Turvetuotanto ei ole ratkaisu

Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri paikallisyhdistyksineen vastustaa valtionyhtiö Neovan (ent. Vapo) suunnitelmia avata Pohjois-Karjalaan uusia  turvetuotantoalueita. Neova on hakenut kevään aikana ympäristölupia Lieksaan, Rääkkylään sekä Tohmajärvelle avattaville uusille turvetuotantoalueille. Tämän lisäksi yhtiö on aloittanut Ilomantsin Patrikkasuohon liittyvän ympäristövaikutusten arviointiprosessin ja  Ilomantsin Koivusuo-Ruosmesuon ympäristövaikutusten arviointi on meneillään.

On nurinkurista, että näemme Pohjois-Karjalassa näin suuren hakemusten määrän turvetuotannon lisäämiseksi. Valtakunnallisesti turpeen käyttö on vähenemässä, mutta täällä jatketaan suoluonnon ja virtavesien tuhoamista, toteaa piirin puheenjohtaja ekologi Annamari Markkola.

Toteutuessaan uudet turvetuotantoalueet uhkaisivat suoluonnon lisäksi lähialueen vesistöjen tilaa ja esimerkiksi Ketveleensuon tapauksessa läheisessä Pudasjoessa lountaisesti kutevaa harjuskantaa. Valtakunnallisesti suoluontotyypeistä yli puolet ovat uhanalaisia ja niiden tilaa jatkaa heikkenemistään. Suolla elävistä lajeista esimerkiksi Ketveleensuollakin tavattu riekko on nopeasti vaarantunut ja laji on vaarassa jopa kadota kokonaan eteläisestä Suomesta.

Ketveleensuon turvetuotannon ympäristövaikutukset Ruunaan ja Lieksanjoen luonto- ja kalastusmatkailulle olisivat peruuttamattomat, toteaa Lieksan luonnonystävien sihteeri Kaija Kiiskinen ja jatkaa: Lieksanjoki on nykyisellään yksi kansallisen kalatiestrategian kärkihankkeista, joilla tärkeimpänä tavoitteena on uhanalaisten ja vaarantuneiden vaelluskalakantojemme elinvoimaisuuden vahvistaminen. Olisi kestämätöntä laskea nyt turvetuotannon vesiä herkkään Pudasjokeen ja sitä kautta Lieksanjokeen.

Neovan tavoitteena on jatkaa purkuvesien johtamista Tuohtaansuon turvetuotantoalueelta pesimälinnustoltaan taantuneelle Johi-Hautalammen Natura -alueelle, toteavavat Jenna-Marie Laine  sekä Kari Antikainen Keski-Karjalan luonto ry:stä. Alueen ja sen linnuston elpymisen näkökulmasta tarpeellista olisi aloittaa Tuohtaansuon entisten ja nykyisten turvetuotantoalueiden ennallistaminen, jotta haitalliset vesistövaikutukset saadaan loppumaan ja suoluonto palautumaan, he vaativat.

Virallisesti Neova perustelee uusien turvetuotantoalueiden avaamista Ilomantsiin rakennetun aktiivihiililaitoksen tarvitsemien raaka-aineiden tarpeella. Laitoksen tuottamaa aktiivihiiltä voidaan käyttää erilaisten suodattimien rakentamisessa. Ilomantsiin rakennettu laitos on kuitenkin hyötysuhteeltaan kyseenalainen, koska keskimäärin noin 75 % turpeesta palaa lämmöksi. Olisikin rehellisempää puhua turvevoimalasta, jonka sivutuotteena syntyy lämmön lisäksi aktiivihiiltä.

Kyseessä on menneen tuulen ratkaisu, joka vain jatkaa turpeen haitallista käyttöä, vaikka ilmastokriisin  ja luontokadon  ratkaisemiseksi meidän täytyisi panostaa suoluonnon ennallistamiseen ja suojeluun. Valittu ratkaisu vain lukittaa maakunnan kestämättömälle polulle ja vaikeuttaa kestävämpien ratkaisuiden käyttöönottoa.

Luonnonsuojelijat vaativatkin ettei Neovan uusille turvetuotantoalueille myönnetä ympäristölupia. Menneeseen maailmaan turvautumisen sijaan Neovan olisi syytä  tutkia aktiivihiilelle muita raaka-aineita kuin turve. Maakuntana Pohjois-Karjalan on syytä panostaa arvokkaan suoluontomme suojeluun ja ennallistamiseen. Ennallistaminen ja suojelu toisi maakuntaan myös elinvoimaa, kun voisimme panostaa luontomatkailuun sekä ennallistamisen tuomiin työpaikkoihin.

Lisätiedot:

Annamari Markkola
puheenjohtaja
annamari.markkola@oulu.fi

Antti Saarelainen
toiminnanjohtaja
Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry
pohjois-karjala@sll.fi
045 78372748

(Kuva: CC BY-NC-ND sparkleice / Flickr)