Lausunto Neova Oy:n Koivusuo-Ruosmesuon tur­ve­tuo­tan­toa­luet­ta koskevasta YVA-ohjelmasta.  

Taustaa

Neova Oy suunnittelee turvetuotannon aloittamista Ilomantsin kunnassa sijaitsevalla Koivusuon ja Ruosmesuon alueella. Suunniteltu tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on 368,3 hehtaaria. Hankealasta sijoittuu 231,5 hehtaaria Koivusuolle ja 136,8 hehtaaria Ruosmesuolle. Vesienkäsittelymenetelmäksi esitetään ympärivuotista pintavalutusta. Koivusuo-Ruosmesuon tuotantoalueen kuivatusvedet tultaisiin johtamaan Ruosmesuon alueelle sijoitettavalta pintavalutuskentältä laskuojaa pitkin Niemijokeen ja edelleen Koitajokeen. Alueella on tarkoitus nostaa turvetta Neova Oy:n Ilomantsissa sijaitsevan aktiivihiilitehtaan raaka-aineeksi noin 35–40 vuotta.

Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue on pyytänyt Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiriltä (jatkossa piiri) lausuntoa turpeennostoa koskevasta ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Piiri lausuu asiasta seuraavaa:

Esitetyn arviointiohjelman riittävyys

Koivu-Ruosmesuon YVA-menettelyn ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa on pääosin huomioitu YVA-lain edellyttämät arviointitekijät. Keskeisin arviointiohjelman puute liittyy hankkeen ilmastovaikutusten arviointiin. Suunnitellun Koivu-Ruosmesuon turvetuotantoalueen turvetta käytetään Ilomantsin aktiivihiilitehtaan energiantuotantoon ja aktiivihiilen valmistuksen raaka-aineeksi. Pääosa (75–80 %) nostetusta turpeesta käytetään laitoksen energiantuotantoon ja vain 20–25 % käytetyn turpeen sisältämästä hiilestä käytetään varsinaisen aktiivihiilen raaka-aineeksi. Siten hankkeessa on kyse pääosin turpeen käytöstä energiantuotantoon.

Ympäristövaikutusten arvioinnissa tulee piirin näkemyksen mukaan arvioida vaikutukset sekä itse nostoalueen osalta, mutta myös välilliset vaikutukset aktiivihiilitehtaan ja sen käyttämien turvepellettien valmistustehtaan kokonaisuudessa. Edelleen tulee arvioida Ilomantsin aktiivihiilitehtaan laajennuksen vaikutukset (Koivu-Ruosmesuon turpeen käyttökohde) sekä pitkäaikaisvaikutukset, koska aktiivihiilitehtaan tarpeisiin on Pohjois-Karjalan vaihemaakuntakaavassa 2040 varattu 29 uutta turvetuotantoaluetta.

Arviointiohjelmassa esitettyyn taulukkoon 2.1. on siksi lisättävä Pohjois-Karjalan vaihemaakuntakaava, joka osoittaa, että nyt suunniteltu hanke on osa laajempaa kokonaisuutta, jolla halutaan lisätä turpeen energiakäyttöä Pohjois-Karjalassa ja jatkamalla aktiivihiilen valmistamista useita vuosikymmeniä huolimatta kansallisista sekä YK- ja EU-tason ilmastotavoitteista ja sitoumuksista. Nämä olisi tullut mainita taulukossa omana kohtanaan, kuten myös ilmastolain, biodiversiteettistrategian ja kiertotalouden tavoitteet.

Aktiivihiiltä voidaan valmistaa useista erilaisista Ilomantsin alueelta saatavissa olevista raaka-aineista (mm. maa- ja metsätalouden sivuvirroista), joten ympäristövaikutusten arvioinnissa on syytä arvioida aktiivihiilen valmistus myös muusta raaka-aineesta kuin turpeesta, kuten myös laitoksen energiantuotanto muulla kuin polttoturpeella. Tärkeää on arvioida myös näiden vaihtoehtojen vaikutus kiertotalouden kehittämiseen alueen ja myös koko maakunnan kannalta.

Ilmastonmuutoksen vaikutusten kokonaiskuvan saamiseksi vaikutukset tulee siten arvioida Koivu-Ruosmesuon lisäksi myös turvepellettien valmistuksen ja itse aktiivihiililaitoksen osalta. Koska Koivu-Ruosmesuo on osa aktiivihiililaitoksen toiminnan jatkumoa, niin ilmastovaikutukset tulee arvioida myös Pohjois-Karjalan vaihemaakuntakaavaan 2040 varattujen uusien turvetuotantoalueiden osalta. Vastaavaa menettelyä Pohjois-Karjalan ELY-keskus edellytti Karjalan kultalinjan YVA-menettelyssä, jossa arvioitiin seitsemän avolouhoksen ympäristövaikutukset kokonaisuutena.

Lisäksi yhteisvaikutusten arvioinnin tulee vesistövaikutusten osalta koskea myös Karjalan kultalinjan avolouhoksen ympäristövaikutuksia, koska kaivosten vedet ohjataan Lietojan ja Alajoen kautta Koitajokeen, jossa turpeennoston ja kaivostoiminnan jätevesillä on yhteinen vaikutusalue. Lietoja virtaa lähimmillään noin 100 metrin ja Alajoki noin 250 metrin päässä turpeennostoalueen rajalta.

Lisäselvitystarpeet ja muita yksittäisiä kommentteja arviointiohjelmaan

Arviointiohjelman liitteenä on lukuisia aikaisempaan, laajempaan Koivu-Ruosmesuon hankkeeseen liittyviä erillisselvityksiä. Tämä ympäristölupahakemus on lupakäsittelyssä perustelluista syistä hylätty. Erillisselvitykset sisältävät paljon arvokasta tietoa alueen luontotyypeistä ja eliölajeista, mm. kasvillisuudesta, perhosista, viitasammakosta, rauhoitetuista sudenkorennoista, linnuista ja kalastosta. Näiden selvitysten osalta piiri toteaa, että niiden tietoja voidaan käyttää arvioitaessa lajien ja populaatioiden tilan kehitystä alueella, mutta nykytilan luotettava selvittäminen edellyttää uusien kattavuudeltaan riittävien selvitysten tekemistä ja riittävien resurssien varaamista selvitystyöhön.
Sama koskee myös aiemman hankkeen yhteydessä tehtyjä Natura-vaikutusten arviointeja.

Luontotyyppien uhanalaistietoja tulee päivittää uusimman luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin mukaisesti (SYKE 2018), jossa useita luontotyyppejä esim. vesiluonnon osalta on jaettu yksityiskohdiltaan tarkempiin luontotyyppeihin aikaisemmassa arvioinnissa käytetyistä laajemmista luontotyyppikokonaisuuksista. Selvitysten tarkastelussa luontotyyppien osalta tulee ottaa huomioon myös metsälain määrittelemät erityisen tärkeät elinympäristöt ja vesilain määrittelemät suojellut vesiluontotyypit. Vastaavasti eliölajien osalta tiedot tulee päivittää viimeisimmän uhanalaisuusluokituksen (SYKE 2019) mukaisesti. Lajien osalta selvityksissä ja niiden tarkastelussa tulee ottaa huomioon myös luonto- ja lintudirektiivin lajit, alueellisesti uhanalaiset lajit, Suomen erityisvastuulajit (EVA) ja muut selvitysalueiden huomionarvoiset eliölajit (mm. luontotyyppien indikaattorilajit).

Selvitykset tulee kohdistua turpeennoston kuivatus-, kuormitus-, turvepöly-, melu- ja muiden häiriöiden vaikutusalueella turpeenottorajauksen kaikkien reuna-alueiden suo-, metsä-, ranta- ja vesistöjen ja pienvesien luontotyyppien ja eliölajien alueelle vähintään 500 metrin päähän varausalueesta (turvepölyn mahdollisten haittojen leviämisalue). Eliölajiryhmien osalta kartoituksessa onkin kiinnitettävä huomiota turvepölyn aiheuttamien vaikutusten kannalta herkimpien eliölajiryhmien, erityisesti jäkälien sekä mm. myös sienten ja sammalten osalta. Tuuli- ja meluvaikutuksia koskevien selvitysten pohjana olevat tuuli- ja melumallinnukset tulee päivittää, aiempien selvitysten mallinnukset ovat vuodelta 2014.

Kartoitukset tulee tehdä myös Sammalpuron uoman sitä reunustavien rantojen luontotyypeille ja eliölajeille Sammallammelta Koitajoelle.  Pintavalutuskentän mahdollisten vesistöhaittojen (kuormitus hydrologiset muutokset) vuoksi selvitykset tulee tehdä Ruosmepuron ja Nimijoen uomien ja niitä reunustavien rantojen luontotyypeille ja eliölajeille pintavalutuskentältä vähintään Koitajoelle saakka.

Vesistöjen vedenlaadun osalta tulee tarkastelu tehdä päivittämällä aineisto vuoteen 2023 saakka, nyt on esitetty vain edellisten vesienhoitokausien tietoja. Tämä siksi, että ilmastonmuutoksen myötä talvisateet ja sulan maan kaudet ovat lisääntyneet, mikä vaikuttaa huuhtoumaan ja vesistökuormitukseen (luku 7.10.3). Erityistä huomiota on syytä kiinnittää yksittäisten esim. rankkasateiden aiheuttamiin kuormituspiikkeihin sekä liuenneen orgaanisen aineksen vaikutuksiin, ennen kaikkea nyt suunnitellun hankkeen vesien puhdistuskeinoksi esitetyn pintavalutuskentän osalta. Vesienhoidon tavoitteiden osalta piiri korostaa, että vesimuodostumien hyvä ekologinen tila on sitova tavoite ja hyvää ekologista tilaa ei saa heikentää. Tämä tulee huomioida vaikutuksia arvioitaessa.

Lisäksi kiinteät muinaisjäännösten sijaintitiedot uuden turverajauksen vaikutusalueella tulee tarkistaa Museovirastolta ja samassa yhteydessä pyytää virastolta arviota tarpeesta muinaisjäännösten selvitykseen vaikutusalueella.

Lopuksi piiri vielä korostaa, että varsinaisessa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa ja Natura-arvioinneissa tehtävien arviointien tulee perustua kattavien maastoselvityksien aineistoihin ja vaikutusarviot tulee tehdä tieteellisesti hyväksytyillä menetelmillä.

Joensuussa 24.2.2023
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry