Mielipidekirjoitus: On monin tavoin kestämätöntä purkaa Pohjois-Karjalan retkeilyinfrastruktuuria
Metsähallituksen luontopalveluiden uutisoidut suunnitelmat purkaa olemassa olevaa retkeilyinfrastruktuuria osana säästöjä ovat huolestuttavia. Erä-lehden (14.11.) mukaan suunnitelmissa on purkaa jopa yksi kolmasosa Metsähallituksen ylläpitämistä taukopaikoista eli nuotiopaikoista, keittokatoksista, telttailualueista ja käymälöistä. Numeroina tämä tarkoittaisi Suomessa jopa neljänsadan taukopaikan vähentämistä.
Purettavat virkistyskohteet valikoitaisiin suunnitelmien mukaan käyttäjämäärän eli kysynnän perusteella. Tämä iskisi luultavasti erityisesti väkimäärältään vähäisemmille alueille, kuten osaan Pohjois-Karjalasta. Tämä on uhka maakuntamme retkeilylle, luontomatkailulle ja luonnon kantokyvylle. Luontoretkeilyn suosion kasvaessa vieralijoita on syytä ohjata mahdollisimman laajasti eri kohteille, jottei retkeily kuluta luontoa virkistyskohteissa liikaa. Vähemmän käytettyjen retkeilykohteiden purkaminen päinvastoin ohjaa käyttöä suosituimmille alueille, joissa luonnon kantokyky vaarantuu ja kohteet ruuhkautuvat. Samalla retkeilyn ongelmat kuten reittien kuluminen, roskaaminen ja virallisten tulentekopaikkojen ulkopuolelle tehdyt nuotiot tulevat luultavasti lisääntymään.
Samalla suunnittelut kohteiden vähennykset heikentävät ihmisten mahdollisuuksia nauttia aidosta luonnon rauhasta. Luontoretkeilyllä on todistettuja hyvinvointivaikutuksia: luonnossa ajan viettäminen parantaa ihmisten mielialaa ja lisää tyytyväisyyttä elämään. Luontokohteiden infrastruktuurilla on merkittävä rooli tämän mahdollistamisessa. Hyvin hoidetut reitit, levähdysalueet ja muut palvelut tekevät luonnossa liikkumisesta helppoa ja houkuttelevaa. Turvalliset polut ja esteettömät reitit mahdollistavat osallistumisen eri ikäryhmille ja liikkumisrajoitteisille ihmisille. Laadukas infrastruktuuri myös suojaa herkkää luontoa liialliselta kulumiselta, edistäen kestävää käyttöä. Esitys on myös ristiriidassa valtioneuvoston viime vuonna hyväksymän Kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian kanssa, jossa tärkeiksi tavoitteiksi nostetaan lähiluonnon saavutettavuus, virkistyskäytön monimuotoisuus sekä luonnon kestävyyden vaaliminen virkistyskäytössä.
Luontokohteiden saavutettavuus on keskeinen tekijä niiden käytettävyyden kannalta. On kestämätöntä, jos virkistyskohteita on vain suurien kaupunkien lähettyvillä tai siellä, missä on on jo nyt paljon retkeilijöitä. Kun luontokohteet ovat kaikille helposti saavutettavissa, ihmisillä on parempi mahdollisuus tutustua niihin. Tämä paitsi tukee yksilön hyvinvointia myös vahvistaa luontosuhdetta ja lisää luonnon arvostusta yhteiskunnassa.
Antti Saarelainen
toiminnanjohtaja
Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry
(Kuva: CC-BY Outdoors Finland / Flickr)