”Jokainen eläin on yhtä arvokas ja ansaitsee tulla hoidetuksi”
Markku Harju hoitaa loukkaantuneita luonnoneläimiä. Eläimiin ei parane kiintyä liikaa, sillä tavoite on aina sama: palauttaa ne takaisin luontoon.
Mustasaarelaisen villieläinhoitola Nordic Wildlife Caren aitauksissa ja rakennuksissa on huhti-toukokuun välillä hoitolalle normaali katras eläimiä. On siilejä, oravanpoikasia, rusakko, kuutteja, kyyhkysiä, merikotka, muutama turkistarhalta karannut kettu, hirviä ja metsäkauris. Vuosittain hoitolan isännän Markku Harjun hoidettavaksi ja kuntoutettavaksi tulee viitisen sataa eläintä, toisinaan enemmänkin.
”Kaikkia ei saada hoidettua sellaiseen kuntoon, että ne voitaisiin laskea takaisin luontoon. Se on ikävä puoli tässä työtä. Hienoja sen sijaan ovat ne hetket, kun kuntoon tullut villieläin päästetään takaisin vapauteen. Juuri pari päivää sitten veimme viisi joutsenta tuonne merenrantaan. Piakkoin takaisin luontoon pääsevät myös neljä kuuttia”, Markku Harju kertoo.
Harju tekee tärkeää työtä – ja harvinaista. Luonnonvaraisia eläimiä kuntouttavia hoitoloita on koko maassa vain kourallinen. Suurin osa villieläinten hoidosta on yksityisten ihmisten kontolla. Niin sen ei pitäisi olla, Harju sanoo.
”Uusi eläinsuojelulaki toi mukanaan sellaisen parannuksen luonnoneläinten kannalta, että siinä määritellään, kuka saa hoitaa niitä. Jos ei tiedä mitä tekee, pahimmillaan voi tappaa sen eläimen. Jatkossa villieläinten hoitopaikat rekisteröidään ja niitä valvotaan. Jatkossa hoitolalla on oltava eläinlääkäripalvelut liki ympärivuorokautisesti ja tarkastetut, hyvät tilat hoidokeille.”
Harju antaa toki myös kiitosta yksityishenkilöille, jotka tekevät pyyteetöntä työtä eläinten hyväksi. Erityisesti ”lintumiehet” (Harju mainitsee nimeltä lapualaisen Seppo J. Ojalan) ovat ottaneet loukkaantuneiden siivekkäiden kuntouttamisesta paljon vastuuta.
Ympäristöministeriö on pari vuotta sitten alkanut tukea villieläinhoitoloita rahallisesti.
”Me saamme tukea, ja sen myötä voimme remontoida tiloja. Olen myös ostanut laitteen, jolla voi tutkia lyijypitoisuuksia verestä. Laite tulee yhteistyöeläinlääkärimme tiloihin Vaasaan. Sen avulla voidaan aloittaa oikea lääkehoito nopeasti”, Harju kertoo.
Hoidossa onkin juuri merikotka, jonka kehossa on 8 haulia. Ilman vastalääkitystä eläin kuolisin nopeasti.
Mustasaaren villieläinhoitola elää ministeriön tuesta huolimatta kädestä suuhun. Hoitola saa jonkin verran yksityislahjoituksia. Rahankeräyslupa on vireillä. Sen myötä lahjoitusten kerääminen helpottuu.
”Olemme myös todella kiitollisia Eläinklinikka Saarelle, jonka ammattitaitoinen väki tekee vapaaehtoistyönä työtä villieläinten hyväksi.”
Markku Harju itse on ollut aina eläinrakas. Hänelle on myötäsyntyistä ajatella, että jokainen eläin on arvokas ja kaikkia lajeja pitää auttaa.
”Esimerkiksi Ympäristöministeriön tuki ja uusi eläinsuojelulaki koskee vain suojeltujen eläinlajien hoitoa. Se linjaus vie vikaan. Mitä ne muut luonnoneläimet sitten ovat, roskaeläimiäkö? Minä autan yhtä lailla naakkaa kuin tarhakettuakin.”
Harju sanoo, että Pohjanmaan pelastuslaitos on osoittanut erinomaista halukkuutta auttaa pinteeseen joutuneita ja loukkaantuneita eläimiä.
”Olemme usein saaneet heiltä apua esimerkiksi kiinni jäätyneiden joutsenten pelastamisessa. Tai savupiippuun pesineen naakan auttamisessa pois.”
Palo- ja pelastustoimi auttaa eläinten pelastuksessa kautta maan, mutta ensisijainen tehtävä se ei niille ole. Helsingissä oli vielä joku aika sitten erityinen eläintenpelastusyksikkö, mutta se lakkautettiin.
Mustasaaren villieläinhoitola on ollut mediassa usein esillä hirvien myötä. Hoitolassa on hirviä pysyvinä asukkaina, kun niitä ei voitu enää palauttaa luontoon. Tällä hetkellä hoitolassa asuu Olga-hirvi vasoineen.
”On poikkeustapaus, että meillä asuu hirviä. Niiden pitoon on Ely erikseen myöntänyt luvan. Muutoinhan luonnoneläimiä ei saa pitoon ottaa. Koko homman tarkoitus on kuntouttaa eläin ja laskea se takaisin luontoon.”
Markku Harju vierailee piirin kevätkokouksessa Vaasassa 28.4.2022 ja kertoo villieläinhoitolan arjesta. Lue lisää tästä linkistä.