Pirkanmaan eduskuntavaaliehdokkaille: Nyt on aika pysäyttää luontokato
Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri haluaa ilmaista vaalien alla vakavan huolensa luontokadon etenemisestä Suomessa. Suomi on EU:n jäsenenä sitoutunut pysäyttämään luontokadon ja elvyttämään luonnon monimuotoisuuden vuoteen 2030 mennessä.Tulevalla vaalikaudella tehtävät ratkaisut määrittävät, miten tavoitteessa onnistutaan. Tärkeitä ovat sekä kansalliset toimet että paikallisia luontoalueita koskevat ratkaisut. Talousasiantuntijat ovat todenneet, että ilman monimuotoista luontoa ei ole myöskään taloutta. Päättäjän vastuulla on toimia luonnon puolesta.
Maamme pinta-alasta suurin osa on metsää, joten metsien suojelu on keskeinen keino luontokadon pysäyttämisessä. Suomen uhanalaisista lajeista suurin osa on metsälajeja. Etelä-Suomen metsät ovat luontaisesti lajirikkaampia kuin pohjoisessa. Pirkanmaan metsämaasta vain noin neljä prosenttia on kokonaan puuntuotannon ulkopuolella tai suojeltuna. Metsien suojelua tulee kyetä lisämään. Etelä-Suomessa tarvitaan lisää laajoja suojelualueita, jotka ylläpitävät metsälajien elämää. Talousmetsiin tarvitaan lisää luonnonhoitoa ja vaalittuja askelkiviä lajikadon ehkäisemiseksi.
Valtion metsien suojelua tuleekin lisätä merkittävästi. Pirkanmaalla tavoitteeseen päästään tehokkaimmin yhdistämällä ja laajentamalla Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistot. Pirkanmaan liitto päätti aloitteestamme lähteä valmistelemaan ehdotusta kansallispuistojen laajentamisesta ympäristöministeriölle. Alueen kunnista Ruovesi on jo päättänyt lähteä esittämään ympäristöministeriölle kansallispuiston laajentamista.
Hakkuiden vähentäminen on asiantuntijoiden mukaan välttämätöntä myös Suomen ilmastotavoitteille. Luken tuoreimpien tietojen mukaan Pirkanmaalla metsien hakkuut ovat kasvussa ja suurimpien ylläpidettävien hakkuiden määrä on vaarassa ylittyä jo lähivuosina. Liiallisten hakkuiden vuoksi metsät ovat vaarassa muuttua päästölähteiksi. Valtion maiden hakkuiden vähentäminen on nopeimmin toteutettava korjausliike. Ilmastoviisaassa suometsienhoidossa ja soiden ennallistamisessa tulee edetä. Maaperäpäästöjen vähentäminen tulee ottaa merkittäväksi ilmastopolitiikan ohjauskeinoksi.
Suomirata Oy:n valmistelemasta Helsingin ja Tampereen välisestä oikoradasta tulee luopua. Valtiovarainministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö totesivat selvityksessään nopeiden ratayhteyksien hyötyjen jäävän haittoja pienemmäksi. Rakentamisvaiheesta aiheutuu valtavat päästöt, joiden kuittaamiseen voi kulua yli 300 vuotta. Maankäytön muutos metsä- ja peltomaasta liikennealueeksi aiheuttaa merkittävää luontokatoa. Oikorata halkaisisi Hämeen yhtenäisen ja hiljaisen metsämantereen sekä järviylängön. Miljardeja maksavat raideliikennehankkeet vaativat paljon julkista rahaa ja kustannusarvioihin liittyy huomattavia epävarmuuksia. Oikorata herättää myös laajaa vastustusta kansalaisissa. Radan vastustus poiki vajaassa kahdessa viikossa 15 064 allekirjoitusta kannanottoon, joka vaatii, että oikoradan suunnittelu lopetetaan ja resurssit käytetään nykyisen pääradan parantamiseen.
Tampereen kaupunkiseudun metsien pirstominen tulee lopettaa. Pirkkalan ja Lempäälän väliseen metsäalueeseen kohdistuvasta liikennehankkeesta, ns. Puskiaisten moottoritieoikaisusta, tulee luopua. Myös tiehankkeesta välillä Rusko (Tampere)-Lentola (Kangasala) tulee luopua. Uudet tiehankkeet eivät edistä Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista. Ne pirstovat ja eristävät kaupunkiseudun viimeiset yhtenäiset metsäalueet lisäten luontokatoa. Samalla katoavat tiheästi asutun kaupunkiseudun viimeisetkin metsäiset lähivirkistysalueet. Terveydelle haitallinen melu- ja valosaaste lisääntyy. Kansalaisten huoli on otettava vakavasti. Puskiaisten oikaisua vastustavan adressin on allekirjoittanut 6.3. mennessä jo 7595 henkilöä.
Pirkanmaalla 6.3.2023
Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry.