Pienpetojen rautapyynti ei saa olla vaaraksi muille eläimille
Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee asetusta, jossa säädetään pyyntirautojen paremmasta suojauksesta. Asetusluonnos ei kuitenkaan huomioi riittävällä tavalla loukkuihin jäävää ei-toivottua sivusaalista.
Juhannuksen alla Pirkanmaalla Kurussa lopetettiin karhu, joka oli jäänyt tassustaan pienpetorautoihin. Tapaus ei ollut ensimmäinen, eikä se jää viimeiseksi, ellei villiä rautapyyntiä saada suitsittua. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee asetusta, jossa säädetään pyyntirautojen paremmasta suojauksesta.
Asetusluonnos ei kuitenkaan huomionut riittävällä tavalla loukkuihin jäävää ei-toivottua sivusaalista, kuten romahdusmaisesti vähentynyttä hilleriä, joka tulisi pikaisesti rauhoittaa. Hetitappavat loukut, jotka eivät valikoi uhriaan, pitäisikin kieltää välittömästi. Hetitappavat loukut eivät myöskään välttämättä tapa pienikokoista eläintä, vaan eläin voi jäädä kitumaan loukkuun pitkiksi ajoiksi.
Vieraslajiasetus mahdollistaa minkin loukuttamisen kenelle vain, vain maanomistajan luvalla. Metsästyskorttia ei vaadita, eikä ikärajaa ole. Miten varmistetaan, että lajit myös tunnistetaan oikein?
Loukut tulisi merkitä tunnistelaatoilla ja aikakiekoilla, johon loukun viritysaika asetetaan. Loukkujen ja suojarakenteiden koko tulee mitoittaa siten, ettei loukuista ole vaaraa muille eläimille ja ne on varustettava luukulla, josta ei-toivotut lajit ja yksilöt voi vapauttaa. Loukkuihin tulisi liittää myös pienpetolajien tunnistekortit ja loukkujen käyttö tulisi olla sallittua vain täysi-ikäisille.
Lue piirin asetusluonnokseen jättämä mielipide kokonaisuudessaan tästä.
Avauskuvan hillerit, kuva: Malene Thyssen/Wikipedia (CC BY- SA 3.0)