Maakuntaliitto teollisuuden juoksupoikana

 Sain työtehtäväkseni tehdä lausunnon maakuntakaavan vaihekaavasta. Selasin aineistoa ja turhauduin koko hommaan. Mitä virkaa on maakuntakaavoituksella, kysyy taatusti moni kansalainen. Onko se osallistavaa ja ennakolta suunniteltua, pitkäjänteistä maakunnan kehittämistä? Jos joku näin väittää, on väärässä.

Lehdissä on kuulutettu nyt Keski-Pohjamaan 5. vaihekaavaa, joka käsittelee kauppoja, ampumaratoja, aluerakennetta ja kaivostoimintaa. Alueen kaivos- ja suurteollisuus pitää maakuntaliittoa suunnilleen teollisuuden juoksupoikana. Mikä muu rooli maakuntaliitolla tässä on, kuin merkitä kaavaan olemassa olevat teollisuusalueet ja kaivosvaraukset? Tuskin löytyy sellaisia maakuntasuunnittelijoita, jota kykenevät ennakoimaan tällaiset tulevaisuuden suuntaukset, joita elinkeinoelämä johtaa tavalla ja toisella maakuntaliiton ollessa kuoriämpärin kantajan roolissa.

Nyt meneillään oleva vaihekaava on vain ennalta sovittujen asioiden todentamista ja laittamista karttaan. Sama tilanne oli tuulivoimavaihekaavan sekä aiemman turvevaihekaavan aikana. Ihan yhtä tyhjää touhua koko maakuntakaavoitus. Kysyn vain, paljonko koko kaavoitusorganisaation ylläpito maksaa maakunnille vuositasolla ja mitä sillä oikeasti saavutetaan. Olisiko parempi laittaa nekin rahat vaikka konkreettiseen työhön ja maakunnan hyvinvoinnin edistämiseen?

Tokikaan maakuntaliitto ei voi olla sellainen selvännäkijä, joka osaisi merkitä karttoihin merkittäviä teollisuushankkeita vuosia ennen toteutumista, etenkään kun ne ovat täysin kiinni suhdanteista ja  kiinni vain elinkeinotoiminnan intresseistä. Mutta silti tällainen tyhjänpäiväinen kaavoitus näyttää aika naurettavalta. Tilannehan on aivan samalla tasolla kuin yleisesti maalaispitäjissä, jossa haetaan rakennuslupaa jälkeenpäin jo valmiille rakennuksille.

Paljon viisaampaa olisi kaavoittaa luontopainotteisia maakuntatason kaavoja, joihin merkitään paikat ja alueet, joihin ei sallita toimenpiteitä ja joilla edistetään nykytilan säilymistä. Huomioitaisiin hiljaiset alueet, asumattomat seudut, vesistöt ja monimuotoiset luontokohteet ja -alueet. Ne alueet,jotka jäävät näiden arvojen ulkopuolelle, voidaan kaavoittaa erilaisin toiminnoin. Sellaisessa kaavassa olisi enemmän järkeäkin. Suunnittelua luonnon ehdoilla eikä mennä business edellä kohti maailmanloppua.

Teemu Tuovinen
aluesihteeri
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry