Turpeen korvaaminen sammalella ei tee kasvualustoista kestäviä
Biolan ilmoittaa korvaavansa multatuotteiden turpeen muun muassa rahkasammalella. Tällöin tuotteet eivät kuitenkaan muutu turpeettomiksi, sillä rahkasammalen mukana nostetaan myös pintaturvetta. Nostoa tehdään turvetuotantoon vielä avaamattomilta soilta ja samalla suo muuttuu hiilinielusta hiilen ja metaanin lähteeksi: sammalmulta ei ole ekologista eikä ilmaston kannalta kestävää.
Biolanin teettämässä tutkimuksessa suurin osa vastanneista ei tiennyt, että multatuotteet sisältävät turvetta. Vastanneista 75 prosenttia toivoi, että multatuotteet olisivat mahdollisimman ekologisia. Turpeen korvaaminen rahkasammalella on kuitenkin kaukana ekologisesta, sillä mukana nostetaan myös pintaturvetta ja nostoon tarvitaan täysin uusia suoalueita, joita ei ole vielä avattu turvetuotantoon. Lisäksi ympäristöviranomaisten tulkinnan mukaan soiden kuorintaa voidaan tehdä pelkästään maanomistajan luvalla, vaikka laki edellyttää turpeennostolta ympäristölupaa.
Uusiutuvaksi mainostetun rahkasammalen repiminen suosta tuhoaa suon elinympäristönä. Suon palautuminen ennalleen vie vähintään 30 vuotta ja todennäköisesti suon lajiyhteisö muuttuu pysyvästi. Suurin osa suotyypeistämme on uhanalaisia ja soilla elää 280 uhanalaista lajia, joista suurin osa on hyönteisiä.
Suon pinnan repiminen tekee hiilinieluna toimivasta suosta hiilen ja metaanin lähteen. Kuorinnan myötä suon hiilivarasto pienenee ja metaanipäästöt kasvavat. Metaani on hiilidioksidia kymmeniä kertoja voimakkaampi kasvihuonekaasu.
Kestävien vaihtoehtojen kehittäminen ei ole riittävästi kiinnostanut kasvualustayrityksiä, sillä turve on ollut raaka-aineena halpaa. Turpeen korvaaminen rahkasammalella ja pintaturpeella ei ole kuitenkaan millään tavoin kestävämpi vaihtoehto, päin vastoin.
Lajikadon pysäyttämiseksi on toimittava heti. Kestävyysmurros vaatii siirtymistä ekologisesti kestävään yhteiskuntaan, jossa monimuotoisuus huomioidaan kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Ei luonnon nettohävikkiä -periaate edellyttää, että myös multatuotteille on kehitettävä oikeasti kestäviä kierrätysvaihtoehtoja. Esimerkiksi biojätteestä, nurmesta ja järviruo`osta saadaan multaa kompostoimalla tai biokaasuttamalla.
Pirkanmaalla 18.5.2021
Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry
Hannu Raittinen Anne Hirvonen
puheenjohtaja aluesihteeri
Lisätietoja:
Anne Hirvonen, aluesihteeri
puh. 045 233 6356
pirkanmaa@sll.fi