Kysely UPM-Metsä Oy:lle maakuntakaavan tur­ve­tuo­tan­to­va­rauk­sis­ta yhtiön mailla

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on valmistelemassa maakuntakaava 2040 1. vaihekaavaa, missä käsitellään mm. turvetuotantoa ja soidensuojelua. Kaava on ehdotusvaiheessa. Turpeennoston osalta kaavaan on esitetty 29 turvevarausta, jotka on tarkoitettu Ilomantsin aktiivihiililaitoksen raaka-aine kentiksi. Soidensuojeluun on puolestaan varattu 26 kohdetta kaavamerkinnällä SL.

SLL:n Pohjois-Karjalan piiri on kaavaehdotuksesta antamassa lausunnossaan esittänyt turvevarausten poistamista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luontokadon torjumiseksi sekä vesiensuojeluun liittyvien haitallisten vaikutusten takia. Piirin näkemyksen mukaan nämä vaikutukset ovat täsmälleen samanlaisia kuin turpeenpoltossa. Turpeenpoltto näyttää olevan ilmastomuutoksen hillintään liittyvän päästökaupan vuoksi loppumassa lähivuosina kokonaan. Piiri esittää lausunnossaan, että kaavan turvevaraukset tulisi muuttaa soiden ennallistamiskohteiksi, koska silloin kaava tukisi ilmastonmuutoksen hillintää, luontokadon torjuntaa sekä vesiensuojelua. Luontokadon torjuntaan liittyvien vaikutusten tehostamiseksi piiri on lausunnossaan esittänyt maakuntakaavaan myös runsaasti lisää soidensuojeluvarauksia.

Piirin tietojen mukaan turvevarauksista kolme on UPM-Metsän omistamilla mailla. Yhtiö ei ole ottanut mitään kantaa näihin varauksiin kaavaluonnoksen tai -ehdotuksen lausuntokierroksella. Piiri olisi odottanut tätä, koska yhtiö on viime aikoina osoittanut kiinnostusta/toteuttanut kiinteistöillään sijaitsevien puuntuotannollisesti epäonnistuneiden ojitettujen soiden ja vesiluonnon kannalta arvokkaiden purouomien ennallistamista. Sama koskee myös suoluonnon kannalta arvokkaiden soiden suojelua Helmi -elinympäristöohjelman kautta

Piirin käsityksen mukaan mahdolliset turvetuotantoalueet yhtiön maille heikentäisivät UPM-Metsän suunnittelemien/toteuttamien ennallistamisten myönteisiä vaikutuksia ilmastonmuutoksen hillinnän, luontokadon torjunnan sekä vesiensuojelun kannalta. Vaikka yhtiön omistamat kaavavaraukset ovat suurelta osin ojitettuja soita, niin niillä on myös merkitystä suo- ja pienvesiluonnon monimuotoisuuden kannalta. Lisäksi Joensuun Petronrimmen kiinteistö on luonnontilainen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävä (tarkemmin liitteessä 1). Turpeenoton valumavesien aiheuttamat kuormitushaitat kohteiden alapuolisissa vesistöissä ja pienvesissä olisivat myös huomattavat. Suokohteiden tuhoutuminen turvealueina olisi myös vastoin yhtiön metsiensä hoidossa noudattamia luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja vesiensuojeluun liittyviä FSC-kriteereitä, vaikka kriteerit eivät koskisi turpeenottoon varattuja alueita.

Piirin tietojen mukaan ainakin alla luetellut kolme maakuntakaavan suovarausta ovat kokonaisuudessaan tai osin UPM-Metsän mailla. Turvevarausten rajaukset löytyvät maakuntaliiton nettisivuilta. Turvetuotannon vaikutuksia näiden alueiden luonnon monimuotoisuuteen ja vesiensuojeluun on käsitelty kaavaluonnoksen ja -ehdotuksen selvityksissä. Lisäksi tämän kyselyn liitteissä 1 ja 2 on esitetty piirin kaavaluonnoksesta antaman lausunnon liitteistä kootut tiedot piirin arvioista alla olevien kohteiden vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen ja vesiensuojeluun sekä turvekenttien vaikutuspiirissä olevilla alueilla tehdyistä ennallistamishankkeista ja niihin käytetyistä taloudellisista panostuksista.

1. Petronrimpi, Joensuu, varausalueen länsiosan luonnontilainen osa yhtiön maalla
2. Mustanmetsänsuo (Tuohtaansuo), Rääkkylä, kokonaan yhtiön mailla
3. Sikosuo, Tohmajärvi, kokonaan yhtiön mailla

Piiri pyytää UPM-Metsältä vastauksia alla oleviin kysymyksiin koskien maakuntakaavan turvevarauksia ja soiden ennallistamista yhtiön mailla, koska piiri on huolissaan ilmastonmuutoksen hillinnän, luontokadon torjunnan ja vesiensuojelun kehityksestä maakunnassamme. Piirin näkemyksen mukaan yhtiön maankäyttöratkaisuilla on suuri merkitys tämän kehityksen ohjaamisen kannalta. Toivomme saavamme vastauksen 29.3.2022 mennessä, jolloin tietojemme mukaan maakuntakaava on tulossa nähtäville muistutuksia varten.

1. Onko UPM-Metsä hyväksynyt yllä olevien kaavakohteiden varaamisen/vuokrauksen/myynnin turvetuotantoon, vaikka sillä on haitallisia vaikutuksia ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnan sekä vesiensuojelun kannalta?
2. Mustanmetsänsuon turvevarauksella laajennettaisiin Tuohtaansuon turvetuotantoaluetta. Suon valumavedet on suunniteltu ohjattavaksi Suuri Onkamoon. Onkamojärvillä ja niiden valuma-alueilla on jo vuosien ajan satsattu paikallisten asukkaiden (Pro Onkamojärvi ry) ja monien muiden rahoittajien taloudellisia panostuksia vesiensuojelullisiin ennallistamistöihin (liitteet 2 ja 3). Onko UPM-Metsä tietoinen näistä töistä ja onko yhtiö valmis hyväksymään turvevaraukset, vaikka vesistöihin tehdyt vesiensuojelulliset toimet menettäisivät merkitystään turvekenttien valumavesien vaikutuksesta?
3. UPM-Metsä on viime vuosina hyväksynyt kiinteistöilleen sijaitsevien puuntuotannollisesti epäonnistuneiden soiden ja pienvesien ennallistamistoimia. Ennallistamisten tavoitteet ovat liittyneet, kuten jo yllä todettu, ilmastonmuutoksen hillintään, luontokadon torjuntaan sekä vesiensuojelun edistämiseen. Maakuntakaavan turvevaraukset ja turvetuotannon mahdollinen toteutuminen heikentäisi piirin mielestä yhtiön uskottavuutta luonnon- ja vesiensuojelu- ja ilmastoasioissa. Voiko UPM-Metsä esittää maakuntaliitolle turvevarausten sijaan turvevarausten ojitettuja osia soiden ennallistamiskohteiksi maakuntakaavaan tukemaan ilmastonmuutoksen hillintää, luontokadon torjuntaa ja vesiensuojelua?
4. Kaavavarauksista Sikosuo on jo vuosia eri yhteyksissä kaavailtu tulevaksi turvetuotantoalueeksi ja on myös turvetuotantovarauksena voimassa olevassa Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa vuodelle 2040. Tähän liittyy kysymys, ovatko turvetuotantovarauksiin mahdollisesti liittyvät yhtiön maankäyttösopimukset ovat ajalta, jolloin ilmastomuutoksessa tai suoluontotyyppien ja soiden eliölajien nopeasta uhanalaistumisesta ei vielä ollut tietoa. Tähän liittyy kysymys, ovatko turvetuotantovarauksiin mahdollisesti liittyvät yhtiön maankäyttöratkaisut ajalta, jolloin ilmastomuutoksen nopeudesta tai suoluontotyyppien ja soiden eliölajien nopeasta uhanalaistumisesta ei vielä ollut tietoa? Ojitettujen soiden ennallistaminen, missä sidotaan ojituksista ilmakehään vapautuvaa hiiltä takaisin soiden hiilivarastoon, on maankäyttösektorilla merkittävä tapa kartuttaa hiilinieluja.
5. Liitteeseen 4 on koottu piirin asiantuntija-arvio ojitettujen soiden ennallistamiseen liittyvästä hiilivarastojen turvaamisesta ja ennallistamisen taloudellisesta merkityksestä. Onko UPM-Metsä arvioinut maakäyttöratkaisuissaan ennallistamisen vs. turpeenoton merkitystä hiilen varastointiin liittyvien taloudellisten vaikutusten kannalta? Siihen liittyy jatkokysymys, onko yhtiölle tärkeämpää panostaa ilmakehän lämpenemistä edistävään turpeen käyttöön vai ilmaston muutosta hidastavaan hiilen sidontaan soiden ennallistamisen kautta ja siihen liittyviin taloudellisiin mahdollisuuksiin tulevaisuudessa?

Joensuussa 8.3.2022
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri

Liitteet (pdf:iä)

1. Ote SLL:n Pohjois-Karjalan piirin maakuntakaavaluonnoksen lausunnon liitteestä 1. Arvio GTK:n selvityksessä esitettyjen turvetuotantoalueiden sopivuudesta maakuntakaavan 2040 1 vaihemaakuntakaavan kohteiksi. Otteessa on kuvattu UPM-Metsän mailla sijaitsevat kohteet.
2. Ote piirin maakuntakaavamuistutuksen ennallistamistöihin ja niiden panostuksiin liittyvästä liitteestä sekä yksityiskohtaisempia tietoja Onkamojärvien vesiensuojeluun käytetyn ennallistamisten rahoituksista.
3. Onkamojärvien ennallistamisen kustannusjakauma vuosilta 2009–2021.
4. Soiden hiilivarastojen kertyminen ja purkautuminen sekä mahdollisuus tulonmuodostukseen syrjäseuduilla