Valitus Itä-Suomen hallinto-oikeudelle val­ko­pos­ki­han­hien ampumisluvasta

Vaatimus

Varsinais-Suomen Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskuksen korvaava päätös 19.5.2020 (VARELY/3002/2019): ”Luonnonsuojelulain 49§:n 3 momentin mukainen päätös koskien rauhoitetun lintulajin yksilöiden tappamista ja häirintää” on kumottava

Perustelut

Valkoposkihanhi on luonnonsuojelulain 38 §:n nojalla rauhoitettu ja EU:n lintudirektiivin artiklassa 1 tarkoitettu lintulaji. Luonnonsuojelulain 39 §:n mukaan rauhoitetun eläinlajin tappaminen on kielletty. Luonnonsuojelulian 39 § kieltää myös rahoitettujen eläinlajien häirinnän tärkeillä muutonaikaisilla levähdysalueilla. Luonnonsuojelulain 49 §:n 3 momentin mukaan ELY-keskus voi myöntää luvan poiketa kielloista Euroopan unionin lintudirektiivin (2009/147/EY) artiklassa 9 mainituilla perusteilla. Em. artiklan mukaan kielloista voidaan poiketa, jollei muuta tyydyttävää ratkaisua ole, mm. viljelmille aiheutuvan vakavan vahingon estämiseksi.

Karkotusmenetelmiä ei ole kokeiltu riittävästi

Katsomme, että VARELY on myöntänyt luvan lintudirektiivin ja Luonnonsuojelulain vastaisesti, koska useita toteuttamiskelpoisia karkotusmenetelmiä ja toimia ei ole riittävästi kokeiltu tai niitä on jätetty kokonaan käyttämättä.

Korkein hallinto-oikeus on antanut valkoposkihanhien ampumista koskevan päätöksen (KHO:2015:104). Päätöksen mukaan lupaa valkoposkihanhien ampumiseen Viikin koetilalla ei voitu myöntää, sillä kaikkia toteuttamiskelpoisia karkotusmenetelmiä ei oltu vielä riittävästi kokeiltu. Korkein hallinto-oikeus on em. päätöksessä katsonut, että ratkaisua voidaan pitää tyydyttävänä silloin, kun se on tehokas eli vähentää merkittävästi vakavaa vahinkoa.

Mielestämme tämä VARELY:n päätös on ristiriidassa KHO:n päätökseen.

Luonnonvarakeskuksessa (Luke) on syksyllä 2019 alkanut 2,5 -vuotinen hanke ”Valkoposkihanhien aiheuttamien maatalousvahinkojen ennaltaehkäisy”, jossa tutkitaan mahdollisten esto- ja karkotusmenetelmien kustannustehokkuutta. Koska hanke ja aineistonkeruu on vasta alkanut, Luke ei voi vielä arvioida hanhia vahingoittamattomien karkotus- ja estomenetelmien tehoa ja sitä, voidaanko ko. keinoilla estää vakavien vahinkojen syntyminen kustannustehokkaalla tavalla. Tämäkin hanke on vasta alkanut, eikä sillä pystytä vielä arvioimaan täyttyvätkö lintudirektiivin artiklan 9 perusteet.

Ulkomailla on testattu hyvin tuloksin laser-karkottimia. Kyseistä laitetta ei ole Suomessa testattu hanhiin. Pohjois-Karjalan ELY-keskus on hankkinut kaksi laser-laitetta loppuvuodesta 2019 ja niitä tullaan testaamaan vuonna 2020 (liite 2). VARELY teki päätöksensä ennen kuin tämä testaus aloitettiin. Päätös ei noudata tässäkään yhteydessä lintudirektiivin vaatimusta.

Pohjois-Karjalan ELY-keskus on julkisuudessa todennut, että hanhien laser-karkottimet ovat ensikokemusten mukaan toimineet hyvin.

Pohjois-Karjalan alueella lintupeltojen perustaminen on vasta valmisteluvaiheessa. Käytännössä lintupeltoja on perustettu vain yksi pienialainen kohde. Lähivuosiksi on suunnitteilla mittavaa panostusta myös tähän keinoon hanhien hallinnassa (liite 2.).

VARELY:n päätös mahdollistaa kullekin luvanhaltijalle 20-40 valkoposkihanhen ampumisen, yhteensä 375 hanhea. Yli puolen miljoonan yksilön hanhimassassa (syysmuutto), puolen neliökilometrin alueella laiduntaville hanhille karkotevaikutus jää olemattomaksi. Ampuminen ei vähennä haittoja edes vähäisessä määrin. Se voi synnyttää uusia haittoja, päätös sallii haulikon käytön, haavakoiden syntymiselle luodaan näin otolliset olosuhteet.

Raportointi

Näkemyksemme mukaan tämä lupa sisältää myös sellaisia lupaehtoja luvanhaltijoille, joiden toteuttaminen kuuluisi viranomaissektorin vastuulle.

Lupaehdot edellyttävät luvanhaltijoilta raportointia muulle rauhoitetulle lintulajistolle aiheutuvista häiriöistä ja haitoista. Luvanhaltijat voivat lupaehtojen mukaisesti ulkoistaa kaikki ampumiset kolmannelle osapuolelle. Lähtökohtaisesti voidaan lähteä vahvasti siitä käsityksestä, että luvanhaltijoilta ei löydy riittävää ornitologista osaamista haittojen arviointiin.

Lupaehtojen vaatiman raportoinnin perusteella ei voida myöskään arvioida hanhien ampumisen karkottavuutta. Esimerkiksi miten erotetaan metsästäjän liikkumisen, laukauksen, hanhen kuoleman ja raadon pelotevaikutukset toisistaan? Olisiko pelotevaikutus sama, jos metsästäjät liikkuisivat pelloilla lupaehtojen vaatimalla intensiteetillä, mutta eivät tappaisi hanhia? Karkottavuuden arviointi vaatii tieteellistä lähestymistapaa.

Liitteet

Liite 1. Valituksen alainen päätös: Luonnonsuojelulain 49§:n 3 momentin mukainen päätös koskien rauhoitetun lintulajin yksilöiden tappamista ja häirintää, VARELY/3002/2019.

Liite 2. ”Valkeasuon lasertykit ovat toimineet hyvin”, Karjalainen 15.5.2020 (maksumuurin takana).

Joensuussa 17.6.2020
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri

Korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 2015 antama päätös valkoposkihanhien ampumista  (KHO:2015:104)