Sammalenkeruu on ojittamattomien soiden uusi uhka

Rahkasammalen koneellinen keruu on ojittamattomien luonnonsoiden uusi uhka. Turvetuotannon vähentyessä ja turpeenoton keskittyessä enemmän ojitetuille soille, on luonnontilaisille soille syntymässä uusi luonnonsuojelullinen haaste, joka on
rahkasammalen koneellinen kerääminen.

Sammalen kerääminen soilta vaurioittaa suon pintakerroksia, hävittäen noin 30 cm kerroksen ojittamattoman ja luonnontilaisen suon pinnasta täydellisesti. Käytännössä siis suon elävä pintakerros tuhotaan ja samalla lukemattomien lajien elinympäristö hävitetään
vuosikymmeniksi.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan sammal uusiutuisi parissa vuosikymmenessä. Se lienee optimistinen arvio. Jokainen suo on erilainen ja uusiutumiseen vaikuttaa hyvin moni asia. Täysin luonnontilaan palautuminen on epävarmaa. Joka tapauksessa suoluonto lajeineen on tuhottu jopa vuosisadaksi ja menetetty aivan kuten turpeenkaivuunkin myötä. Tuotantoalaa tarvittaisiin kaupallisiin tarkoituksiin jopa 60000 hehtaaria eli saman verran kuin turvetuotannossa oleva ala.

Sammalen keruu ei ole ympäristöluvanvaraista toimintaa ja sitä saa tehdä maanomistajan luvalla. Etelä-Pohjanmaalla on useita kokeellisia alueita, joista sammalta on jo kerätty pienessä mittakaavassa. Rahkasammalta kerätään lähinnä kasvihuonetuotantoon ja harrastepuutarhureiden kasvatusalustoiksi ja suodatusmateriaaliksi. Sammaltuotteita mainostetaan ympäristöystävällisinä ja ekologisina, mutta todellisuudessa ne eivät sitä ole. Harva kuluttaja tietää karun totuuden.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri suhtautuu erittäin kielteisesti tähän uudesta soiden ekologiaa heikentävästä toimintaan. Sammalen keruulla pystytään tärvelemään kaikkein arvokkaimpiakin pohjalaissoita, jotka ovat jo nykylainsäädännöllä ohjattu
turpeenoton ulkopuolelle.

Suomen luonnonsuojeluliiton
Pohjanmaan piiri ry