetta laajemmalle alueelle.
Kun kansallispuistokokonaisuuden suunnitteluun panostetaan ja alueen saavutettavuutta julkisilla parannetaan, voi toimenpiteillä olla erittäin merkittävää kumulatiivista vaikutusta, mikäli ympäristötietoisten retkeilijöiden matkat kohdistuvat Lapin sijaan Pirkanmaalle.
Käyntimäärät tuplaantuneet
Vuoden alussa Metsähallitus tiedotti retkeilyalueiden käyntimäärien huimasta kasvusta. Myös Helvetinjärven kansallispuiston kävijämäärät tuplaantuivat ja Seitsemisessä käynnit kasvoivat kolmanneksella. Laajennusesityksen keskeisimmän alueen, nykyisten kansallispuistojen väliin jäävän Riuttaskorven virkistysmetsän, kävijämäärät kaksinkertaistuvat. Ensikertalaisia oli noin puolet vastanneista ja esimerkiksi Helvetinjärvellä kotimaisista kävijöistä 17 prosenttia oli pääkaupunkiseudulta.
Kansallispuistojen laajennus ei synny itsestään, vaan se vaatii laajaa maakunnan ja kuntien kannatusta ja asian esille nostamista. Tulevina päätöksentekijöinä kunnallisvaaliehdokkaiden olisi hyvä päättää kannastaan. Samalla on mahdollisuus parantaa virkistysmahdollisuuksia ja tukea kestävää matkailuyrittäjyyttä.
Anne Hirvonen
biologi, SLL Pirkanmaa, aluesihteeri
Heikki Toivonen
professori emeritus, SLL Pirkanmaa, hallituksen jäsen
Lehden toimittamana Aamulehdessä 18.4.2021 julkaistu mielipidekirjoitus alkuperäisessä, hieman pidemmässä muodossaan.