Ylläoleviin perusteisiin pohjaten Lieksan luonnonystävät sekä Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri eivät pidä kannatettavana Ylä-Kolintie 25:n kaavoitushanketta. Toteutuessaan se olisi Kolin Iso Kuva 20450 -suunnitelman vastainen sekä lisäisi tarpeettomasti ruuhkaisuutta Ylä-Kolintiellä. Tämän lisäksi suunnittelualueen pohjoisessa osassa on luontoarvoiltaan arvokasta lehtomuuttumaa, joka sopisi ennallistamistoimien jälkeen hyvin lisättäväksi kansallispuistoon.  Myös alueen tihkupinnat ovat suojelemisen arvoisia.

Lieksan luonnonystävien ry:n ja Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piirin mielestä suunnittelussa olevan parkkipaikan rakentaminen todetulle tihkupinta-alueelle vaarantaa vesilain mukaista pienvesien luonnontilaa. Parkkipaikan rakentaminen vaatii myös massiivisia maansiirtotöitä ja mahdollista kallionlouhimista. Toteutuessaan se katkaisisi ekologisia yhteyksiä.

Kolin keskusta-alueen osayleiskaavan muutoksesta, Ylä-Kolintie 25 luonnosvaihe

Yleistä

Kaavaluonnos liittyy Kolin keskusta-alueen osayleiskaavan muutokseen Ylä-Kolintie 25:ssä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin 19.3.2020, sitä on päivitetty 11.3.2024. Vastineraportti palautteista 8.3.2024. OAS suunnittelumääräyksen mukaan: ”Kaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia paikan soveltuvuutta hotellirakentamiseen ja mahdollisesti pysäköintiin osana kansallispuiston kokonaispysäköintiratkaisuja.”

Osayleiskaavaluonnoksen tavoitteena on tutkia alueen soveltuvuutta matkailupalveluille. Kaavatyö on aloitettu kaupungin tarpeesta osoittaa Kolin kansallispuiston välittömään läheisyyteen matkailualue pysäköintialueineen. Suunnittelualueen pohjoisosaan on suunniteltu uutta pysäköintialuetta ja eteläosaan matkailua palvelevien rakennusten korttelialue. Alueelle laaditaan myös asemakaavaa samanaikaisesti osayleiskaavatyön kanssa.

Lieksan luonnonystävät ja Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri  eivät pidä hyvän suunnittelutavan mukaisena, että asemakaavan tarkoituksena on toteuttaa samanaikaisesti vireillä olevaa ja samalle alueelle laadittavaa Kolin keskustan osayleiskaavan muutosta (Ylä-Kolintie 25). Maankäyttölain 1 pykälän mukaan suunnittelussa tulee turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, sekä suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. Nyt riittävät osallistumismahdollisuudet sekä riittävät selvitykset vaarantuvat, kun toimija kiirehtii suunnittelua ja yhdistää eri kaavoitustasoja.

Alueella voimassa olevan yleiskaavan mukaan rakentaminen on sopeutettava maisemallisesti merkittävillä alueilla ympäristöönsä ja tarkemmassa suunnittelussa on pyrittävä turvaamaan kulttuuriperintöarvojen säilyminen. Tarkemmassa suunnittelussa ja rakentamisessa kiinnitetään huomiota luontoarvojen säilymiseen sekä viherrakenteen jatkuvuuteen rakennetuilla alueilla ja niiden ympärillä. Nyt käsittelyssä oleva kaavahanke on ristiriidassa edellä mainittujen yleiskaavan linjausten kanssa.

Suunnittelualue

Suunnittelualue sijaitsee Lieksan Kolin kylän keskustasta linnuntietä noin 2 km eteläkaakkoon, Kolin huipulle nousevan Ylä-Kolintien varressa. Suunnittelualue koostuu kiinteistöistä 422–411–17–21 ja 422–891–1–2 (kansallispuiston osa) sekä tiealueesta kiinteistön kohdalla. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 2,8 ha.

Suunnittelualue sijaitsee kokonaisuudessaan valtakunnallisesti arvokkaaksi määritellyllä maisema-alueella (VAMA 2021) Kolin maisemat. Suunnittelumääräys: ”Alueen suunnittelussa ja käytössä on otettava huomioon arvokkaan maisema-alueen kokonaisuus, ominaispiirteet ja maisema-arvot sekä edistettävä niiden säilymistä.”

Suunnittelualue on pääosin metsittynyttä entistä pihamaata. Tontilla sijainnut pientalo ja piharakennukset on purettu. Alue viettää kohtalaisen jyrkästi länteen, poispäin Ylä-Kolintiestä. Alue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen, ”Kolin maisemat” (VAMA 2021).

Ylä-Kolintie 25 kiinteistö rajautuu välittömästi Kolin kansallispuiston Natura-alueeseen suunnittelualueen itäpuolella. Suunnittelualueeseen kuuluu pieni, noin 0,04 ha (noin 400 m2) kokoinen kansallispuiston osa (joka ei kuitenkaan kuulune Natura-alueeseen).

Yleistä

Suunnittelualueella on voimassa Lieksan kaupunginvaltuuston 10.9.2012 § 70 hyväksymä Kolin keskusta-alueen osayleiskaava. Kaava kuulutettiin voimaan 22.5.2015. Alueet on osoitettu maa-ja metsätalousalueeksi M-1 ja pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi AP-1.

Kaavoituksessa esitetään huomattavan suuri rakennusmassa, joka tulisi sijoittumaan maisemallisesti erittäin näkyvälle paikalle Kolivaaran rinteeseen. Samanaikaisesti yleiskaavan esillä ollessa julkistetun asemakaavaehdotuksen mukaan rakennusoikeus tälle 2,0 hehtaarin tontille olisi 0,4, mikä tarkoittaisi 8000 kerrosneliömetrin rakennusoikeutta (kaavan esittelytilaisuudessa laatija tosin kertoi rakennusoikeutta olevan noin 9000 kem2). Vertailun vuoksi nykyisen Hotelli Kolin kerrosala on noin 6000 kerrosneliömetriä.

Hotellirakentamisen mahdollistava kaavahanke on vastoin kaikkea tähänastista Kolin alueen suunnittelua ja suunnitelmia, joita viimeisimpänä on koostettu v. 2018 valmistuneeseen Kolin Iso Kuva 2050 –suunnitelmaan (SWECO-suunnittelutoimisto 2021).

Suuren luokan hotellitoimintojen suunnitteleminen Ylä-Kolin alueelle on erityisen yllättävää jo sen vuoksi, että Ylä-Kolin ruuhkautuminen ja liikenneongelmat jo nykyisten toimintojen seurauksena ovat kaikkien osapuolten mielestä suurin ratkaisuja vaativa ongelmakokonaisuus Kolin matkailun kehittämisessä. Tässä suhteessa hanke on kiistatta yleisen edun ja terveen järjen vastainen.

Alueen luontoarvot

Natura-tarveharkinnan (Metsähallitus Järvi-Suomen Luontopalvelut, 2020) mukaan suunnittelualueen pohjoisosa on kostea ja melko ravinteikas lehtomuuttuma, joka on kehittymässä kohti luonnontilaa. Vaikka kenttäkerroksen lajisto indikoi lehtoisuutta, puustoa on voimakkaasti käsitelty. Alue on todennäköisesti entistä metsitettyä peltoa ja osittain pihapiirin reunamia. Puustoltaan alue on eri-ikäisrakenteinen, vanhimmat ylispuut ovat arviolta 50-vuotiaita koivuja ja haapoja. Haavat ovat läpimitaltaan noin 35 cm. Keskelle aluetta on istutettu koivuja riveihin.

Alemmissa latvuskerroksissa ja sekapuuna on runsaasti eri lehtipuulajeja mm. tuomi, harmaaleppä, pihlaja, raita ja haapa. Välikerroksessa kasvaa myös kuusta ja tontin keskivaiheilla istutettua / kylvettyä mäntyä. Kiinteistön pohjoisosa on pintavesivaikutteinen ja valuvesijuotteja sekä vesikuoppia on siellä täällä. Vesi tulee Ylä-Kolintien ali Natura-alueelta. Sammal- ja putkilokasvilajiston perusteella alue on vetinen ympäri vuoden. Natura-arvioinnin mukaan alueella ei ole tavattu huomionarvoisia lintulajeja, mutta tuomen, harmaalepän, raidan ja haavan esiintyminen osoittaa maapohjan ravinteisuutta ja metsän monikerroksisuutta, millä  perusteella alueen arvioidaan olevan potentiaalinen suurelle linnuston parimäärälle. Alue voisi olla myös osa valkoselkätikan (Dendrocopos leucotos, VU) reviirin osa ja se voisi toimia liito-oravan (Pteromys volans, VU) ruokailualueena. Natura-arvioinnissa tuodaan esille myös kartoitusten huono ajankohta, eikä niiden perusteella voida tehdä riittäviä johtopäätelmiä alueen luontoarvoista. (Aallokas, 2021)  Yhdistykset katsovat, että alueelle on tehtävä riittävän laajat ja perusteelliset luontoselvitykset. 

Kaavan vaikutukset

Alue sijoittuu Kolin vaarajakson länsirinteeseen noin korkeudelle +215–230 m mpy. Alue ei siis näy Pielisen puolelle, ellei rakennusten korkeus ylitä Ukko-Kolin ja Ipatin huppuja. Valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen kuuluu myös vaarajonon länsipuolinen kaukomaisema. Maisema-alueen arvoon kuuluu myös näkymä lähestyttäessä Kolia lännestä Ahmovaaran suunnasta, jolloin kyseinen kaava-alue näkyy selkeästi vaarajonon länsirinteellä.

Suunnittelualueen sisään jää noin 0,04 ha (400 m2) kansallispuistoon kuuluvaa aluetta. Alue on osa luonnonsuojelualuetta, mutta ei kuitenkaan Natura-aluetta. Vaikka alue ei täytä minkään Natura-luontotyypin kriteereitä, rajoittuu se kaavan toteutuessa voimakkaan maankäsittelyn ja maa-ainesten siirtoalueeseen ja on todennäköistä, että tuo kuvio jää pysäköintisuunnitelmissa joko suoraan tai epäsuorasti rakentamisen alle.

Tontin sijainti ja maastonmuodot tulisivat vaatimaan maansiirtotöitä, joilla on vaikutusta myös välittömässä läheisyydessä olevaan Natura-alueeseen. Merkittävään rooliin nousevat myös tieliikenteen turvallisuuskysymykset, talviolosuhteetkin huomioiden. Kyseinen tontti kokonaisuudessaan on varsin jyrkässä Kolivaaran rinteessä. Tontin kaltevuus on 17–18 %, ja Ylä-Kolintien pituuskaltevuus on runsaan kilometrin matkalla Jeron risteyksestä P2-P3-parkkialueille tasaisesti noin 8 %. Jyrkkä nousu jatkuu myös kohdassa, jossa tie sivuaa parkkialueeksi kaavailtua kiinteistöä. Kaltevuus sinänsä on yhdystie-tasoiselle tielle hyväksyttävää, mutta liittymien osalta tasoliittymän maksimaalinen ohjearvo (3 %) tulisi reippaasti ylittämään Väyläviraston (ent. Liikennevirasto) tiesuunnittelun tekniset ohjearvot.

Itse tontin kaltevuus on jopa jyrkempi kuin vaaran rinteessä sivusuuntaan rakennetulla tielinjalle. Pysäköintialueen kaavailun kannalta aivan keskeinen ongelma on, että korkeusero tontin alimman ja ylimmän reunan välillä on noin 26 metriä, ja (samanaikaisesti käsillä olevan yleiskaavamuutoksen kanssa julkistetun asemakaavaehdotoksen mukaisella) ehdotetulla pysäköintialueella tontin pohjoisella puoliskolla runsaat 20 metriä. Tämä tulee vaatimaan hyvin suurimittaista maansiirtoa: maaleikkauksen Ylä-Kolintien puoleisella sivulla ja jyrkän pengerryksen tontin alareunalla. Usean metrin korkuinen maapenger, samoin hulevesien johtaminen pysäköintialueesta, tulisivat aiheuttamaan erittäin merkittävää haittaaalarinteen puoleiselle rajanaapurin kiinteistölle.Esittelytilaisuudessa näytetyn maarakennussuunnitelman mukaan pysäköintialue tulisi rakennettavaksi useaan eri tasoon ja kokonaisuudessaan kaltevaksi, mikä ei talviolosuhteita ajatellen tunnu hyvältä.

Maansiirtotyöt Natura-alueen välittömässä läheisyydessä tulevat epäilemättä vaikuttamaan myös Natura-alueen pohjavesiolosuhteisiin. Käsityksemme mukaan Natura-arvion tekemättä jättäminen on yksi valitusperuste näille kaavahankkeille.

Suunnittelualue koostuu pientalovaltaisesta asuntoalueesta sekä sen pohjois- ja eteläpuolisista maa- ja metsätalousvaltaisista alueesta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY-1). Saman Natura-tarveharkinnan (Metsähallitus Järvi-Suomen Luontopalvelut, 20.11. 2020) mukaan suunnittelualueen pohjoisosa eli kaavan paikoitusalue on kostea ja melko ravinteikas lehtomuuttuma, joka on kehittymässä kohti luonnontilaa

Kiinteistön pohjoisosa oli kartoitushetkellä voimakkaasti pintavesivaikutteinen ja valuvesijuotteja sekä vesikuoppia oli siellä täällä. Vesi tulee Ylä-Kolintien ali Natura-alueelta. Sammal- ja putkilokasvilajiston perusteella alue on vetinen ympäri vuoden. Pohjakerroksessa havaittiin inventoinnissa vain tavallisia metsäsammalia kuten kerrossammal, metsäliekosammal ja seinäsammal. Lumen ja lakastuneiden kasvien takia lajistoa ei pystynyt kunnolla inventoimaan, joten sammaltiedot ovat selvästi puutteelliset. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. maitohorsma, mesiangervo, hiirenporras, metsäalvejuuri, kastikat, mustikka, nuokkutalvikki, käenkaali, ojakellukka ja metsäkurjenpolvi, jotka osoittavat metsän olevan vähintään keskiravinteinen Myöskään putkilokasveja ei pystynyt ajankohdan takia kunnolla inventoimaan, joten tiedot ovat puutteelliset. Lahopuuta on alueella melko niukasti. Enimmäkseen pieniläpimittaista lehtilahopuuta on maassa ja järeämpiä koivuja pystypökkelöinä. Kääväkkäistä havaittiin kuhmukääpä, arinakääpä, taulakääpä ja kantokääpä. Kuhmukääpä kasvoi suuressa ja vanhassa raidassa lähellä Ylä-Kolintietä. Vieraslaji komealupiinia kasvaa kiinteistöllä laajalti painottuen itä- ja eteläosiin.

Vesilain suojelluista luontotyypeistä selvitysalueella on luonnontilaisia puroja ja noroja. Kolin kansallispuistoon rajoittuva monimuotoinen luontokokonaisuus sisältää lehto-osia ja reheviä korpia, joka sijoittuvat tihkupintaiseen rinteeseen sekä puron varsille. Tyypillisiä ovat rinteen valuvesinorot. Pääosa alueesta on tihkupintaista, lehtipuuvaltaista rinnelehtoa. Ylä-Kolintien lehdosta mainitaan uhanalaisena ja silmälläpidettävänä luontotyyppinä kosteat keskiravinteiset lehdot. Tihkupintojen kasvillisuuden ja luontotyypin selvitys on tärkeää, koska  allikko- ja tihkupintalähteet ovat koko maassa vaarantuneita (VU )luontotyyppejä ja Etelä-Suomessa erittäin uhanalaisia (EN),Lausunnossaan ELY-keskus katsoo, että parkkialueen rakentaminen vaadittavine maantäyttöineen vaarantaa alueen pienvesien luonnontilan (ELY-keskus 2022).

Toteutuessaan parkkipaikkahankkeella on potentiaalisesti suuria vaikutuksia koko rinnealueen vesitalouteen ja sen alapuolisten alueiden luontoarvoihin. Laaja betonikenttä estäisi luonnonmukaisen vesien valumisen ja ilmastonmuutoksen takia lisääntyvien rankkasateiden vaikutukset hulevesien hallitsemattomina määrinä tulisivat aiheuttamaan parkkipaikan alapuolisien alueiden eroosiota.

Osana kaavoitusta täytyy hankealueelle tehdä sammalselvitys, koska tihkupinnat ovat potentiaalisia elinympäristöjä monille lajeille.

Lopuksi

Ylläoleviin perusteisiin pohjaten yhdistykset eivät pidä kannatettavana Ylä-Kolintie 25:n kaavoitushanketta. Toteutuessaan se olisi Kolin Iso Kuva 20450 -suunnitelman vastainen sekä lisäisi tarpeettomasti ruuhkaisuutta Ylä-Kolintiellä. Tämän lisäksi suunnittelualueen pohjoisessa osassa on luontoarvoiltaan arvokasta lehtomuuttumaa, joka sopisi ennallistamistoimien jälkeen hyvin lisättäväksi kansallispuistoon.  Myös alueen tihkupinnat ovat suojelemisen arvoisia.

Lieksan luonnonystävien ry:n ja Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piirin mielestä suunnittelussa olevan parkkipaikan rakentaminen todetulle tihkupinta-alueelle vaarantaa vesilain mukaista pienvesien luonnontilaa. Parkkipaikan rakentaminen vaatii myös massiivisia maansiirtotöitä ja mahdollista kallionlouhimista. Toteutuessaan se katkaisisi ekologisia yhteyksiä.

Alueen rakentaminen vaikuttaisi myös maisemaan Kolin vaaroilta lännen suuntaan ja muokkaisi valtakunnallisesti arvokkaaksi määriteltyä maisema-aluetta.

Yhdistykset kannattavat matkailupaineen jakamista luonnonsuojelullisista syistä laajemmalle alueelle kansallispuiston ympärille, mutta näkevät kestävämpänä ja alueen yleiskaavoituksen mukaisena lisärakentamisen ja kehittämisen ohjaamista pääasiallisesti olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen Kolin kylän alueelle.

Kaavaselostuksen mukaan rakentamisen yhteydessä suunnittelualueen eteläpäässä, entisessä pihapiirissä todetut haitalliset ja muut vieraslajeja voitaisiin poistaa. Yhdistykset kehottavat Lieksan ympäristötoimialaa sekä metsähallitusta ryhtymään toimeen haitallisten lajien poistamiseksi riippumatta rakentamisen toteutumisesta.

Joensuussa 22.4.2024

Lieksan luonnonystävät

Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry

Lähteet

Aallokas 2021: Kolin matkailualueen pysäköintiratkaisujen Natura arviointi 27.8.2021. Viitattu 22.4.2024. https://www.lieksa.fi/documents/89419/0/Kolin+matkailualueen+pys%C3%A4k%C3%B6intialueen+Natura-arviointi+sek%C3%A4+t%C3%A4m%C3%A4n+liitteit%C3%A4+2021-08-27.pdf/2883ae97-f859-baf1-95fc-b3631a139b77  

ELY-keskus 2022: Muistio maastotarkastuksesta 16.9.2022, Yläkolintie 25, Lieksa. Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Muistio POKELY/1081/2021. VIitattu 22.4.2024. https://www.lieksa.fi/documents/89419/0/Liite7_Muistio+maastotarkastuksesta+Yl%C3%A4kolintie.pdf/2befbd41-4602-4972-ad8e-6532acff4496

Sweco 2021: Lieksan kaupunki ja Juuan kunta, Kolin vaikutusalueen strateginen yleiskaava 2040+ Kolin, Ahmovaaran, Vuonislahden, Napakallion, Nunnanlahden ja Paalasmaan alueelle. Kaavaselostus. Lieksan kaupunki, Juuan kunta & Sweco. Viitattu 22.4.2024.  http://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net/juuka/kokous/2022225-7-7917.PDF

Kuva: CC-BY Jarno Artika / Wikimedia Commons