Muistutus Kaltimon voimalaitoksen lisäjuoksutuksista Itä-Suomen aluehallintovirastolle
Piiri lausui yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa Kaltimon voimalaitoksen lisäjuoksutuksista Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Pidämme hakemusta varten tehtyjä selvityksiä riittämättöminä ja vaadimme hakemuksen hylkäämistä.
MUISTUTUS 6.11.2023
ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTOLLE
MUISTUTTAJAT
Suomen Luonnonsuojeluliitto ry
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry
VAATIMUKSET
Ensisijaisesti muistuttajat vaatii, että:
- Hakemus tulee hylätä, koska se ei täytä vesilaissa (587/2011) ja valtioneuvoston asetuksessa vesitalousasioista (1560/2011) vesitaloushankkeen lupahakemukselle asetettuja sisältövaatimuksia. Hakijalla on mahdollisuus panna hakemus uudelleen vireille sen jälkeen, kun riittävät selvitykset ovat valmistuneet.
Toissijaisesti muistuttajat vaatii, että:
- Käsittelyä on jatkettava normaalissa menettelyssä. Hakemuksen käsittelyssä ei ole selvitetty riittävästi, onko se ei merkittävää haittaa -periaatteen mukainen hanke. Toissijaisesti, mikäli käsittelyä ei siirretä pois etusijamenettelystä, aluehallintoviraston on pyydettävä hakijaa täydentämään hakemustaan, jolloin hakemus tulee uudelleen kuuluttaa
PERUSTELUT
Tausta
Kaltimon voimalaitoksen juoksutuksen tulee voimalaitoksen vesitalousluvan mukaan noudattaa Pielisen luonnonmukaista purkautumiskäyrää ja lyhytaikaissäätö ei ole mahdollista.
Asiassa on kyse Kaltimon vesivoimalaitoksen lisäjuoksutuksesta Pielisjoessa, jossa virtaamaa saisi nostaa 200 m³/s, niin ettei koneiston maksimivirtamaa 390 m³/s ylitetä. Hakija perustelee hakemusta sähköpulaan varautumisella.
Hakija arvioi haetun ylössäätöjuoksutuksen (lyhytaikassäädön) aiheuttamat muutokset ja vaikutukset vesistössä merkitykseltään vähäisiksi tai sellaisiksi, ettei niitä ole mahdollista yksilöidä ennakkoon. Hakemuskirjeen (6.7.2023) mukaan haetussa ”muutoksessa ei ole kyse vesistön säännöstelystä”. Tältä osin hakemus perustuu lähtökohdiltaan vesilainsäädännön virheelliseen tulkintaan.
Hakemus on puutteellinen vaikutusten arvioinnin osalta
Hakemus on puutteellinen vaikutusten arvioinnin osalta. Vesilain 3 luvun 4 §:n mukaan vesitaloushankkeelle voidaan myöntää lupa, jos hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Hakemussuunnitelmassa todetaan, että ”Hankkeesta laaditun virtausmallinnuksen ja muiden selvitysten perusteella hankkeesta ei aiheudu yleiselle tai yksityiselle edulle menetyksiä”.
Hankkeesta on merkittäviä vaikutuksia sekä yleiselle että yksityiselle edulle. Erityisesti nopeasti (15 minuutissa) nostettava virtaama aiheuttaa vaaratilanteita ja vaikutuksia, joita vesistön käyttäjät eivät voi ennakoida. Sillä, toistuuko lyhytaikaissäätö tiheästi (esim. päivä- ja viikonloppurytmitys) vai muutamia kertoja vuodessa, ei ole ratkaisevaa merkitystä arvioidessa lyhytaikaissäädön ekologisia ja kalataloudellisia vaikutuksia. Yksikin voimakas lyhytaikaissäätö vuodessa voi tuhota pienpoikastuotannon virtavesiympäristössä tai rantavyöhykkeen pesimälinnuston pesinnän onnistumisen.
Nykyinen vedenpinnan lasku ja nosto touko- sekä kesäkuussa on vaikuttanut kalapaikkojen heikkenemiseen ja kalojen kutuun. Kelluvia pesiä tai lähelle rantaviivaa rakennettuja linnunpesiä on tuhoutunut. Haittaa ovat kärsineet esimerkiksi joutsen, härkälintu, kuikka, silkkiuikku. Lisääntyvät nosto- ja laskukerrat voivat pahentaa tilannetta.
Ylössäätöjuoksutuksesta aiheutuisi hyvin arvaamatonta haittaa, johon vesistöä ja ranta-alueita käyttävillä ei ole mahdollisuutta varautua riittävästi. Seisovat pyydykset, vesiliikenne, virkistyskäyttö sekä veden rajassa olevat rakennelmat (laiturit) kärsisivät haittaa nopeasta virtaaman lisäyksestä ja veden pinnan nousemisesta. Talvella yksikin juoksutusjakso aiheuttaisi jään paksuuntumista ja siitä johtuvia suoria ja välillisiä haittoja.
Hakemuksessa ei ole hyödynnetty vuonna 2014 valmistunutta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimusta Pielisjoen lyhytaikaissäädön ekologisia vaikutuksista, joka löytyy muistutuksen liitteenä (Liite 2), jossa käydään suhteellisen kattavasti läpi Pielisjoelle tuolloin suunnitellun lyhytaikaissäädön ympäristö- ja kalatalousvaikutuksia. Selvityksen tiivistelmässä tuodaan esille muistuttajien käsityksen mukaan ne keskeiset seikat, jotka olisi pitänyt ottaa huomioon nyt käsiteltävän hakemuksen hakemussuunnitelmassa:
”Tässä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen tilaamassa raportissa arvioidaan Pielisjoelle suunnitellun virtaaman lyhytaikaissäädön (lyhytaikaissäännöstelyn) vaikutuksia kalastoon ja muuhunkin eliöstöön. Lyhytaikaissäädön aiheuttamat vedenkorkeuden ja virtausnopeuden nopeat vaihtelut koskipaikoissa voivat lisätä kalojen mädin ja poikasvaiheen kuolleisuutta. Myös kalojen ravintona tärkeät koskialueiden pohjaeläimet saattavat kärsiä vedenkorkeuden ja virtausnopeuden vaihteluista sekä vesisammalen vähenemisestä. Pienimmän virtaaman vaiheessa koskipaikkojen kalat saattavat joutua saarroksiin mataliin altaisiin, joissa ne ovat erityisen alttiina esimerkiksi minkin ja lintujen saalistukselle. Patoaltaissa lyhytaikaissäädön vaikutukset kalastoon ovat verrattain lieviä, mutta esimerkiksi matalaan rantaveteen kutevilla kalalajeilla saattaa olla vaarana mädin jääminen kuiville. Suunnitellun Pielisjoen lyhytaikaissäädön (vaihtoehto ± 30 % perusvirtaamasta) arvioitiin vaikuttavan varsinkin järvilohen ja taimenen elinolosuhteisiin ja lisääntymisen onnistumismahdollisuuksiin Kaupunginkoskissa. Lievempiä vaikutuksia ennakoitiin myös monille muille koskialueiden ja patoaltaiden kalalajeille.”
Nyt haettu säätömahdollisuus (nosto 200 m3/s) olisi jopa yli kaksinkertainen virtaamaan verrattuna eli huomattavasti suurempi kuin RKTL:n selvityksessä tarkastelema + 30 %.
Vuoden 2014 jälkeen vuosina 2019-2020 on otettu käyttöön Kuurnan Laurinvirran poikastuotanto- ja lisääntymisalue, jonka tarkoitus on tukea Saimaan järvilohen luontaista lisääntymistä. Nopea virtaamalisäys Kuurnassa nostaa alapuolisen jokialueen veden korkeutta, joka puolestaan supistaa Laurinvirran poikastuotantopinta-alaa. Tämä vaikutus voi olla merkittävä.
Arvaamaton, voimakas ja nopea virtaaman lisäys ja veden korkeuden nousu aiheuttaisivat riskejä emokalapyynnille Kuurnan voimalaitoksen alapuolella.
Äärimmäisen uhanalainen Saimaan järvilohi on todistetusti lisääntynyt Joensuun Kaupunginkoskessa, johon juoksutuksella olisi suuria vaikutuksia. Vähäinenkin luontainen lisääntyminen on äärimmäisen uhanalaiselle järvilohelle erittäin arvokasta, sillä kanta on käytännössä emokalapyynnin ja kalanviljelyn varassa.
Pielisjoen kalataloudellista merkitystä korostaa se, että Kansallisessa kalatiestrategiassa Pielisjoki on lohikalojen luonnonkierron palauttamisen kärkikohteita.
Hakemukselta edellytetyt sisältövaatimukset eivät täyty
Valtioneuvoston asetuksessa vesitalousasioista (1560/2011) 2 §:ssä on hakemuksessa esittäviksi selvityksiksi edellytetty muun muassa:
8) laskelma tai arvio vesilain 3 luvun 6 ja 7 §:ssä tarkoitetuista hankkeen hyödyistä;
9) perusteltu arvio vesilain 3 luvun 6 ja 7 §:ssä tarkoitetuista hankkeen
aiheuttamista menetyksistä yleiselle edulle sekä yksityiselle edulle kiinteistö- ja
henkilökohtaisesti eriteltyinä;
10) ehdotus toimenpiteiksi hankkeesta aiheutuvien menetysten estämiseksi tai
vähentämiseksi sekä ehdotus edunmenetysten korvaamiseksi;
Vesivoimalaitoksen juoksutuksen lyhytaikaissäätö vaatii aina vesilain mukaisen luvan (KHO:2005:7, Uljua) ja tarkkarajaiset juoksutusmääräykset. Oikeuskäytännössä on edellytetty hakemukseen sisällytettäväksi lyhytaikaissäädön osalta riittävät ja kattavat selvitykset. Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjaratkaisussa KHO:2018:23 (8.2.2018), joka koskee Voikosken uuden koneyksikön rakentamista aikaisemmin rakennetun voimalaitoksen rinnalle, todennut:
”Koska luvan hakija ei ollut esittänyt suunnitelmaa siitä, miten juoksutuksia oli tarkoitus toteuttaa uudella vesivoimalaitoksella eikä ollut hakemuksessaan arvioinut mahdollisen lyhytaikaissäädön vaikutuksia, lupaviranomaisella ei asiaa ratkaistaessa ollut käytettävissä riittävää selvitystä juoksutusta koskevien lupamääräysten asettamiseksi. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden oli tullut kumota lupapäätös juoksutuksia koskevien sekä vedenkorkeuksien ja virtaamien tarkkailua koskevien lupamääräysten osalta ja palauttaa asia niiltä osin lupaviranomaiselle uudelleen käsiteltäväksi tilaisuuden varaamiseksi hakijalle esittää selvitys lyhytaikaissäännöstelyn toteuttamisesta ja sen vaikutuksista.”
Käsityksemme mukaan edellä esitetyt hakemuksen sisältövaatimukset ja KHO:n vuosikirjaratkaisun linjaukset lyhytaikaissäätöä koskevan hakemussuunnitelman kattavuudesta eivät toteudu nyt käsiteltävässä Kaltimon voimalaitoksen juoksutussäännön muutoshakemuksessa.
Vesienhoidon ympäristötavoitteet
Kaltimon ylössäätöjoksutusta koskevan hakemussuunnitelman suurimpia puutteita on se, että siinä sivuutetaan täysin Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuosille 2022–2027 ja Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelman vuosille 2022–2027 tiedot Pielisjoen luokituksesta ja tilasta sekä suunnitellun lyhytaikaissäädön vaikutukset niihin. Hakemussuunnitelmassa asia ohitetaan toteamalla (s. 20), että ”hankkeella ei ole vaikutusta vedenlaatuun, vesistön tilaan tai vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen”.
Vesilain (587/2011) 6 §:n (Yleisten hyötyjen ja menetysten arvioiminen) mukaan: ”Luvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa vesitaloushankkeesta yleiselle edulle aiheutuvia hyötyjä ja menetyksiä arvioidaan yleiseltä kannalta. Arvioinnissa voidaan käyttää raha-arvoa, jos hyödyn tai menetyksen suuruus voidaan määrittää rahassa.
Arvioinnissa on otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa ja merenhoitosuunnitelmassa on esitetty hankkeen vaikutusalueen vesien tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista.”
Vesienhoidon suunnittelussa vuosille 2022–2027 Pielisjoen vesimuodostuma on luokiteltu voimakkaasti muutetuksi. Ekologinen potentiaali (saavutettavissa oleva tila) on luokassa hyvä. Luokitus on heikentymisvaarassa, sillä Pielisjoen hydromorfologisen tilan (Hymo-tila) pisteytysarvo on 10 eli välttävä (mitä suurempi pistearvo, niin sitä huonompi tila). Pielisjoen hydrologiset vaikutuspisteet, joihin virtaamaolosuhteet vaikuttavat oleellisesti, on arvioitu hyviksi eli pisteytyksellä 0. Tämä perustuu joen luontaiseen virtaamaan. Muutos virtaamaolosuhteisiin mahdollistamalla lyhytaikaissäätö heikentäisi myös hymo-tekijöiden pisteytystä. Vähäinenkin pisteytysmuutos riittää Pielisjoen tilaluokituksen heikkenemiseen. Tällä olisi selkeä ja heikentävä vaikutus vesimuodostuman ekologiseen tilatavoitteen saavuttamiseen.
Hakemussuunnitelman väittämä siitä, että hankkeella ei olisi vaikutusta vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen, ei pidä paikkaansa. Unionin tuomioistuimen antaman Weser-tuomion (C-461/13) linjauksen perusteella haettu Pielisjoen lyhytaikaissäätömahdollisuus voisi merkitä Pielisjoen tilatavoitteiden saavuttamisen kannalta kiellettyä tilaluokan heikkenemistä, johon ei voida myöntää lupaa. On myös huomattava, että lupakäsittelyn yhteydessä ei voida antaa poikkeuslupaa tilaluokan heikentämiseen.
Sähköpula ja energiahuoltovarmuus
Sähköpulalla ja energiahuoltovarmuudella ei voi perustella ympäristölle hyvin haitallista hanketta. Hiilen ja turpeen energiakäytön kohdalla puhutaan usein samoista teemoista, mutta ympäristölle on annettava riittävä painoarvo, sillä huoltovarmuus voidaan varmistaa myös ympäristö paremmin huomioiden. Se on vain yksi tekijä intressivertailussa.
Lyhytaikaissäännöstelyn lisääminen ei ole ensisijainen toimenpide sähköpulan torjumiseen. Tässä tapauksessa lyhytaikaissäännöstely olisi tarkoitus tehdä erityisen haitallisella tavalla, jossa virtaaman ja vedenkorkeuden vaihtelut olisivat lyhyellä aikavälillä hyvin suurta ja ennakoimatonta.
Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat julkaisseet 13. syyskuuta 2023 ehdotuksen energiatehokkuusdirektiivin muuttamisesta. Direktiivillä energiatehokkuutta käsiteltäisiin erillisenä energialähteenä. Samalla sovellettaisiin energiatehokkuus ensin -periaatetta. Energiatehokkuuteen on tehtävä parannuksia aina, kun ne ovat kustannustehokkaampia kuin vastaavat tarjontapuolen ratkaisut (Liite 1, s. 8).
Mahdollisten sähköpulatilanteiden välttämiseksi on tehtävä energiatehokkuutta kehittäviä ratkaisuja, eikä ympäristöä haittaavia tarjontapuolen ratkaisuja. Sähkön käytön tilapäinen vähentäminen, eli energiatehokkuuden tehostaminen, on kuluttajille ja ympäristölle parempi vaihtoehto, kuin haitallisia ympäristövaikutuksia aiheuttava lyhytaikaissäätö sekä korkea sähkön hinta
Hakemuksen käsittely ei tule jatkua etusijamenettelyssä
Aluehallintovirasto on 11.7.2023 kannanotollaan antanut ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden käsittelystä aluehallintovirastossa annetun lain (898/2009) 2 a §:ssä (1144/2022) tarkoitetun etusijan nyt kuulutuksella olevalle Kaltimon vesivoimalaitoksen juoksutussäännön muutosta koskevan hakemuksen käsittelylle.
Aluehallintovirasto voi antaa etusijan ei merkittävää haittaa -periaatteen (Do no significant harm, DNSH) huomioiville uusiutuvan energian hankkeille (Kts. HE 128/2022 vp). Jotta hankkeelle voidaan myöntää lupa etusijamenettelyssä, on sen täytettävä ei merkittävää haittaa -periaatteen edellytykset.
Hakemuksen tarkoittamassa juoksutussäännön muutoksessa niin, että Kaltimon voimalaitoksen vesitalouslupaan lisätään mahdollisuus lyhytaikaissäätöön (nopea ylössäätöjuoksutus), ei ole kyse ei merkittävää haittaa -periaatteen mukaisesta hankkeesta. Hakemuksen käsittelyä on jatkettava normaalissa vesilain mukaisessa menettelyssä.
Koska hakemuksen käsittelyssä etusijaismenettelyssä on kyse aluehallintoviraston sisäisestä hakemusten käsittelyn priorisoinnista, jolla ei saa olla vaikutusta varsinaiseen hakemuksen lupaharkintaan, niin muistuttaja ei katso sen vuoksi tarpeelliseksi laajemmin käsitellä etusijamenettelyn soveltumattomuutta lyhytaikaisjuoksutusta koskevan hakemuksen käsittelyyn.
YHTEENVETO
Hakemuksen selvitykset hankkeen vaikutuksista eivät ole riittäviä ja ovat puutteellisia oleellisilta osin. Hanke on kansallisessa mittakaavassa poikkeuksellinen, jonka takia sen ympäristövaikutukset tulisi tutkia perusteellisesti. Useassa selvityksessä lyhytaikaissääntelyn on todettu olevan erityisen haitallista ympäristölle, jopa nimenomaisesti Pielisjokea koskevassa tutkimuksessa. Tästä syystä on pidettävä erikoisena sitä seikkaa, että hanketta pidetään etusijamenettelyssä, jonka yhtenä kriteerinä on ei merkittävää haittaa -periaate. Hakija pitää hankkeen hyötyjä kohtuuttoman korkeina ja aliarvioi sen haitalliset vaikutukset. Intressivertailu ei ole mahdollista hakijan antamien tietojen perusteella.
Pielisjoki on merkittävä joki äärimmäisen uhanalaiselle Saimaan järvilohelle, jonka elinolosuhteita ei tule heikentää. Hanke todennäköisesti aiheuttaisi vesipuitedirektiivin vastaista huonontumista vesimuodostumalle. Haittoja lisäävän hankkeen sijaan Pielisjoelle tarvittaisiin toimia, jotka parantaisivat joen ekologiaa.
LIITTEET
Liite 2. Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset