Lausunto OX2:n Heinäveden Kilpimäen tuulivoimahankkeen YVA-ohjelmasta
Lausunto Kilpimäen tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta
Esitämme yleisiä huomioita liittyen Kilpimäen tuulivoimahankkeen YVA-ohjelmaan. Lähtökohtaisesti näemme kestävästi toteutettavan tuulivoimatuotannon lisäämisen kannatettavana osana siirtymää pois fossiilisten polttoaineiden polttamisesta. Rakentaminen on kuitenkin toteutettava niin, ettei se aiheuta luontokatoa ja paikallisten elinympäristöjen huonontumista tai pirstaloitumista.
Kilpimäen tuulivoima hankkeessa alueelle suunnitellaan 8-13 voimalaitoksen tuulipuistoa. Tuulipuiston lisäksi hankkeessa rakennetaan sähkönsiirtoreitti tuulipuistosta kantaverkkoon. Tuulipuiston sisäiset sähkönsiirrot on suunniteltu toteutettavaksi huoltoteiden yhteyteen rakennettavina maakaapelointeina.
Heinäveden reitin kulttuuri- ja luonnonmaisemat ovat valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ja ne on myös nimetty yhdeksi Suomen 27 kansallismaisemasta. Tuulivoimalarakentamisessa pitää sen vuoksi noudattaa erityistä varovaisuutta ja selvittää huolellisesti, mihin ja miten voimalat näkyvät maisemassa. Hankealueen metsät ovat YVA-ohjelman mukaan pääasiassa nuorta mänty- tai kuusivaltaista kasvatusmetsää. Alueella on kuitenkin myös luonnontilaisempia laikkuja, sekä kaksi metsälain mukaista erittäin tärkeää elinympäristöä. Kohtalaisen lähellä sijaitsee kolme isoa valtiollista luonnonsuojelualuetta: Koloveden kansallispuisto, Linnasaaren kansallispuisto ja Joutenveden luonnonsuojelualue. Tuulivoimahankkeen vaatimien teiden lisärakentamisten ja parannuksien sekä uusien sähkönsiirtolinjojen kohdalla on huomioitava niiden vaikutus alueen kansallispuistojen ja muiden tärkeiden elinympäristöjen ja metsäpeitteen pirstaloitumiseen.
Teollisen mittaluokan tuulivoiman rakentamisessa on huomioitava kaikkien lähialueelle suunniteltujen tuulivoima-alueiden sekä sähkönsiirron ja huoltoreittien yhteisvaikutukset, eikä keskityttävä vain yksittäisten projektien vaikutusten arviointiin. Kilpimäen hankkeen lisäksi samalla hankekehittäjä OX2 Oy:llä on hanke myös Jouhtenisen alueella. Näiden lisäksi 13 kilometrin päässä on Niittysmäen-Konkanmäen tuulivoimahanke. YVA-ohjelmassa mainittujen maisema- ja linnustovaikutusten lisäksi on syytä tarkastella kaikkien tiedossa olevien hankkeiden yhteisvaikutuksia luonnon pirstaloitumiseen.
Kilpimäen alue on voimassa olevassa maakuntakaavassa merkitty tuulivoimalle soveltuvaksi alueeksi, mutta kaavaselostuksessa kaavan taustaselvitykset mainitaan vanhentuneiksi ja todetaan tuulivoima-alueissa olevan selkeästi tarkistettavaa (Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040, Heinäveden osa-alue). Tuulivoima-alueet osoittava merkintä maakuntakaavassa on siirtynyt kaavaan suoraan Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavasta ja hyväksytty osaksi Pohjois-Karjalan maakuntakaavaa Heinäveden osalta. Osana Pohjois-Karjalan maakuntakaavan kolmannen vaiheen päivitystä vuonna 2010 tuotettiin myös tarkka selvitys maakuntakaavaan merkittävien tuulivoimavarausten vaikutuksesta lintujen muuttoreitteihin (Pasi Pitkänen 2014). Samankaltaista ja yhtä tarkkaa selvitystä ei ole tehty osana Etelä-Savon maakuntakaavan päivittämistä tuulivoiman osalta.
Arvioitaessa hankkeiden yhteisvaikutuksia linnustoon on erityistä huomiota kiinnitettävä lintujen muuttoreitteihin. Monien lintulajien kuten arktisten hanhien päämuuttoreitit kulkevat Heinäveden kaakkoispuolelta (Lehtiniemi & Toivanen 2023) ja reitin tiedetään vaihtelevan suurestikin tuuli- ja sääolojen mukaan. Ympäristöministeriön linnustovaikutusten arvioinnin oppaan mukaan Etelä-Suomessa on sekä kevät- että syysmuuttoa kumpaakin syytä seurata 30 päivän ajan (Suomen ympäristö 2016).
Hankkeen luontovaikutusten arviointien tekemiseen on varattava riittävästi aikaa ja osaavia kartoittajia. Pidämme YVA-ohjelmassa esitettyjä linnustovaikutusten arviointeja riittämättöminä. Esimerkiksi päiväpetolintujen sekä metsäkanalintujen osalta maastopäiviä olisi syytä olla enemmän. Hankealueen läheisyydessä 3,4 km päässä on myös valtakunnallisesti merkittävä Kyrönsuon Natura-alue, jolla sijaitsee alueellisesti uhanalaisen kuukkelin elinvoimainen kanta (ympäristö.fi). Lajin elinympäristö uhkaa metsäalueiden pirstaloitumisen tuloksena pienentyä ja alueella olisi hyvä tehdä erillinen selvitys lajin elinalueen tarkkojen rajojen selvittämiseksi. Pesimälinnuston selvityksessä on syytä käyttää apuna myös BirdLifen meneillään olevan lintuatlaskartoituksen 2022-2025 avointa tietokantaa.
Laji.fi-tietokannan havainnot ovat hyvin puutteellisia lintujen osalta ja sen vuoksi onkin syytä hankkia BirdLifelta Tiira-tietokannan lintuhavaintoja. Pöllöselvitys on toistettava sekä liian vähäisten kuunteluöiden että sen vuoksi, että Etelä-Suomen heikot myyräkannat ovat voineet vaikuttaapöllöjen pesintään vuonna 2023. Vastikään julkaistu yhteenvetoartikkeli (Tolvanen ym 2023) mukaan tuulivoimalat vaikuttavat paitsi lintujen ja lepakoiden myös uhanalaisten suurpetojen ja muiden nisäkkäiden liikkumiseen maastossa, joten näiden lajien reviirien ja kulkureittien selvittäminen on erityisen tärkeää.
Hankealueella sijaitsee Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 Heinäveden osa-alueessa on osoitettu hankealueella oleva SL-merkinnällä merkitty Vaalunsärkän alue. Alueen luontoarvoja ei kaavamerkinnän mukaisesti saa vaarantaa. Hankesuunnitelman mukaan tuulivoimaloita sijoitetaan aivan alueen viereen ja sähkönsiirtovaihtoehto SVE1b rakentuisi Vaalunsärkän pohjavesialueelle. Hankkeen vaikutukset alueen vesitalouteen sekä ympäristöön on syytä selvittää tarkemmin.
Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa todetaan, että arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota hankkeen vaikutuksiin mahdollisiin luonnontilaisiin pienvesiin. Nykyisen tiedon mukaan alueella sijaitsevista yli yhden hehtaarin laajuisista järvistä jokainen on ekologiselta tilaltaan luokittelematon. Näemme tärkeänä, että hankealueen pintavesistöjen tila kartoitetaan, jotta voidaan aidosti tarkastella hankkeen vaikutuksia pintavesistöihin.
Joensuussa 15.1.2024
Lähteet:
Lehtiniemi, Teemu & Tero Toivanen (2023): Lintujen päämuuttoreitit Suomessa – päivitys 2023. Birdlife Suomi. https://tiedostot.birdlife.fi/pdf/lintujen-paamuuttoreitit-raportti-2023-birdlife.pdf (Viitattu 4.1.2024)
Pitkänen, Pasi (2014): Tuulivoima ja linnusto Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa. Pohjois-Karjalan luonto. Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry. https://www.sll.fi/app/uploads/sites/56/2020/01/PKL-24-2014.pdf (Viitattu 15.1.2024)
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (2023): Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040, Heinäveden osa-alue. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. https://pohjois-karjala.fi/wp-content/uploads/2023/09/Kaavaselostus.pdf (Viitattu 15.1.2024)
Suomen ympäristöministeriö (2016): Linnustovaikutusten arviointi tuulivoimarakentamisessa. Suomen ympäristöministeriö 6/2016. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75407/SY_6_2016.pdf?sequence=1&isAllowed=y (Viitattu 5.1.2024)
Tolvanen, A., Routavaara, H., Jokikokko, M., & Rana, P. (2023). How far are birds, bats, and terrestrial mammals displaced from onshore wind power development? – A systematic review. Biological Conservation, 288, 110382. https://doi.org/10.1016/j.biocon.2023.110382
Ympäristö.fi Kyrönsuon luonnonsuojelualue. Ympäristöhallinto. https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/suojelu-ennallistaminen-ja-luonnonhoito/natura-2000-alueet/kyronsuo (Viitattu 4.1.2024)