Valitus Kolin Ipatin rinteiden valaistuksesta

1. Johdanto

Pohjois-Karjalan Osuuskaupan (PKO) 19.1.2023 päivätty hakemus on yhden lauseen mittainen. Hakemuksen liitteenä on (hakemuksen mukaan jo aiemmin toimitettu) powerpoint-tiedosto, joka vaikuttaa jonkinlaiselta myyntiesitteeltä. Syntyy vaikutelma, että rinnevalaistuksen rakentaminen on vain jonkinlainen ilmoitusasia, joka ei edellytä muodollisuuksia.

Käsillä oleva hanke on jälleen yksi askel siinä monivaiheisessa kehityksessä, jolla Kolin kansallispuiston perustamistarkoituksen ja luonnonsuojelutavoitteiden kanssa ristiriitaisia hotelli- ja laskettelutoimintoja on vaihe vaiheelta edistetty ja pyritty vakiinnuttamaan. Haitallinen kehitys on edennyt koko kansallispuiston olemassaolon ajan, ja se tulee epäilemättä jatkumaan, ellei haitallisia kehityskulkuja pysäytetä.

2. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piirin kanta ja esitys

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri vastustaa esitettyä valaistushanketta ja vaatii, että ympäristöministeriön päätös on hylättävä. Vaatimuksen perustelut alla.

Kuten hakemuksen liite-esityksestä ilmenee, rinteiden määräaikainen vuokrasopimus on päättymässä vuonna 2027. Tämän johdosta esitämme, että vuokrasopimusta ei jatketa, vaan laskettelutoiminnot lopetetaan vuokrasopimuksen päättyessä.

Yhteinen tavoite laskettelutoimintojen lopettamisesta kansallispuistossa jo silloisen vuokrasopimuksen päättyessä vuonna 2013 on kirjattu PKO:n, maakuntaliiton, Kolin kansallispuiston, ympäristöhallinnon ja luonnonsuojelupiirin vuonna 1998 allekirjoitetussa sopimuksessa (Liite 2).

Laskettelun loppuminen oli asetettu tavoitteeksi jo kansallispuistoa perustettaessa (Laki Kolin kansallispuistosta; lakiesityksen perustelut, 1990). Nyt on sopiva hetki ryhtyä rinnealueiden luonnontilan ennallistamiseen. Se on aikaa vievä prosessi, mutta ehdottoman välttämätön ekologisen kytkeytyneisyyden palauttamiseksi Kolivaarojen koillisrinteen aarnialueiden välille. Ratkaiseva isku tämän ekologisen yhteyden murtamisessa oli nimenomaan nyt puheena olevien Ipatin rinteiden ja hissilinjan kyseenalaisesti ja kiireellisesti tehty raivaus vuonna 1987.

3. Perusteet

3.1 Luontoarvot ja luonnon ennallistaminen

Suunniteltu rinnevalaistus lisää entisestään laskettelurinteiden aiheuttamia vaurioita ja haittoja kansallispuiston luontoarvoille. Näitä ovat ennen muuta ekologisen yhteyden katkeaminen puiston arvokkaimpien aarnimetsäosien välillä sekä laskettelusesongin aikainen ääni- ja valosaaste.

Kiinnitämme huomiota ELY-keskuksen äärimmäisen lyhytsanaiseen lausuntoon (POKELY/519/2022), joka on rajattu toteamukseen, että nykyisellään rinnealueella ei ole mitään Natura-suojelun tavoitteita tukevia luontoarvoja. Sinällään tämä pitää paikkansa, mutta ongelma on helposti korjattavissa. Rinteen sulkeminen ja metsittäminen boreaaliseksi luonnonmetsäksi täyttäisi osaltaan EU:n uusia luonnon ennallistamisen tavoitteita, ja juuri tällaisten toimien tulisi kuulua kansallispuiston hoidosta ja kehittämisestä vastaavalle Metsähallitukselle.

3.2 Laskettelun merkitys kansallispuiston matkailustatukselle

Kotimaan luontomatkailu on koronapandemian seurauksena noussut uudelle tasolle, ja nimenomaan kansallispuistojen kävijämäärät ovat kovasti kasvaneet. Kolilla tämä merkitsee sitä, että laskettelumatkailun suhteellinen merkitys on vähentynyt. Nähtävissä on, että laskettelun jatkuminen nimenomaan Kolin luonnonsuojelualueella on kääntymässä jopa haitaksi kansallispuiston arvolle ja maineelle luonto- ja maisemamatkailun kohteena.

Luontomatkailun kehittyessä kävijäpaineen tasaisempi jakaantuminen eri vuodenaikoihin ja myös puiston eri osiin osittain helpottaa sitä liikenteen ruuhkautumisen ongelmaa, joka on kärjistynyt etenkin Ylä-Kolin rajallisilla parkkipaikoilla ja nimenomaan lyhyen laskettelusesongin aikaan.

4. Taustaa

4.1 Ipatin rinteiden historia

Vuonna 1987 silloinen rinneyrittäjä avohakkasi rinnelinjat tuolloin Metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa olleeseen puistometsään suurella kiireellä, koska tieto vanhan aarnialueen raivaamisesta laskettelurinteeksi oli herättänyt laajaa tyrmistystä. Aarnialue oli aikoinaan rauhoitettu Metlan omalla päätöksellä, mutta Kolin kruununpuistoksi vuonna 1906 perustetulla alueella ei tuolloin vielä ollut lakisääteistä suojelustatusta. Uusien rinteiden raivaus oli yksi keskeisiä tekijöitä, joka vuonna 1989 käynnisti maanlaajuisen ja tuloksellisen kansalaisvetoomuksen, jolla vaadittiin Kolin kansallispuiston perustamista.

4.2 PKO:n toiminta Kolin kansallispuistossa

PKO tuli hotelli Kolin ja laskettelurinteiden vuokraajaksi 1990-luvun puolessa välin. Hotellirakennus on Metsähallituksen omaisuutta. PKO on vuosien varrella johdonmukaisesti kehittänyt ja laajentanut matkailuliiketoimintaa omien liiketoimintaintressiensä mukaisesti.

Lukuisissa hankkeissa ja niiden lupaprosesseissa on ilmennyt kyseenalaisia ja tulkinnanvaraisia piirteitä, mukaan lukien selvästi kansallispuistoa koskevien lakien ja säädösten vastaisia toimia. Näihin epäkohtiin on muiden muassa Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri yrittänyt kiinnittää valvovien viranomaistahojen huomiota mm. valituksin ja kanteluin.

Yhdistävänä ja varsin epätavallisena piirteenä PKO:n matkailuhankkeissa on ollut toimintamalli, jossa osuustoiminnallinen liikeyritys on tehnyt huomattavan suuria investointeja valtion kiinteistöihin sopimuksilla, joissa suoraan todetaan, että sijoitusten tuomat arvonnousut kirjautuvat valtio-omistajan taseisiin.

Merkittävimpiä viime vuosien investointeja ovat hotellikiinteistön viimeisin suuri remontti vuosina 2012– 2013, jonka hinta oli yli 3 miljoonaa euroa, ja jossa mm. rakennuksen kellaritiloihin rakennettiin kylpylätilat ja lasiterassi. Iso remontti tosiasiallisesti laajensi rakennuksen kerros- ja rakennusalaa, vastoin kansallispuistossa sallittuja toimia. Hanke mm. edellytti yli 100 kuutiometrin kalliolouhintaa kellaritiloista, mikä sekin on laissa kielletty.

Vuonna 2018 toteutettu PKO:n aloitteesta käynnistetty hotellin ja Kolin luontokeskuksen maalämpökaivohanke edellytti yli 30 maalämpökaivon poraamista yli 300 m syvyyteen (sekin siis vastoin lakia). PKO maksoi noin miljoonan euron hankkeesta 82 prosenttia, mutta laitos tuli Metsähallituksen omaisuudeksi.

On vaikea välttyä päättelemästä, että näennäisesti pyyteettömillä investoinneilla vuokralainen pyrkii turvaamaan määräaikaisen vuokrasuhteensa jatkon ja jatkumisen pysyväisluonteisesti. Kun Metsähallituksen ohella myös valvovat viranomaistahot, Ely-keskus ja ympäristöministeriö, näyttävät hyväksyvän tällaiset toimet, syntyy vaikutelma jonkin asteisesta korruptiosta.

5. Johtopäätökset

Pidämme vääränä ja vaarallisena luvan myöntämistä nyt haettuun, sinänsä sangen vähäiseltä vaikuttavaan valaistuksen rakentamiseen Ipatin laskettelurinteille. Mikäli tämä sallitaan, tulee jatkossa todennäköisesti esiin edelleen uusia rinteiden ja rinneturvallisuuden parantamishankkeita. Ilmeisin uhka kohdistuu siihen, että laskettelijoille vaaralliseksi katsottavia puita haluttaisiin kaataa varsin kapeiden rinneväylien reunoilta. Tällaisia toimia ei pitäisi sallia missään tilanteessa, mutta uhka on todellinen (syynä eivät ole korkeat puut, vaan vanhaan luonnonmetsään raivatut laskettelu-urat). Vuoden 2013 remontin yhteydessä rinnealueen yläosasta kaadettiin puita nimenomaan rinneturvallisuuteen vedoten, vaikka todellinen syy ilmeisesti oli maisemanäkymien avaaminen hotellihuoneisiin. Tapauksesta tehty rikosilmoitus johti tutkintaan, mutta syyttäjä jätti syytteet nostamatta.

Toinen jatkokehityksen riski liittyy lasketteluharrastuksen trendeihin: uuden rinnelajit, kuten kumparelasku, lumilautailu jne. vaativat erilaisia maanrakennustöitä aikaansa seuraavan laskettelukeskuksen rinnealueilla. Tämän ei tulisi olla mahdollista kansallispuistossa, mutta tosiasiassa sitä on Kolinkin rinteillä tehty, ja salliva linja tullee johtamaan yhä uusiin suunnitelmiin ja tarpeisiin.

Lausuntomme liitteeksi ja täydennykseksi voimme tarvittaessa toimittaa edellä mainittuja asiakirjoja ja julkaisuja.

 

Joensuussa 11.4.2023
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry

Liitteet

LIITE 1: Valituksenalainen päätös VN/2769/2023-YM-2 (pdf)

LIITE 2: Sopimus Kolin kehittämisestä 2.12.2998 (pdf)