Mielipidekirjoitus: Taas turpeesta
Alkusyksyn aikana ovat mm. europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen ja kansanedustaja Janne Sankelo ilmoittaneet Ilkka-lehden kirjoituksissaan kannattavansa turpeenpolton jatkamista. Nyt tähän samaan joukkoon on liittynyt keskustan tuore puheenjohtaja Katri Kulmuni.
Heidän mukaansa turpeenpolton lopettamisella ei ole kiire, ja markkinat kyllä lopulta hoitavat turpeenpolton vähenemisen. Kun Rinteen hallitus on nyt korottamassa turpeenpolton verotukea, on helppoa todeta, ettei markkinoiden anneta hoitaa. Kun polttoturpeen lämpöarvo on fossiilisista polttoaineista ylivoimaisesti huonoin, ja päästöt tuotettua energiayksikköä kohden suurimmat, ei voi kuin ihmetellä poliittisten päättäjiemme ajattelua. Piittaamattomuus ilmastomme ja ympäristömme tilasta on järkyttävää.
Omassa maakunnassamme Etelä-Pohjanmaalla turvemaiden ojittaminen, jyrsiminen ja poltto ovat aiheuttaneet suurten hiilidioksidipäästöjen lisäksi merkittävää vesistöjemme pilaantumista ja arvokkaan suoluonnon tuhoutumista. Kun samalla turvemaita muokataan pelloiksi ja metsähakkuita ojitetuille turvekankaille lisätään, on ympäristömme tila entisestään heikkenemässä. Humus- ja ravinnepäästöjen vuoksi maakuntamme valtasuonet Kyrönjoki ja Lapuanjoki ovat vedenlaadultaan huonoja ja välttäviä. Kun maakuntakaavoituskin vielä tukee tätä toimintaa, näkee, että ekologiset juhlapuheet ovat tyhjää täynnä.
Etelä-Pohjanmaan osalta Seinäjoen kaupungilla on keskeinen rooli päästöjen vähentämisessä. Koska kaupungin kaukolämpö tuotetaan pääosin turvetta polttamalla, ovat seinäjokisten asukasta kohti lasketut hiilidioksidipäästöt Suomen suurimpia.
Kyrkösjärven rannalla sijaitseva Seinäjoen Energia Oy:n päävoimalaitos on menneen aikakauden jäänne, ja nykymuotoisesta polttolaitoksesta on päästävä eroon. Samalla on toivottavaa, ettei Kapernaumin lämpölaitoksen uudistaminen johda turpeenpolton lisääntymiseen.
Kaukolämpöä ostavien asiakkaidenkin kannattaa vaatia turpeenpoltosta luopumista, koska turpeenpolton keinotekoinen verotuki tulee jossain vaiheessa loppumaan. Se tarkoittaa turvekaukolämmön kallistumista vähintään neljänneksellä nykyisestä.
Ympäristöystävällisen kaukolämmön tuotannossa onkin katsottava kaikki mahdolliset vaihtoehdot. Tuore esimerkki Botnia Freezen lauhdelämmön talteenotosta on hyvä signaali, ja niitä tarvitaan lisää. Esimerkiksi lämpimien jätevesien hyödyntäminen voisi olla järkevää.
Pääkaupunkiseudulla jo kokeillaan oppivaan tekoälyyn pohjautuvaa kiinteistöjen lämmönhallintajärjestelmää, jonka avulla jopa kolmannes lämmityskuluista on mahdollista karsia. Samalla vähenevät päästöt, ja suomme säilyvät arvokkaina hiilivarastoina ja luontokohteina.
Hannu Saari
Kirsi Haapamatti
Hannu Tuomisto
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry
Kirjoitus on julkaistu Ilkka-lehdessä 17.9.2019