Mielipide: Hoskosen haikailun perusteet eivät kestä tarkastelua

Kansanedustaja Hoskosen kirjoituksessa (Karjalainen 5.3.) on tunkkaisten turvekerrosten alla pieni siemen totuutta – on todellakin kestämätöntä, että Suomeen tuodaan toiselta puolelta Eurooppaa jätettä poltettavaksi. On nurinkurista, että rahtaamme eestaas roskia ympäri maailma, ja iso osa niistä päätyy poltettaviksi.

Olen myös täysin samaa mieltä edustaja Hoskosen kanssa, että ei ole viisaasta polttaa tukkipuuta lämmöksi ja sähköksi. Kestävä ratkaisu ongelmaan ei kuitenkaan ole Hoskosen tavoin katsoa menneisyyteen ja kaipailla turpeen energiakäytön lisäämistä. Laskennallisesti jätteenpolton päästöt ovat jyrsinturvetta yli puolet pienemmät, joten puhtaasti ilmastonäkökulmasta katsottuna jätteen korvaaminen turpeella ei ole viisasta. Aitoja ratkaisuja ovat polttoon perustumattomat ratkaisut energiantuotannossa sekä jätteiden tehokkaampi hyödyntäminen uusiokäytössä.

Hoskonen viittaa tekstissään epäsuorasti Ruotsiin, jossa turvetta ei ole “tietoisesti tehty uusiutumattomaksi”. Ruotsissakaan turvetta ei ole määritelty uusiutuvaksi, vaan se on fossiilisen ja uusiutuvan välimuoto, jota koskee sama päästökauppa kuin Suomessakin. Turpeen polttamisen valtavaa ilmastokuormaa ja turvetuotannon luontovaikutuksia ei poliittisin päätöksen pysty muuttamaan. Turvetuotanto uhkaa jo valmiiksi heikoissa kantimissa olevaa suoluontoamme sekä pienvesiämme. Arvioiden mukaan 54 % suoluontotyypeistämme on uhanalaisia ja kaikkien suoluontotyyppien kehityssuunta on heikkenevä.

Argumentit kalliista energiasta eivät myöskään kestä tarkastelua. Energiateollisuus ry:n mukaan Suomessa oli vuonna 2023 Euroopan toiseksi halvinta sähköä. Tämä johtuu suurelta osin uusiutuviin perustuvasta energiantuotannostamme.

On kuitenkin totta, että monet suomalaiset ovat tilanteessa, jossa nousevat elinkustannukset ja energian hinta aiheuttavat taloudellisia vaikeuksia. Menneisyyteen haikailemisen sijaan tarvitsemme kuitenkin eteenpäin katsovaa politiikkaa, joka keskellä ilmastokriisin ja luontokadon meiltä vaatimia suuria muutoksia pitää huolta jokaisesta kansalaisesta.

Antti Saarelainen
toiminnanjohtaja
Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry
Joensuu