Lausunto Elementis Minerals B.V.:n Polvijärven kaivosten laajennusten ym­pä­ris­tö­vai­ku­tus­ten ar­vioin­tioh­jel­mas­ta

Elementis Minerals B.V. Suomen sivuliike suunnittelee Polvijärvellä sijaitsevien Hormanahon ja Karnukan kaivosalueiden laajentamista nykyisestä siten, että toiminta jatkuisi mahdollisesti vuoteen 2053 asti. Maksimissaan vuosittainen kokonaislouhinta (sivukivet + malmi) olisi 4 milj.t vuodessa, josta malmin kokonaistuotanto olisi maksimissaan 750 000 t/v. Pintamaan poiston määrä molemmilla alueilla olisi yhteensä 0-1 000 000 m3/v.

Horsmanahon ja Karnukan nykyiset kaivokset sijaitsevat suhteellisen lähellä toisiaan muodostaen jo nyt voimakkaasti muutetun aluekokonaisuuden. Suunnitellut kaivosten laajennukset sijoittuvat nykyisten kaivospiirien rajojen sisäpuolelle.

Kokonaisuutena arvioiden kaivosten laajennuksen ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa voi pitää YVA-lain edellyttämien vaikutusten arvioinnin osalta kattavana ja asiantuntevasti laadittuna. Myös vaihtoehtotarkastelua voidaan pitää riittävänä, vaikka Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry:n (jatkossa piiri) mielestä vaihtoehtotarkasteluihin olisi hyvä lisätä nykyistä tehokkaamman vesien puhdistuskäsittelyn vaihtoehto.

Suunniteltujen kaivosten laajennukset sijoittuvat nykyisten kaivosten yhteyteen tai välittömään läheisyyteen, alueelle joka on jo voimakkaasti muutettu. Siten ympäristövaikutukset itse kaivospiirin alueella eivät ole kovin suuria. Kokonaisuutena toiminnan päätyttyä onkin keskeistä panostaa toiminnan aikana syntyneiden maisemavaurioiden poistamiseen, jota on jo jonkin verran tehtykin. Arviointiselostukseen olisikin hyvä lisätä valokuvia jo tehdyistä maisemoinneista ja kuvaus miltä alue näyttäisi toiminnan ja maisemointitöiden päätyttyä.

Varsinaisen hankealueen ympäristövaikutusten ohella suunniteltujen kaivosten laajennuksien keskeiset ympäristövaikutukset liittyvät kaivosvesien vesistöihin johtamiseen ja niiden välittömiin ja pitkäaikaisvaikutuksiin purkuvesistöjen veden laatuun, vesiekosysteemeihin ja vesiluonnon monimuotoisuuteen.

Kaikissa arviointiohjelmassa tarkastelluissa vaihtoehdoissa kaivosvesien johtaminen tapahtuu nykyisiä uomia myöten. Karnukan kaivoksen laajennuksen kaivosvedet johdetaan Karnukkapuron kautta Viinijokeen, josta ne kulkeutuvat Viinijärven länsiosan pohjoisosaan. Horsmanahon kaivosvedet johdetaan Haapaojan kautta myös samalle alueelle. Viinijärven länsiosa luokitellaan tyydyttävään ekologiseen tilaan, kuten myös Viinijoki. Karnukkapuron ekologinen tila on hyvä. Haapaojaa ei ole määritelty vesistöksi, joten sitä ei myöskään ole luokiteltu.

Kaivostoiminta nyt suunniteltujen kaivosten laajennusalueilla on aloitettu 1977 ja pisimmillään toimintaa jatkettaisiin vuoteen 2053 asti. Vaikka esimerkiksi raskasmetallien pitoisuudet ovat pysyneet pääosin luparajoitusten puitteissa, niin vesistöihin kohdistuva kuormitus tulee olemaan pitkäaikaista. Piiri pitääkin tärkeänä, että ympäristövaikutusten arviointia täydennettäisiin ekotoksikologisilla testeillä vesiekologisten vaikutusten selvittämiseksi. Vaikka esimerkiksi Karnukkapuron ekologisen tilan arvioinnissa 2018 pohjaeläimet (ilmentävät erityisesti kiintoaineen ja ravinteiden vaikutusta) luokittavat vesimuodostuman erinomaiseen ekologiseen tilaan, niin ne eivät suoraan ilmennä ekotoksikologisia vaikutuksia, joita voivat olla mm. erilaiset morfologiset epämuodostumat (esim. Hydropsyche-suvun vesiperhosten toukilla).

Arviointiohjelmassa todetaan raskasmetallikuormituksesta nikkelin osalta:

” Nikkelin osalta Viinijärven länsiosassa biosaatava pitoisuus on ylittänyt hetkellisen normin, mutta keskiarvopitoisuus ei ole ylittänyt normia. Enimmäispitoisuus on ylittynyt hyvin pienellä alueella pohjoisen osan aseman Viinijärvi 7 alusvedessä talvikerrostuneisuuden ajan lopussa.” Viinijoen osalta todetaan: ”Nikkelin pitoisuudet arvioidaan kuitenkin alueen kaivostoiminnasta johtuen silmälläpidettäväksi. (SYKE, Vesimuodostumat-tietojärjestelmä VEMU, 2022)”.

Viinijärven länsiosan pohjoisosa on Viinijoen suiston ja sen edustan osalta laajalti hyvin matalaa. Raskasmetallien ja muiden haitallisten aineiden pitoisuuksia ja kulkeutumista vaikutusalueella ja sedimentoitumisalueilla tulisikin kartoittaa ja arvioida nyt esitettyä laajemmin, kuten myös niiden osuutta eri kuormituslähteiden yhteisvaikutuksissa.

Piiri myös muistuttaa, että EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteena on hyvä ekologinen tila pintavesissä, mutta myös hyvää huonommassa ekologisessa tilassa olevien vesimuodostumien mahdollisuutta saavuttaa hyvä ekologinen tila ei saa heikentää.

Viinijoen suisto ja Viinijärven länsiosan pohjoiset alueet sen edustalla muodostavat linnustollisesti arvokkaan ja monilajisen alueen, johon nyt suunnitellun kaivosten laajentamishankkeen vaikutuksia tulisi yhdessä muiden alueen kuormittajien kanssa arvioida.

Joensuussa 19.4.2022
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry.