Lausunto P-K:n maakuntakaavan 2040, Heinäveden maankäyttö, luonnoksesta 

Kaavamerkinnöissä on luonnon kannalta paljon hyvää. Palokin voimalaitoksen aluetta ei kaavassa kuitenkaan ole vielä käsitelty.  SLL Pohjois-Karjalan piiri painottaa voimakkaasti, että Vuoksen vesistön uhanalaisimpien vaelluskalojen ongelmat eivät ole enää ratkaistavissa istutuksin, vaan geneettisen monimuotoisuuden heikentymiseen täytyy väkisinkin vastata mahdollistamalla populaatioiden pärjääminen luonnonympäristössä. Heinäveden reitillä vaeltavan taimenen pelastaminen sukupuutolta edellyttää koskiympäristöjen lisäämistä jo lähivuosina, ja Saimaan järvilohen häviämisen estäminen on jo suuremman työn takana. Kummallekin arvokalalle on välttämätöntä lisätä luontaista elinympäristöä. Palokin vaellusesteen avaaminen sekä koskien ennallistaminen auttaisi merkittävästi etenkin paikallisen taimenen ahdinkoon. Piiri on vahvasti ennallista tukevan merkinnän puolella.

Luonnonsuojelualueiden verkosto on ollut heikko kunnan pohjoispuolella. Kaavassa esitetyt suojelualueet ovat edistysaskel, joskin verkosto jää väistämättä pirstaleiseksi. Jos kaavaprosessissa ehtii lisätä suojelualueita, sopivia kohteita on tärkeää etsiä etenkin kunnan luoteisreunoilta Kuikkojärven ja Pikku-Kohman välistä, jossa on luonnonmetsäsaarekkeita, kallioita, soita ja eri asteisesti rauhoitetun lajiston keskittymiä.  Merkittäviä metsäkohteita löytyy myös Palokin rannoilta. Suojelualueita on paikoin tarpeen laajentaakin, kuten kaavassa esitettyä Monikkaniemen alueen rajausta. Luutsalon saarella suojelua on edelleen tarpeellista kehittää.

Kunnan eteläpuolella luonnonsuojelun tilanne on nykyisellään vahvempi kuin pohjoisosissa. Nykyisten luonnonsuojelualueiden lähellä on kuitenkin Etelä-Suomen mittapuulla poikkeuksellisen arvokkaita luontokohteita, joissa on jo lajistorauhoitusten vuoksi olemassa rajoituksia maankäytölle. Näitä on etenkin valtion mailla, niin Valkeisnevan länsipuolella kunnan rajalle saakka, kuin Kermajärven suojelualueen ympärillä. Vaikka jälkimmäinen suojelualue on laaja, sen laajentaminen on merkittävien luontoarvojen vuoksi oleellista. Kermanjärven alueen asemaa voisi siten korottaa maakuntatasolla, ja sen matkailua samalla kehittää. Piiri myös toteaa, että Heinäveden reitin maisema-alueella hakkuiden ja muun maisemaan muuttavan toiminnan tulee tapahtua vain maisema-arvot erityisesti huomioiden ja etukäteen suunnitellen, esimerkiksi maisematyöluvan avulla.

Ennallistaminen on puhuttanut maakuntakaavan käsittelyn aikana. Sen edellyttäminen alkaa olla valtavirtaa. Yleisesti piiri huomioi maankäytön osalta, että Heinäveden kunnassa on mahdollisuuksia toteuttaa ennallistamista eri lähtökohdista. Virtavesiekosysteemit ovat lähes kauttaaltaan uhanalaisia Etelä-Suomessa, joten Palokin koskien hyväksi tehtävä työ olisi sikälikin merkittävää. Palautetun koskiympäristön voi odottaa avaavan mahdollisuuksia matkailun kehittämiselle. Kun kaava huomioi matkailua myös luostarivaellusreitin lähellä, niin huomautamme, että Varissuo on itsessään edustava retkeilykohde. Suolla olisi nykyisen suojelun lisäämisen ohella potentiaalia myös ennallistamiselle, jossa vanhoja ojituksia vähennetään tavallista hienovaraisemmin, alueen maisema- ja retkeilyarvoja heikentämättä. Lisäksi yhtenäisemmät luonnonsuojelualueet tarvitsevat ojitusten tukkimista ja vesitalouden palauttamista, jossa koneellinenkin työ on usein tarpeellista.

 

Joensuussa 31.01.2023
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry