Lausunto OX2:n Heinäveden Jouhtenisen tuulivoimahankkeen YVA-ohjelmasta
Lausunto Jouhtenisen tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta
Esitämme yleisiä huomioita liittyen Jouhtenisen tuulivoimahankkeen YVA-ohjelmaan. Lähtökohtaisesti näemme kestävästi toteutettavan tuulivoimatuotannon lisäämisen kannatettavana osana siirtymää pois fossiilisten polttoaineiden polttamisesta. Rakentaminen on kuitenkin toteutettava niin, ettei se aiheuta luontokatoa ja paikallisten elinympäristöjen huonontumista.
Jouhtenisen tuulivoima hankkeessa alueelle suunnitellaan 8-13 voimalaitoksen tuulipuistoa. Tuulipuiston lisäksi alueelle ei ole tarve rakentaa erillistä sähkönsiirtoa, vaan voimalat kytketään suoraan alueen kantaverkkoon. Tuulipuiston sisäiset sähkönsiirrot on suunniteltu toteutettavaksi huoltoteiden yhteyteen rakennettavina maakaapelointeina.
Heinäveden reitin kulttuuri- ja luonnonmaisemat ovat valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ja ne on myös nimetty yhdeksi Suomen 27 kansallismaisemasta. Tuulivoimalarakentamisessa pitää sen vuoksi noudattaa erityistä varovaisuutta ja selvittää huolellisesti, mihin ja miten voimalat näkyvät maisemassa.
Hankealueen metsät ovat YVA-ohjelman mukaan pääasiassa mäntyvaltaista talousmetsää. Hankealueella on kuitenkin kolme yksityistä luonnonsuojelualuetta, yksi 30 ha laajuinen valtion omistama suojelualue ja kuusi metsälain mukaista erittäin tärkeätä elinympäristöä. Kallioiden vuoksi on paikallaan tutkia myös jyrkänteitä ja niiden alusmetsiä, muita reheviä notkelmia sekä myös kuivien kohteiden paahdeympäristöjä. Nämä elinympäristöt voivat olla turvapaikkoja harvinaiselle kasvillisuudelle, sekä myös lepakoille, linnustolle ja elinympäristöltään vaateliaille hyönteisille. Tuulivoimahankkeen vaatimien teiden lisärakentamisten ja parannuksien sekä uusien sähkönsiirtolinjojen kohdalla on huomioitava niiden vaikutus alueen suojelualueiden ja muiden arvokkaiden elinympäristöjen ja metsäpeitteen pirstaloitumiseen.
Teollisen mittaluokan tuulivoiman rakentamisessa on huomioitava kaikkien alueen tuulivoima-alueiden sekä sähkönsiirron ja huoltoreittien yhteisvaikutukset, eikä keskityttävä vain yksittäisten projektien vaikutusten arviointiin. Jouhtenisen hankkeen lisäksi samalla hankekehittäjä OX2 Oy:llä on hanke myös noin 20 kilometrin päässä Kilpimäen alueella. Tämän lisäksi 5 kilometrin päässä hankealueesta sijaitsee Korpivaaran tuulivoimahanke. YVA-ohjelmassa mainittujen maisema- ja linnustovaikutusten lisäksi on syytä tarkastella kaikkien tiedossa olevien hankkeiden yhteisvaikutuksia luonnon pirstaloitumiseen.
Kilpimäen alue on voimassa olevassa maakuntakaavassa merkitty tuulivoimalle soveltuvaksi alueeksi, mutta kaavaselostuksessa kaavan taustaselvitykset mainitaan vanhentuneiksi ja todetaan tuulivoima-alueissa olevan selkeästi tarkistettavaa (Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040, Heinäveden osa-alue). Tuulivoima-alueet osoittava merkintä maakuntakaavassa on siirtynyt kaavaan suoraan Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavasta ja hyväksytty osaksi Pohjois-Karjalan maakuntakaavaa Heinäveden osalta. Osana Pohjois-Karjalan maakuntakaavan kolmannen vaiheen päivitystä vuonna 2010 tuotettiin myös tarkka selvitys maakuntakaavaan merkittävien tuulivoimavarausten vaikutuksesta lintujen muuttoreitteihin (Pasi Pitkänen 2014). Samankaltaista ja yhtä tarkkaa selvitystä ei ole tehty osana Etelä-Savon maakuntakaavan päivittämistä tuulivoiman osalta.
Arvioitaessa hankkeiden yhteisvaikutuksia linnustoon on erityistä huomiota kiinnitettävä lintujen muuttoreitteihin, koska alueen lähistöllä kulkee arktisten hanhien, kuten valkoposkihanhen, tundrahanhen ja metsähanhen, päämuuttoreitti samoin kuin yksi piekanan syksyisistä päämuuttoreiteistä. Erityisesti hanhien muuttoreitin sijainnin tiedetään vaihtelevan eri vuosina huomattavasti sää- ja tuuliolosuhteden mukaan. Hankealueen lähellä sijaitsee useita arvokkaita lintuvesistöjä ja tärkeitä muuttolevähdysalueita, ja hankkeiden yhteisvaikutukset alueiden lintukantoihin ja lintujen reitteihin alueille tulee selvittää riittävällä tarkkuudella. Vastikään julkaistun yhteenvetoartikkelin (Tolvanen ym. 2023) mukaan tuulivoimalat vaikuttavat paitsi lintujen ja lepakoiden myös uhanalaisten suurpetojen ja muiden nisäkkäiden liikkumiseen maastossa, joten näiden lajien reviirien ja kulkureittien selvittäminen on erityisen tärkeää.
Hankkeen luontovaikutusten arviointien tekemiseen on varattava riittävästi aikaa ja osaavia kartoittajia. YVA-ohjelmassa nostetaan esiin sivulla 55, kuinka alueen linnusto tunnetaan puutteellisesti, erityisesti pesimälinnuston osalta. Pidämme YVA-ohjelmassa esitettyjä linnustovaikutusten arviointeja riittämättöminä. Esimerkiksi pesimälinnuston sekä muuttolintujen osalta maastopäiviä olisi syytä olla selvästi enemmän.
Ympäristöministeriön linnustovaikutusten arvioinnin oppaan mukaan Etelä-Suomessa on sekä kevät- että syysmuuttoa kumpaakin syytä seurata 30 päivän ajan (Suomen ympäristö 2016). Esimerkiksi vuoden 2023 pöllöselvitys toteutettiin vain kahden yön aikana ja lisäksi kesäkuun lopulla yhtenä yönä poikasäänten kuunteluna. Pöllöselvitys olisi syytä toistaa paitsi liian lyhyen selvitysajan vuoksi, myös siksi, että Etelä-Suomen myyräkannat lienevät olleet varsin alhaiset vuonna 2023. Havaintoja on syytä hankkia käyttöön BirdLifen Tiira-tietokannasta, jossa on huomattavasti kattavammin lintuhavaintoja kuin Laji.fi:ssä. Pesimälinnustoa on kartoitettu ja kartoitetaan BirdLifen lintuatlaksessa 2022-25 ja nämä havainnot ovat avoimessa tietokannassa.
YVA-ohjelman mukaan hankealueella esiintyy useita luonnontilaisia tai sen kaltaisia lampia, ja niiden yhteydessä soita, joiden kasvillisuus on muuta suo- ja metsätyyppien kasvillisuutta edustavampaa, sekä luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia puroja (s. 49). Tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutukset näihin vesistöihin on selvitettävä tarkasti ja mahdollisessa rakentamisvaiheessa vältettävä vaikutuksia näiden alueiden luontoon, valuma-alueisiin sekä vesitalouteen.
Joensuussa 15.1.2024
Lähteet:
Lehtiniemi, Teemu & Tero Toivanen (2023): Lintujen päämuuttoreitit Suomessa – päivitys 2023. Birdlife Suomi. https://tiedostot.birdlife.fi/pdf/lintujen-paamuuttoreitit-raportti-2023-birdlife.pdf (Viitattu 4.1.2024)
Pitkänen, Pasi (2014): Tuulivoima ja linnusto Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa. Pohjois-Karjalan luonto. Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry. https://www.sll.fi/app/uploads/sites/56/2020/01/PKL-24-2014.pdf (Viitattu 15.1.2024)
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (2023): Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040, Heinäveden osa-alue. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. https://pohjois-karjala.fi/wp-content/uploads/2023/09/Kaavaselostus.pdf (Viitattu 15.1.2024)
Suomen ympäristöministeriö (2016): Linnustovaikutusten arviointi tuulivoimarakentamisessa. Suomen ympäristöministeriö 6/2016. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75407/SY_6_2016.pdf?sequence=1&isAllowed=y (Viitattu 5.1.2024)
Tolvanen, A., Routavaara, H., Jokikokko, M., & Rana, P. (2023). How far are birds, bats, and terrestrial mammals displaced from onshore wind power development? – A systematic review. Biological Conservation, 288, 110382. https://doi.org/10.1016/j.biocon.2023.110382
Ympäristö.fi Kyrönsuon luonnonsuojelualue. Ympäristöhallinto. https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/suojelu-ennallistaminen-ja-luonnonhoito/natura-2000-alueet/kyronsuo (Viitattu 4.1.2024)