Valitus Itä-Suomen hallinto-oikeudelle Kolin alueen varausilmoituksesta

Lausunnot 27.5.2022

Valitus Itä-Suomen hallinto-oikeudelle Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) päätöksestä (VA2022:0011, drno 2762/10.01/2022, annettu: 20.4.2022), joka koskee Mineral Exploration Network (Suomi) Oy:n varausilmoitusta nimeltä Koli Juuan, Lieksa, Polvijärven, Kontiolahden ja Joensuun kunnissa.

MUUTOKSENHAUNALAINEN PÄÄTÖS:

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) päätös VA2022:0011, drno 2762/10.01/2022, annettu: 20.4.2022
Varaaja: Mineral Exploration Network (Suomi) Oy
Varausalueen sijainti: Juuka, Lieksa, Polvijärvi, Kontiolahti, Joensuu
Varauksen nimi: Koli
Varausalueen koko: 552,65 km2

VAATIMUKSET

Varausilmoitus on kumottava ja todettava toiminnan edellyttävän malminetsintälupaa/lupia.
Toiminnanaloittaminen ilmoituksessa kerrotun malminetsinnän suhteen on kiellettävä.

TOISSIJAISET VAATIMUKSET

Katsomme, että mitään edellytyksiä ilmoituksen hyväksymiselle ei ole. Jos ilmoitusta ei kuitenkaan kumottaisi vaadimme seuraavaa:

Asiasta on pyydettävä lausunto Säteilyturvakeskukselta mukaan lukien valituksissa esiintyvät tiedot sekä mahdolliset menettelyt toiminnasta Paukkajanvaaran hylätyn uraanikaivoksen alueella sekä muilla uraaniesiintymillä ja niiden läheisyydessä käsittäen mahdolliset määräykset radioaktiivisten näytteiden tarkkailuun ja käsittelyyn
Ilmoituksen alueista on rajattava tunnetut uraani/torium-esiintymät pois riittävin suojaetäisyyksin
Toiminnalta tulee edellyttää kaivannaisjätesuunnitelma käsittäen uraanin ja muiden haitallisten aineiden tarkkailut ja jätehuoltosuunnitelmat.
Ilmoituksen alueista on rajattava Kolin kansallispuisto, siihen liittyvät Natura-alueet sekä maisema-alueet riittävin suojaetäisyydellä. Suojaetäisyydeksi esitetään vähintään 10 kilometriä.
Varauksen näytteenottomäärä varausaikana on rajoitettava 10%:iin ensimmäisen vuoden näytteenotoksi ilmoitetusta eli 120 maaperä ja 80 kallio/kivinäytettä ja näille on määrättävä tarkkailu ja jätehuolto ELYn ja Säteilyturvakeskuksen lausuntojen perusteella huomioiden uraanin ja kuparin sekä muiden malmien haitallisten aineiden kemiallisen myrkyllisyyden sekä toisaalta uraanin ja toriumin hajoamissarjojen radioaktiiviset aineiden haitat. Maankaivamisessa on annettava määräykset toimenpiteen laajuudesta sekä esimerkiksi puiden juurien suojelemisesta ja vahinkojen korvaamisesta.
Pyydämme korvaamaan valittajien oikeudenkäyntikulut. Nämä ovat luonnonsuojeluyhdistysten osalta tässä vaiheessa 1500 euroa käsittäen asiantuntijatyötä valituksen ja liiteselvitysten laatimisessa.

ASIANOSAISUUS JA PERUSTELUJA

Tässä tapauksessa ilmoitus poikkeaa viidellä tavalla tavanomaisista varauksista.

Alueen maanomistajat ja luonnon/ympäristönsuojeluyhdistykset ovat asianosaisia, koska

A. varausilmoituksella on hyväksytty laajuudeltaa ja haitallisuudeltaan malminetsintälupaa edellyttävää joka on vieläpä luvanvaraista uraani- ja torium esiintymien tutkimusta.

Tämä on kaivoslain 7 ja 9 § vastaista, alleviivaus lisätty:

7§
”Jokaisella on toisenkin alueella oikeus kaivosmineraalien löytämiseksi tehdä geologisia mittauksia ja havaintoja sekä ottaa vähäisiä näytteitä, jos toimenpiteistä ei aiheudu vahinkoa eikä vähäistä suurempaa haittaa tai häiriötä (etsintätyö).”

9§
Malminetsintään on oltava kaivosviranomaisen lupa (malminetsintälupa), jos malminetsintää ei voida toteuttaa 7 §:n mukaan etsintätyönä tai kiinteistön omistaja ei ole antanut siihen suostumustaan.

Malminetsintälupa on myös oltava, jos:

1) malminetsinnästä voi aiheutua haittaa ihmisten terveydelle tai yleiselle turvallisuudelle, haittaa muulle elinkeinotoiminnalle taikka maisemallisten tai luonnonsuojeluarvojen heikentymistä;

2) malminetsintä kohdistuu uraania tai toriumia sisältävän esiintymän paikallistamiseen ja tutkimiseen

1. Uraanin ja toriumin etsintä edellyttää malminetsintälupaa

Tässä tapauksessa varauksen alueelta on paikallistettu useita uraanin ja mahdollisesti myös toriumin esiintymiä. Hakija on tarkoituksella liittänyt ilmoituksen alueeseen kaikki kansallispuiston ulkopuoliset tunnetut uraaniesiintymät, uraanikaivoksen jätealueineen sekä kupariesiintymiksi merkityjjä alueita

Näiden osalta esiintymiä ei tarvitse enää paikallistaa ja hakijan ilmeinen tarkoitus on tutkia esiintymiä.
Tämä edellyttää kaivoslain 9 § perusteella malminetsintälupaa.

Alue on uraanialuetta, ”Kolin uraaniprovinssia” ja käsittää hylätyn Paukkajanvaaran uraanikaivoksen, uraani- ja torium-esiintymiä sekä niiden malminetsintäalueita.

Mahdollista haittaa terveys- tai turvallisuushaittaa tai luonnonsuojeluarvojen heikkenemistä aiheuttava toiminta sekä uraania ja toriumia sisältävien esiintymien paikallistaminen ja tutkimus edellyttää malminetsintälupaa kaivoslaki 9§[1] lihavointi lisätty.

”Malminetsintälupa on myös oltava, jos:
1) malminetsinnästä voi aiheutua haittaa ihmisten terveydelle tai yleiselle turvallisuudelle, haittaa muulle elinkeinotoiminnalle taikka maisemallisten tai luonnonsuojeluarvojen heikentymistä;
2) malminetsintä kohdistuu uraania tai toriumia sisältävän esiintymän paikallistamiseen ja tutkimiseen

Alueen lukuisat luokitellut mineralisaatiot eivät ole pelkästään
”uraania ja toriumia sisältäviä esiintymiä”

vaan

Merkittävältä osin jo paikallistettuja ja luokiteltuja uraanimalmioita. Kyseessä on merkittävästi vakavammasta asiasta, uraanimalmin raja-arvo on ydinenergialain mukaan 1%. Katso GTK tietoja vanhoista luokitelluista esiintymistä, liite 1.Tämä on Suomessa poikkeuksellinen pitoisuus, joka johti Paukkajanvaarassa Suomen ainoaan uraanikaivokseen.
Alueen Riutta -esiintymästä 100 kivinäytettä muutamasta sadasta ylitti 1 % arvon, jos näytteitä oli 500 keskiarvo olisi vähintään 0,2 %. Tämä on merkittävää koska 0.1 % tarkoittaa ydinenergialaissa luvanvaraista materiaalia.sekä
Paukkajanvaaran hylätyn uraanikaivoksen yhä vuotavia louhos- ja jätealueita, sekä kaivostoiminnan saastuttamia alueita mukaan lukien laskureitin saastuttamat sedimentit. Alueen saastuminen on merkittävällä tavalla havaittu sienissä ja kaloissa.Tästä seuraa, että jätealueiden kaivelu tai sedimenttinäytteen otto ei vain voi aiheuttaa, vaan todennäköisesti aiheuttaa haittaa ja terveysvaaraa esimerkiksi sienien ja kalojen käyttäjille.Koska alueella ei olisi ympäristötarkkailua, nämä luonnonvarat jouduttaisiin varovaisuusperiaatteella jättämään käyttämättä kaivoksen ja malmioiden jätealueilla. Ongelmaa lisää, että esiintymien sijainnista ei ole yleisöllä tietoa, eikä niitä ole merkitty maastoon.On huomattava, että MEN-yhtiö on erityisesti kertonut ottavansa sedimenttinäyteitä. Liite 2. Sedimenteissä leviävät yhä myös uraanin radioaktiivisista tytäraineista haitallisimmat ja vaarallisimmat radium-226, lyijy-210 ja polonium-210, ks Hanna Tuovisen väitöskirja 2015[2]. Paukkajanvaaran Säteilyturvakeskuksen (STUKin) radiologisen perustilaselvityksen, Liite 3 mukaan erityisesti polonium on vaarallista kertyessään biologisesti.Liite 3b, jatkona on em. perustilaselvityksen taulukko 1, joka osoittaa kaikkien alapuolisten vesistöjen sedimenttien saastuneen uraanilla ja tytäraineilla, kullakin tasolla 10- 200 kBq/kg. Myös vesien pitoisuudet olivat osin merkittäviä. Riutta on huono vertailu sen uraaniesiintymän takia. Tämä tarkoittaa, että sedimenteistä voi vapautua esimerkiksi Isossa Hiisilammessa ja sen laskuojassa luokkaa 190 Bq/kg polonium-210:aa ja kokonaisaktiivisuus on 1-2 miljoona Bq/kg huomioiden muut hajoamissarjan nuklidit. Säteilyjätteen arviointinormi on 1000 Bq/kg. Pahimmat sedimentit vastaavat keskiaktiivisia ydinjätteitä (raja 1 MBq/kg[3]), mutta uraanin tytäraineet tekevät niistä biologisesti erityisen haitallisia sekä uraanin ja radiumin läsnäolo koko sarjasta pysyvän toisin kuin fission tuottama osuus ydinjätteestä, jonka aktiivisuus laskee nopeasti lyhytikäisten fissiotuotteiden hajotessa.STUK toteaa keskiaktiivisesta ydinjätteestä, viite3 edellä, seuraavaa (alleviivaus lisätty):
”Keskiaktiivisten jätteiden käsittely edellyttää tehokkaita säteilysuojelujärjestelyjä, ja niiden aktiivisuuspitoisuus on yli 1 MBq/kg mutta ei yli 10 GBq/kg. Esimerkiksi ydinvoimalaitoksen primaaripiirin puhdistukseen käytetty ioninvaihtohartsi on keskiaktiivista jätettä.”Lisäksi liitteessä 3b on perustilaselvityksen taulukko 6. Kaloista ja sienistä saatava radioaktiivisuusannos. Sedimenttien pitoisuudet olivat laskeneet selvästi huippuvuosista, joten todennäköisesti kalojen ja mahdollisesti myös sienien pitoisuudet ovat myös laskenee merkittävästi. 1 mSv on korkea väestötason normiksi, esimerkiksi ydinvoimaloiden normit naapureille ovat merkittävästi pienemmät. Saastumisesta seuraa lääketieteellisesti merkittävä syöpäsairastuvuuden ja -kuolleisuuden riski, jota tulee pitää kaivoslain mukaisena terveyshaittana.
Johtuen GTKn luokittelusta Kolin ”uraaniprovinssiksi” ja alueella hajallaan sijaitsevista uraanimalmin esiintymistä, minkä tahansa esiintymän paikantaminen alueella tarkoittaisi todennäköisesti merkittävästi uraania sisältävän esiintymän paikallistamista, vaikka varsinaisen ydinergialainsäädännön uraanimalmin määritelmä ei ylittyisi.

Säteilyriskien lisäksi uraanilla on pahimpiin raskasmetalleihin verrattava kemiallinen ekotoksisuus pitoisuuksina 0.1-1.0 mikrogrammaa/litra (mikrogramma= gramman miljoonasosa, lähde EU SCHER tiedekomission raportti[4]). Tämä tarkoittaa, että 1 kg näytteenotossa vapautunutta uraania voisi pilata ainakin hetkellisesti jopa 10 miljoona kuutiometriä vesiä. Alueen pienvesissä pitoisuudet voisivat kohota merkittävän haitallisiksi. Pohjaveden pilaantuminen voi olla pitkäaikaista ja vapautuva uraani pilaisi myös pintavesien sedimenttejä.

Toiminta ko. malmioiden, kaivoksen alueella ja läheisyydessä on väistämättä poikkeuksellisen vaarallisten ja haitallisten uraania sisältävien esiintymien tutkimusta. Johtuen ympäristövaaroista ja toisaalta kaivoslain mukaisesta mineraalien haaskaamiskiellosta uraanin ja toriumin tutkiminen alueen kaikessa malminetsinnässä olisi välttämätöntä.

Tukes on hyväksynyt varauksen, mutta ei ole tiedostanut alueen tunnettuja uraaniesiintymiä ja pyytänyt lausuntoa STUKilta. Uraani- ja torium esiintymien alueilla suoritettavan maa ja kallionäytteiden oton laillisuus tulee selvittää hallinto-oikeuden ja tarvittaessa Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksellä

On hyvin tyypillistä, että vaarallisten ja haitallisten aineiden tutkimus ja esiintyminen pyritään salaamaan asianosaisilta. Merkittävin esimerkki on Talvivaara, joka luvitettiin valmiiksi kaivokseksi ennen kuin uraani ryhdyttiin luvittamaan.

Kuusi uraaniesiintymistä sijaitsee Paukkajanvaaran hylätyssä uraanikaivoksessa tai sen läheisyydessä. Toinen merkittävä uraaniesiintymä sijaitsee Paukkajanvaaran kaivoksesta luoteeseen. Siellä Gogema- uraaniyhtiön viimeisin uraanin ja toriumin malminetsintäoikeus päättyi vuonna 2012. Paukkajanvaarassa on myös ollut malminetsintäoikeus vuoteen 2012

On myös huomattava, että osa tunnetuista kupariesiintymistä käsittää merkittävästi uraania ja uraaniesiintymät voivat käsittää kuparia ja muita haluttuja metalleja, ks Liite 1

2. Tutkimustoiminnan laajuus ja uraanin vaarallisuus tarkoittavat myös, ettei sitä voisi tehdä varausilmoituksen puitteissa ns. etsintätyönä, kaivoslaki 7§[5] (vähäisiä näytteitä, vähäinen haitta tai häiriö).

Tukes ja yhtiönne vaikuttavat tulkitsevan vähäistä näytteenottoa tavalla, jonka laillisuus tulee nähdäksemme selvittää hallinto-oikeuden ja tarvittaessa Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksellä.

“Jokaisella on toisenkin alueella oikeus kaivosmineraalien löytämiseksi tehdä geologisia mittauksia ja havaintoja sekä ottaa vähäisiä näytteitä, jos toimenpiteistä ei aiheudu vahinkoa eikä vähäistä suurempaa haittaa tai häiriötä (etsintätyö)

Kun edellä kohdassa 1 on osoitettu, että toiminta vaarallista, se olisi myös haitallista.

2000 tai 7000 näytteen ottaminen ”uraaniprovinssin” mineralisaatioista ei myöskään olisi vähäistä. Kyseessä olisi 1-2 kg näytemäärillä 2- 14 tonnia näytteitä, jotka käsittäisivät 0,1-1% pitoisuuksilla 2-140 kg uraania.

Tukes on kirjannut ilmoitukseen toiminnan laajuutta koskevat 7§, mutta jättänyt ilmoitukseen kirjatun toiminnan laajuuden huomioitta.

3. Laajamittainen näytteenotto toiminta tunnettujen ja uusien uraaniesiintymien sekä suljetun uraanikaivoksen alueella voi aiheuttaa haittaa ja vaaraa

Kaivoslain 7§ ja 9§ vastaisesti laajasta uraani- ja toriumpitoisten näytteiden keräämisestä voi olla merkittävää haittaa ja vaaraa.

a) Merkittävä osa näytteistä voi olla uraanin suhteen malmia ylittäen pitoisuuden 1% tai ylittää säteilylain rajapitoisuuden 0.1%. Näytteiden käsittely ja tutkimus voi siten edellyttää Säteilyturvakeskuksen lupaa. Tällä on eritysesti huomioitava radioaktiivisten aineiden lisäksi näytteiden suuri määrä, jos yksi näyte on 0.5-1.5 Kg on näytteiden määrä 3.5 -10.5 tonnia. Säteilylain raja-arvon ylittäminen on johtanut paljon pienemmillä määrillä Säteilyturvakeskuksen prosessiin.

b) Vasaranäytteiden otto taikka käsikairaus tai kallioleikkaus timanttilaikalla aiheuttaisivat tuoreen uraani (ja mahdolliset toriumin) vapautumista kiviaineksen vapautumista luontoon. Paukkajanvaaran saastuneiden maa-aineksien ja sedimenttien kairaaminen aiheuttaisi myös radioaktiivisten uraanin tytäraineiden, kuten radium-226, lyijy-210 ja erityisesti polonium-210 leviämiseen. Polonium rikastuu erityisen tehokkaasti sieniin ja kaloihin. Tarkemmat tiedot näistä ovat Liitteessä 1.

Näytteet ja saastumista aiheuttavat kivet käsittävät tutkimusraporttien perusteella rapautuvia kiisumineraaleja, kuten kuparikiisua. Rapautuminen johtaisi happamaan kaivos/kivivalumaan, joka vapauttaa raskasmetalleja, uraania ja sen tytäraineita. Johtuen näytteiden radiologisesta ja kemiallisesta haitallisuudesta

On erityisesti huomattava, että lupa sallisi myös Paukkajanvaaran uraanikaivoksen radioaktiivisten jätteiden kuten sivukivikasan peittorakenteiden kaivamisen.

4. Toiminnanharjoittaja on tunnettu malminetsintälupien rajoja venyttävästä toiminnasta, kuten Suomussalmella malminetsintäluvalla ilman koetoimintalupaa/ympäristölupaa harjoitetusta koelouhinnasta ja sen tuotteiden rikastamisesta, jotka voivat aiheuttaa haittaa ja vaaraa.

Kaivoslain 7§ ja 9§ vastaisesti laajasta uraani- ja toriumpitoisten näytteiden käsittelystä ja tutkimuksesta voi olla merkittävää haittaa ja vaaraa.

Vastaavat menettelyt uraanikaivoksen ja esiintymien näytteistä, vaikka kullan painovoimaiseksi rikastamiseksi johtaisivat uraanin rikastumiseen. Tämä tunnetaan Jokisivun kaivoksen painovoimarikastuksesta, jota STUK on luvittanut jälkikäteen.

B. varausilmoituksella tehtävä toiminta vaikuttaa suoraan ympäristönsuojelujärjestöjen ja maanomistajien etuihin

5. Kohtien 3 ja 4 mukaiset haitat ja riskit tekevät ympäristönsuojelujärjestöistä ja maanomistajista asianosaisia, joiden etuun varausilmoituksen perusteella tehtävä malminetsintätoiminta vaikuttaisi.

Viittaamme edellisiin myös valituksen vaatimuksien perusteluina.

PUUTTEELLISET SELVITYKSET

Viittaamme kaivoslakiin, jonka mukaan varausaluelupaprosessit kuuluvat kaivoslain 1. ja 2. luvun alaisuuteen. Siten myös varausaluehakemusten käsittelyä, lupapäätöksiä ja muutoksenhakua koskevat samat yleiset ohjeet ja velvoitteet kuin muitakin kaivoslain alaisia lupaprosesseja.

Lausumme myös, että tässä varausalueiden lupapäätösprosessissa -kuten kaikissa muissakin kaivoslain alaisissa lupaprosesseissa – on kaivoslain mukainen hallintoviranomainen Tukes julkisen vallan käyttäjä, jonka tulee viranomaisvastuunsa mukaisesti huolehtia että keskeisiin oikeusvaltion vaatimuksiin kuuluva asianosaisten (kaikkien asianosaisten eikä vain luvanhakijan) oikeus hyvään hallintoon toteutuu. Tämä ei varausilmoitusmenettelyjen suhteen toteudu. Puutteena ovat:

julkisen vallan käytön riippumattomuutta ei osoiteta,
hallinnon julkisuus ja valvottavuus on estynyt
vaikutusalueen asianosaisille ei ole annettu tosiasiallisia vaikutusmahdollisuuksia
hallintoviranomainen ei osoita turvanneensa asianosaisten perusoikeuksia eikä yleistä ja yksityistä etuutta.

Edellä kuvattuihin perusteluihin viitaten vaadimme varausaluepäätös VA2022:0011 kumottavaksi tai palautettavan uudelleen käsiteltäväksi.

Valituksen perustelut

Lausumme, että kaivoslain mukaisen hallintoviranomainen Tukesin päätökset, myös varausaluepäätökset, ovat julkisen vallan käyttöä, jota säätelee perustuslaki sekä hallinnon yleislait, kuten julkisuuslaki ja hallintolaki.

Jotta lakisidonnaisuuden toteutuminen pystytään käytännössä turvaamaan, on viranomaisten toiminnan lainmukaisuutta voitava valvoa riittävän tehokkaasti, myös hallintoviranomainen Tukesin toimintaa. Tämän vuoksi lupamenettelyyn kohdistuvat erityisesti riittävän julkisuuden, toimivan valvonnan ja tehokkaan oikeusturvan vaatimukset. Asioiden käsittelyn ja päätöksenteon on oltava julkista. Valvonta ja virkavastuu kohdistuvat kaikkeen julkisen toimintaan. Lisäksi yksityisten oikeuksia, etuja ja velvollisuuksia koskevan hallintopäätöksen lainmukaisuus on voitava saattaa hallintotuomioistuimen arvioitavaksi.

Hallintoviranomainen Tukes ei tässä varausaluepäätösmenettelyssä ole toiminut perusoikeuksien turvaamis- ja edistämisvelvollisuuden velvoitteen mukaisesti, joka on määritelty perustuslain 22 §:ssä, jonka mukaan ”julkisen vallan” on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Samaa viranomaisen selvitysvelvollisuutta täsmentää hallintolain 6, 31 ja 34 §:t. Kyseisten Tukesin omaksuman menettelytavan vuoksi yleinen luottamus hallintoviranomaisen toiminnan puolueettomuuteen ja tasapuolisuuteen on vaarantunut.

Edellä kuvatut lupamenettelyn oleelliset puutteet ilmenevät konkreettisesti siitä, että hallintoviranomainen Tukes lupapäätöksessään:

ei esitä eikä osoita luvanhakijan lupahakemusta eikä hakemuksen perusteluja,
ei osoita tarkistaneensa hallintolain velvoitteen mukaisesti lupahakemuksen vireille tullessa, että hakemus perusteluineen täyttäisi lainsäädännön vaatimukset, ja että lupahakemusalue ei koske alueita, joille varausaluepäätöksen voimassa olon aikana ei saa kohdistaa kaivoslain 7 §:ssä kiellettyjä toimintoja.
ei osoita perusteluja sille tulkinnalleen, että luvanhakijan hakemat sangan suuri näytteidenottomäärä ensimmäisenä tutkimusvuonna (siis luvan voimassa oloaikana) olisi kaivoslain 7 §:n tarkoittamaa jokamiehen oikeuden kaltaista vähäistä näytteenottoa.
- ensimmäisenä tutkimusvuonna geokemiallisia (1200 näytettä) ja sekä kivien ja paljastumien näytteenottoa (800 näytettä)
ei osoita perusteluja sille tulkinnalleen, että kyseinen 2000 näytteen ottaminen ei olisi ammattimaista laajamittaista näytteenottoa ja siten muuta kuin jokamiehen oikeuden kaltaista vähäistä näytteenottoa.
vastoin yhdelle vuodelle myönnettyä varausaluelupaa, lausuu hallintoviranomainen Tukes perusteettomasti päätöksessään, että ”Toisena tutkimusvuonna varaajan suunnitelmissa on tarkka geokemiallinen näytteenotto (5000), maan magneettinen ja sähkömagneettinen tutkimus (150 km) ja alueiden valinta malminetsintälupahakemusta varten.”
päätöksessään Tukes lausuu, että hyväksyy varausilmoituksen. Varausalue on merkitty päätöksen liitteenä olevaan karttaan.
- kyseiseen karttaan ei ole merkitty alueita, joille näytteenottoja kaivoslain 7 §:n mukaan ei saa kohdistaa.

Edellä kuvattujen lupapäätösmenettelyn vuoksi myös koko laajan varausalueen asianosaisten, osallisyhteisöjen sekä yleistä etua turvaavien viranomaisten mahdollisuus saada lupapäätösasiakirjoista konkreettiset oikeustosiseikka-asiakirjoihin perustuvat tiedot lupahakemuksesta, lupahakemusmenettelystä ja lupapäätöksen perusteluista on estynyt, mikä on ilmeinen julkisuuslainsäädännön vastainen menettelyvirhe.

Edellä kuvattuihin perusteluihin viitaten vaadimme kyseinen varausaluepäätös kumottavaksi tai vaihtoehtoisesti palautettavaksi hallintoviranomaiselle uudelleen käsiteltäväksi

MUITA PERUSTELUJA

Kolin kansallispuisto ja liittyvät suojelualueet

KHOn päätöksen 192:2013 perusteella malminetsintäalueella, johon kaivosta ei saisi, loukkaa turhaan maanomistajien ja elinkeinonharjoittajien perustuslaillisia oikeuksia. Kansallispuiston lähialueet ovat ilmeisimmin tällaisia alueita. Varusalueella on myös Kolin kansallispuistoon liittyvä Natura 2000 alue. Varaus loukkaisi myös turhaan myös perustuslain ympäristöoikeuksia

Alue ei sovellu kaivostoiminta johtuen Kansallismaisemasta, mineraalien vaarallisuudesta sekä virkistys-, kulttuuri- ja luontoarvoista

Täsmällisemmin on kyse
A) vaarallisista mineraaleista, kuten uraani ja torium.
B) johtuen Kolin matkailu-, kulttuuri- ja virkistysarvoista ja kansallismaisemasta
C) alueen luontoarvoista ml. läheinen Kolin kansallispuisto, Natura- ja muut luonnonsuojelualueet, ks Liite 4
D) rauhoitettujen kasvien ja eläinten suojelusta

Huomautamme, että alueen kunnat ja yhteisöt ovat olleet kriittisiä uraanialueiden malminetsinnän suhteen.
Kunnilla on veto-oikeus uraanikaivostoimintaan myös sivutuotteina sekä suuri valta kaavoituksen perusteella.
Kuntien kanssa on syytä ja järkevää neuvotella ennen mitään toimintaa alueella.

Turha malminetsintä alueella, johon kaivos ei sovellu loukkaa Perustuslain omaisuuden ja elinkeinojen suojaa katso Korkeimman Hallinto-oikeuden vuosikirjapäätös 192:2013[6]. Vuosikirjapäätös on ennakkopäätös asiassa.

Jos Tukes ilmoittaa varauksen rauenneen tai mahdollisesti siihen liittyvistä erityisen merkittävistä rajoituksista, valituksen voimassa pitämistä tai jatkamista KHOeen saatettaisiin harkita uudelleen.

Yhtiöllänne on mahdollisuus perua varaus, minkä katsomme nyt todella välttämättömäksi.
Teillä on myös mahdollisuus ilmoittaa vapaaehtoisista rajauksista ja muutoksista varaukseen.

Mahdollinen toimintanne alueella tulee saamaan merkittävää julkisuutta ja se tulee olemaan tärkeä indikaatio mahdollisille sijoittajille kertoen toimintanne sosiaalisesta toimiluvasta tai sen puuttumisesta. Suunnittelemamme valitushanke sai muutamassa tunnissa 100 tykkääjään facebookissa ja määrä on edelleen kasvussa[7].

Maakuntalehdessä Karjalainen kirjoitettiin otsikolla[8]: ”Työntyvät Kolin kansallismaisemaan kuin Putin Ukrainaan.” Kirjoittaja kertoo vilkkaasta kansallisesta ja maakunnallisesta keskustelusta perustuen maakunnallisiin ja valtakunnallisiin uutisiin, alueen suuresta kansallisesta kulttuuriarvosta ja historiallisesta arvosta ja toteaa lopuksi:
”Miten on mahdollista, että jotkut edes ilkeävät ajatella kaivosta kansallismaiseman kainaloon?”

Suomen hallituksen ympäristöministeri Krista Mikkonen ilmoitti twitterissä 2020 olevansa pöyristynyt Team Finlandin kuparikaivosmainoksesta, jonka etusivulla oli kuva Kolista, Liite 5a. Vastaava viranomainen ilmoitti kyseisen kuvan vuodelta 2015 olleen virhe, Liite 5b.

Toiminnanharjoittajan uskottavuus

Toiminnaharjoittaja on selvästi toiminut kaivoslain vastaisesti, eikä siten ole uskottava. Toiminnanharjoittaja ei myöskään ole taloudellisesti uskottava vakavaraisuuden osalta tarkasteltuna omavaraisuusastetta, kuten kaivoslaki edellyttää, ks Liite 2.

Toiminnanlaajuus ja aika
Varaus on haettu ja myönnetty 1 vuodeksi. Ristiriitaisesti näytteenottoa selitetään kahden vuoden ajalta. Jos hakijan suunnitelma edellyttäisi ilmoituksen näytteenoton määrää, tarkoittaisi tämä jopa 7000 näytteenottoa vuoden aikana, mikä lisää näytteenoton aiheuttaman saastumisen riskiä

Varauksen näytteenottomäärä varausaikana on rajoitettava 10%:iin ensimmäisen vuoden näytteenotoksi ilmoitetusta eli 120 maaperä ja 80 kallio/kivinäytettä ja näille on määrättävä tarkkailu ja jätehuolto ELYn ja Säteilyturvakeskuksen lausuntojen perusteella huomioiden uraanin ja kuparin sekä muiden malmien haitallisten aineiden kemiallisen myrkyllisyyden sekä toisaalta uraanin ja toriumin hajoamissarjojen radioaktiiviset aineiden haitat.

Maan kaivamisessa on annettava määräykset toimenpiteen laajuudesta sekä esimerkiksi puiden juurien suojelemisesta ja vahinkojen korvaamisesta. Tuntien hakijan toimintatavat menettelyt on määrättävä yksityiskohtaisesti. Puun voi tappaa kaivamalla sen juuria poikki. Tästä voi myös seurata kasvitauteja ja lahoamista.

Oikeudenkäyntikulut

Tukes on tuomittu lukuisia kertoja maksamaan valittajien oikeudenkäyntikulut kaivoslain asioissa johtuen viranomaisen ilmeisestä virheestä. Tukesille on varattu valtion budjetista momentti sen virheellisen ja lakia ja oikeuslaitosta kunnioittamattoman toiminnan tukemiseksi. Myös tässä tapauksessa virheet ovat ilmeisiä. Tyypillinen korvaus on ollut 1000-3000 euroa valittajatahoa kohden.

VALITTAJAT

Joensuussa 27.5.2022

Suomen luonnosuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry
Kansalaisten kaivosvaltuuskunta – MiningWatch Finland ry
Maanomistaja Juuassa varausalueella

Tekstiviitteet

[1] Kaivoslaki 621/2011 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110621

[2] Hanna Tuovinen Väitöskirja 2015 https://helda.helsinki.fi/handle/10138/157882

[3] https://www.stuk.fi/aiheet/ydinjatteet/radioaktiivisten-jatteiden-ja-paastojen-ryhmittely

[4] EUR SCHER depleted uranium see page 17 https://ec.europa.eu/health/system/files/2016-11/scher_o_123_0.pdf

[5] Edellinen: “Jokaisella on toisenkin alueella oikeus kaivosmineraalien löytämiseksi tehdä geologisia mittauksia ja havaintoja sekä ottaa vähäisiä näytteitä, jos toimenpiteistä ei aiheudu vahinkoa eikä vähäistä suurempaa haittaa tai häiriötä (etsintätyö)

[6] KHO 192:2013 https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1386569683651.html

[7] https://www.facebook.com/Pelastetaan.Koli.Pielinen.Hoytiainen

[8] https://www.karjalainen.fi/mielipide/kolumni-tyontyvat-kolin-kansallismaisemaan-kuin-putin-ukrainaan