Vastaselitys Kolin Ipatin rinteiden valaistuksesta

Kiitämme mahdollisuudesta vastaselityksen antamiseen. Toistamme alkuperäisessä 11.4.2023 jätetyssä valituksessamme esitetyt näkemykset ja toteamme Ympäristöministeriön valituksemme johdosta antamasta lausunnosta ja asianajotoimisto Kontturi & Co Oy:n Pohjois-Karjalan Osuuskaupan toimesta laatimasta vastaselityksestä seuraavaa.

Ympäristöministeriön vastineessa vedotaan useampaan kertaan v. 1991 asetuksen 7§ sanamuotoon: ’Alueella sijaitsevat matkailupalvelujen ja rinnetoimintojen alueet ja toiminnat turvataan Kolin kansallispuistoa toteutettaessa’, ikään kuin säädös turvaisi pysyvästi nämä toiminnat. Tulkinta on toistunut usein aiemminkin niin ministeriön kuin Metsähallituksen linjauksissa koskien laskettelurinteitä ja hotellia ja vuokralaisen niihin esittämiä moninaisia uudistushankkeita. Tulkinta sotii yleistä kielitajua vastaan. Kolin kansallispuisto toteutettiin valtioneuvoston esityksestä eduskunnan päätöksellä vuonna 1991. Tuolloin voimassa olevat vuokrasopimukset jäivät voimaan. Mikäli tarkoituksena olisi ollut säilyttää nämä toiminnot pysyvästi kansallispuistossa, olisi asia voitu kirjata lakiin tai asetukseen yksiselitteisesti muodossa: ’Matkailupalvelujen ja rinnetoimintojen alueet ja toiminnat turvataan Kolin kansallispuistossa.’

Syynä asetustekstiin päätyneeseen kirjaukseen oli luonnollisesti se täysin poikkeuksellinen tilanne, että perustettavan kansallispuiston sisään oli jäämässä alue, jossa jo toimi Suomen Matkailijayhdistyksen laskettelukeskus ja hotelli Metsäntutkimuslaitoksen vuokralaisena. Asetuksen teksti ei siis missään nimessä viittaa poliittiseen päätökseen, että luonnonsuojelutavoitteiden ja -arvojen kanssa ristiriitaiset toiminnot jäisivät pysyväksi rasitteeksi luonnonsuojelualueelle, vaan nimenomaan ja pelkästään tuon perustamisvaiheen tilanteeseen.

On syytä korostaa Kolin laskettelukeskuksen ainutlaatuista ongelmallisuutta. Kolin kansallispuiston perustamisvaiheessa tilanne olennaisesti poikkesi Pallas-Yllästunturin matkailutoiminnoista, vaikka nämä kaksi kansallispuistojen laskettelukeskusta usein esitetäänkin ikään kuin rinnakkaistapauksina. Vuonna 1938 perustettuun silloiseen Pallas-Ounastunturin kansallispuistoon rakennettiin matkailuhotelli puiston sisään pitkien etäisyyksien vuoksi – matkaa lähimpään asutuskeskukseen oli 30 km – ja laskettelu alkoi ja jatkuu Pallaksella edelleen avotunturin luonnonrinteillä. Kolilla sen sijaan Kolin kylä palveluineen sijaitsee aivan kansallispuiston kyljessä, ja Kolin laskettelurinteet kaikkine teknisine toimintoineen pirstovat arvokasta boreaalista luonnonmetsää.

Lainsäädännöllinen tilanne on rinnevalaistuksen rakentamishakemuksen jälkeen muuttunut, kun uusi Luonnonsuojelulaki 9/2023 tuli voimaan 1.6.2023. Samalla uudistettiin lakia Kolin kansallispuistosta yhdenmukaiseksi muun luonnonsuojelulainsäädännön kanssa. Uudessa Kolin kansallispuistoa koskevassa laissa (529/2023) on lisätty 2 b pykälä Matkailupalvelujen turvaaminen, jonka 1 momentti alkaa:

’Kolin matkailukeskuksen alueella saa rauhoitussäännösten estämättä ylläpitää kansallispuiston matkailua palvelevan hotellin majoitus-, ravintola- ja muita palvelutiloja sekä olemassa olevia laskettelurinteitä sekä kunnostaa ja rakentaa laskettelurakennelmia’ (…).

Toiminnot ovat siis sallittuja, mutta säädös ei velvoita niitä pysyväisesti ylläpitämään. Saman pykälän 2 momentti kuuluu:

’Kansallispuistoaluetta koskevat vuokrasopimukset jäävät voimaan kussakin sopimuksessa määrätyksi ajaksi. Sopimusten voimassaoloaikaa voidaan sopijaosapuolten niin päättäessä jatkaa.’

Alkuperäisessä valituksessamme esitetyt perustelut hakemuksen hylkäämiselle, koskien luonnonsuojelun tavoitteita suojelualueilla ja viranomaistahojen vastuuta niiden toteuttamisesta, ovat toki kirkkaasti kirjattuja myös uudistetussa luonnonsuojelulaissa. Niiltä osin siis valituksemme juridiset perusteet ovat ennallaan. Uuden lain 49 § 1 momentissa on lueteltu kansallis- ja luonnonpuistoissa kielletyt toimet. Tästä kieltopykälästä poikkeamisen kylläkin sallii edellä viitattu Kolin kansallispuistolain uusi 2 b pykälä matkailua palvelevien rakennelmien osalta.

Kolille räätälöidyn erityisen poikkeamisen sallimista painavampana kuitenkin pidämme uuden luonnonsuojelulain yleispätevää säädöstä niistä toimista, joita 49 § estämättä luonnonsuojelualueen asianmukainen hoito tai käyttö edellyttää. Lain (9/2023) 50 § 1 momentin mukaan alueilla on sallittua hoitaa ja kunnostaa luonnon- ja kulttuuriympäristöjä, perinneluontotyyppejä ja rakennusperintöä sekä palauttaa ennallistamalla heikentyneiden elinympäristöjen luontainen kehitys. Näkemyksemme mukaan tämä ei pelkästään salli, vaan velvoittaa Metsähallitusta ennallistamaan laskettelurinteiden raivauksella pirstotun ekologisen yhteyden Ipatin ja Kolin itärinteillä sijaitsevien, kansallispuiston arvokkaimpiin kuuluvien aarniometsäkuvioiden välille. Juuri tähän perustuu alkuperäinen valituksemme rinnevalaistushakemuksesta, ja siihen kytkeytyvä esityksemme rinteiden sulkemisesta, kun siihen on hyvä tilaisuus vuokrasopimuksen päättyessä vuonna 2027.

Sekä YM:n vastineessa että Kontturi/PKO:n vastaselityksessä kritisoidaan alkuperäistä valitustamme siitä, että siinä viitataan useisiin seikkoihin ja epäkohtiin, jotka eivät kuulu tämän yksittäisen lupahakemuksen kohdalla ratkaistaviin asioihin. Korostamme, että mainitut seikat kuitenkin ovat osia samasta kokonaisuudesta, jossa samat toimijat ovat vuosi vuodelta ja vaihe vaiheelta keskenään edistäneet matkailuliiketoimintaa kansallispuistossa puiston luonto- ja suojeluarvojen kustannuksella. Sinänsä vähäiseltä tuntuvaa rinnevalaistushakemusta on siten punnittava osana paljon laajempaa, tavoitteiltaan pitkäaikaista ja huolestuttavaa kokonaisuutta.

Hakijan vastaselityksessä haluamme kiinnittää huomiota ainoastaan yhteen virkkeeseen (asiakirjan s. 3, ensimmäisessä kappaleessa). Pidämme lähinnä irvokkaana toteamusta:

’Kolin Ipatin rinteiden valaisemisen voidaan katsoa olevan osa kansallispuiston perustamistarkoituksen mukaista toimintaa luontoharrastuksen edistämiseksi’.

Samassa kohdassa todetaan lisäksi, että

’Ipatin rinteiden valaiseminen olisi turvallisuussyistä välttämätöntä’.

Mielestämme ehdottomasti parempi ratkaisu on lopettaa laskettelu vaarallisilla rinteillä.

31.7.2023 Joensuussa

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry.