Kysely Met­sä­hal­li­tuk­sel­le maakuntakaavan tur­ve­tuo­tan­to­va­rauk­sis­ta

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on valmistelemassa maakuntakaava 2040 1. vaihekaavaa, missä käsitellään mm. turvetuotantoa ja soidensuojelua. Kaava on ehdotusvaiheessa. Turpeennoston osalta kaavaan on esitetty 29 turvevarausta, jotka on tarkoitettu Ilomantsin aktiivihiililaitoksen raaka-ainekentiksi. Soidensuojeluun on puolestaan varattu 26 kohdetta kaavamerkinnällä SL.

SLL:n Pohjois-Karjalan piiri on kaavaehdotuksesta antamassa lausunnossaan esittänyt turvevarausten poistamista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luontokadon torjumiseksi sekä vesiensuojeluun liittyvien haitallisten vaikutusten takia. Piirin esittää turvevarausten muuttamista soiden ennallistamiskohteiksi, jolloin kaava tukisi ilmastonmuutoksen hillintää, luontokadon torjuntaa sekä vesiensuojelua. Näiden myönteisten vaikutusten tehostamiseksi piiri on lausunnossaan esittänyt runsaasti lisää soidensuojeluvarauksia.

Turvetuotantovaraukset

Valtion mailla kaavaehdotuksen turvetuotanto- ja soidensuojeluvaraukset joidenkin kohteiden osalta liittyvät Metsähallituksen alue-ekologiseen verkoston arvokkaisiin luontokohteisiin (suo- ja metsäympäristöt sekä pienvedet) ja ekologisiin yhteyksiin (erityisesti puronvarret).

Piirin näkemyksen mukaan turvetuotannon aluevaraukset ovat hyvin haitallisia alue-ekologiselle verkostolle ja sen kehittämiselle. Turpeennostoalueet tuhoaisivat verkoston arvokkaita luontokohteita ja olisivat haitallisia myös kenttiä reunustaville luontokohteille (kuivatus- ja pölyhaitat). Lisäksi turvekenttien lasku-uomien aiheuttamat kuormitushaitat ja mahdolliset vesitalouden muutokset vaikuttaisivat heikentävästi uomien varrella sijaitseviin arvokkaisiin luontokohteisiin, uomien merkitykseen verkoston ekologisina yhteyksinä sekä itse vesialueiden ekologiseen tilaan, jota ei saa heikentää tilan ollessa hyvä tai ollessa sitä huonompi tulee ryhtyä toimenpiteisiin hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi.

Piiri on mukana Etelä-Suomen alue-ekologisen verkoston yhteistyöryhmässä. Piiri haluaa kuulla Metsähallituksen näkemyksen turvevarausten osalta seuraavien Metsähallituksen mailla tai Metsähallituksen maita reunustavien alue-ekologiseen verkostoon kuuluvien kohteiden osalta:

• Tetrisuo, Ilomantsi – kokonaan valtion mailla
• Niemissuo, Ilomantsi – pääosin valtion mailla
• Tavara- ja Sikosuo, Ilomantsi – molemmat suot osin valtion mailla
• Lautasuo, Ilomantsi – kohteen länsipuoli valtion mailla
• Vasikkasuo, Ilomantsi – kohteen eteläosa valtion mailla
• Muurinsuo, Ilomantsi – länsipuolella, Elinlammen ympäristössä valtion maita
• Ketveleensuo, Lieksa – varauksen lähistöllä ja turvekenttien lasku-uomien varsilla valtion maita
• Ruokosuo, Lieksa – varauksen lähistöllä ja turvekenttien lasku-uomien varsilla valtion maita

1. Hyväksyykö Metsähallitus yllä olevien soiden 1–6 varaamisen/vuokrauksen/myynnin turvetuotantoon, vaikka niillä sijaitsevat arvokkaat luontokohteet/ekologiset yhteydet tuhoutuvat turpeennoston seurauksena? Kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta antamissaan lausunnoissa Metsähallitus ei ole sanonut turvevarauksista mitään. Metsähallituksen ohjeiden mukaan luontokohteilla ja ekologisilla käytävillä ei tehdä metsätaloustoimia.
2. Kaavavarauskohteiden ympärillä ja kenttien laskuvesien varsilla, erityisesti Ruokosuolla on runsaasti arvokkaita luontokohteita/ekologisia käytäviä. Mikä on Metsähallituksen käsitys turpeennoston näille kohteille aiheuttamista haitoista ja aikooko Metsähallitus tehdä jotain näiden haittojen estämiseksi? Kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta antamissaan lausunnoissa Metsähallitus ei ole sanonut mitään näiden turvevarauksien haitoista alue-ekologiselle verkostolle. Myös kohteilla 1–6 on vastaavia haittavaikutuksia turpeennoston vaikutusalueilla.
3. Metsähallitus on viime vuosina ennallistanut merkittävän määrän ojitettuja soita sekä valtion mailla sijaitsevilla suojelu- ja metsätalousalueilla. Tavoitteet ovat liittyneet, kuten jo yllä todettu, luontokadon ja ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä vesiensuojelun edistämiseen. Maakuntakaavan turvevaraukset ja turvetuotannon mahdollinen toteutuminen näillä alueilla heikentäisi valtionmailla tehtyjen ennallistamistöiden myönteisiä vaikutuksia ja siten Metsähallituksen uskottavuutta luonnon- ja vesiensuojelu- sekä ilmastoasioissa. Voiko Metsähallitus esittää Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle valtionmaiden turvevarausten sijaan kohteiden osoittamista soiden ennallistamisvarauksiksi tukemaan alue-ekologisen verkoston kehittämistä?

Soidensuojeluvaraukset

Suotyyppien uhanalaistumisen kehitys on viime vuosina ollut hyvin huolestuttavaa. Merkittävä osa suotyypeistä luokitellaan Etelä-Suomessa uhanalaisiksi, tilanne korpien osalta on erityisen huolestuttava. Myös soiden eliölajeista yhä suurempi osa luokitellaan uhanalaisiksi. Tämän vuoksi maakuntakaavaehdotuksesta antamassa lausunnossaan piiri on esittänyt huomattavan määrän lisäyksiä soiden SL-varauksiin. Piirin näkemyksen mukaan suoluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi kaavan SL-kohteista pitäisi nopealla aikataululla pystyä perustamaan luonnonsuojelulain mukaisia suojelualueita.

Maakuntakaavaehdotuksessa on neljä valtion mailla sijaitsevaa SL-merkinnällä varattavaa soidensuojelukohdetta. Kaavan suunnittelumääräyksen mukaan Metsähallituksen mailla soidensuojelu voidaan toteuttaa alue-ekologisen suunnittelun keinoin. Metsähallitus on kaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa pitänyt suunnittelumääräystä hyvänä. Piirin lausunnon mukaan ”kohteiden suojeluarvot turvataan kattavasti tehokkaimmin alue-ekologista verkostoa täydentämällä ja kohdentamalla kohteille luonnonhoitotoimia, joita Metsähallitus toteuttaa omistajapoliittisten linjausten mukaisesti. Toteutuskeino mahdollistaa rajausten sisään jäävien metsätalouskäytössä olevien kivennäismaiden metsien hoidon jatkumisen. Samalla vältetään hankalien lonkeroisten luonnonsuojelualueiden perustaminen ja kulkuoikeuksiin liittyvät ongelmat”.

Alue-ekologisen suunnittelun mukaan ekologisen verkoston ytimet koostuvat kohteista, jotka on määritelty metsätaloustoimien ulkopuolelle. Näitä ovat lakisääteiset suojelualueet, suojeluohjelma-alueet, Metsähallituksen suojelumetsät sekä valtaosa tärkeistä elinympäristöistä ja uhanalaisten lajien esiintymistä.

Maakuntakaavassa mukana valtion mailla sijaitsevat alue-ekologisen suunnittelun mukaisesti hoidettavat SL-varaukset ovat vaihtelevalta osin (kts. retkikartta.fi) arvokkaiden luontokohteiden tai muiden alue-ekologisen verkostokohteiden ulkopuolisia normaaleja metsätalousalueita. Esimerkiksi kaavan SL-kohteeksi varattu Lieksan Purnusuon-Pitkäsuon alueesta (200 ha) suuri osa ei kuulu alue-ekologisen verkoston arvokkaisiin luonto- tai muihin kohteisiin ja voi näin jäädä SL-merkinnästä huolimatta normaaliksi metsätalousalueeksi.

Piirin käsityksen mukaan suunnittelumääräyksen mukainen valtion maiden suojeluvarausten hoito alue-ekologisen suunnittelun pohjalta on myös ristiriidassa kaavan suojelumääräyksen kanssa. Määräyksen mukaan alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Suojelumääräys on voimassa, kunnes alue on muodostettu luonnonsuojelulain mukaiseksi luonnonsuojelualueeksi.

Kokonaisuudessaan piiri näkee, että suunnittelu/suojelumääräyksen ristiriitaisuus ja Metsähallituksen lausunto osoittavat, että valtion maiden SL-kohteiden hoito alue-ekologisen suunnittelun keinoin ei ole suoluonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta kestävää. Lisäksi piiri pitää hyvin erikoisena, että yksi maanomistaja voisi hoitaa/suojella kaavan SL-varauksia eri tavalla kuin muut maanomistajat.

Alue-ekologisen suunnittelun yhteistyöryhmän jäsenenä piiri pyytää Metsähallitukselta vastausta seuraaviin kysymyksiin koskien maakuntakaavassa SL-kohteiksi varattujen valtion maiden suoalueiden suojelusta alue-ekologisen suunnittelun pohjalta:

1. Miten Metsähallitus arvioi pystyvänsä turvaamaan kaavan SL-varausten suoluonnon monimuotoisuuden säilymisen alue-ekologisen suunnittelun kautta?
2. Miksi Metsähallitus ei halua perustaa SL -varauksista kaavan suunnittelumääräyksen mukaisia luonnonsuojelualueita ja näin taata alueiden säilymistä metsätalouden ulkopuolisina suoluonnon monimuotoisuutta turvaavina ja edistäminä kohteina?
3. Onko Metsähallituksen mielestä sopivaa, että valtion mailla kaavan SL-kohteita voidaan hoitaa alue-ekologisella suunnittelulla samalla, kun muiden maanomistajien edellytetään perustavan SL-kohteista luonnonsuojelualueita?
4. Metsähallituksella on piirin käsityksen mukaan kartoitustietoja luontotyypeistä eliölajeista kyselyssä mainittujen turvevarausten ja niiden lähialueiden alue-ekologisen suunnittelun kohteilta. Piiri pyytää, että Metsähallitus toimittaisi tietoja näistä havainnoista. Piiri kartoittaa mm. näitä kohteita kesällä 2022. Metsähallituksen tiedot auttaisivat piiriä kartoituskohteiden tarkemmassa suunnittelussa. Piiri voi vastavuoroisesti toimittaa Metsähallitukselle kartoitustuloksiaan.

Piiri lisäksi muistuttaa metsähallituksen tehtävistä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja lisäämiseksi:

Laki metsähallituksesta (234/2016):

5 §

Julkiset hallintotehtävät

1) luonnonsuojelulaissa (1096/1996) sekä sen ja vuoden 1923 luonnonsuojelulain (71/1923) nojalla perustettuja luonnonsuojelualueita koskeviin säädöksiin perustuvat tehtävät, muut luontotyyppien ja lajien suojeluun liittyvät tehtävät sekä luonnonsuojelualueiden hankinta;

2) luonnonsuojelualueverkoston hoito ja käyttö sekä Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien hoitoon tarkoitettujen muiden maa- ja vesialueiden sekä muun omaisuuden hoito;

6 §

Yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet

Luonnonvarojen kestävän hoidon ja käytön olennaisena osana Metsähallituksen on riittävästi otettava huomioon biologisen monimuotoisuuden suojelu ja tarkoituksenmukainen lisääminen metsien, meren ja muiden luonnonvarojen hoidolle, käytölle ja suojelulle asetettujen muiden tavoitteiden kanssa. Metsähallituksen on lisäksi otettava huomioon luonnon virkistyskäytön sekä työllisyyden edistämisen vaatimukset.

Toivomme saavamme Metsähallituksen vastauksen 29.3.2022 mennessä, jolloin tietojemme mukaan maakuntakaava on tulossa nähtäville muistutuksia varten.

 

Joensuussa 8.3.2022
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri