Lausunto Patrikkasuon ympäristövaikutusten arviointiohjelmaan
Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry ei kannata Patrikkasuon alueen käyttöönottoa turvetuotantoon. Piirin lausunnon hankkeen YVA-ohjelmaan voit lukea kokonaisuudessaan alta.
Asia: Patrikkasuon turvetuotantoalueen ympäristövaikutusten arviointiohjelma
Lausuja
Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri
Taustaa
Neova Oy suunnittelee turvetuotannon aloittamista Ilomantsin kunnassa sijaitsevalla suokokonaisuudella. Suunniteltu tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on 137,6 hehtaaria. Vesienkäsittelymenetelmäksi esitetään ympärivuotista pintavalutusta. Patrikkasuon tuotantoalueen kuivatusvedet tultaisiin johtamaan alueella sijoitettavalta pintavalutuskentältä laskuojaa pitkin Heinäpuroon, joka laskee Haapojärven Läävästönpohjaan. Alueella on tarkoitus nostaa turvetta Neova Oy:n Ilomantsissa sijaitsevan aktiivihiilitehtaan raaka-aineeksi noin 38-43 vuotta, tuotantovaiheen kestäessä 35-40 vuotta. Luonnontilaisuusluokaltaan suo kuuluu hakijan käsityksen mukaan luokkaan 2.
Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue on pyytänyt Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiriltä (jatkossa piiri) lausuntoa turpeennostoa koskevasta ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Piiri lausuu asiasta seuraavaa:
Esitetyn arviointiohjelman riittävyys
YVA-ohjelmassa esitettyjen vaihtoehtojen VE1 ja VE2 välillä ei ole merkittävää eroa. Ympäristövaikutusten arvioinnin pohjaksi on lain mukaan otettava aidosti vaihtoehtoiset skenaariot, jotta ympäristövaikutusten arvioinnissa voidaan tehdä mielekästä vertailua eri vaihtoehtojen välillä. Vaihtoehtoihin tulee lisätä vaihtoehto, jossa nostoalueen pinta-ala rajataan huomattavasti pienemmäksi ottaen huomioon häiriintyvien kohteiden (vakituinen ja loma-asutus) sijainti ja alueen merkittävimpien luontoarvojen säilyttäminen.
Tarkempina huomioina ympäristövaikutusten arviointiohjelmaan piiri toteaa lausuntonaan seuraavaa:
Vaikutukset alueen luontoon
Patrikkasuo on GTK:n selvityksen (2021) mukaan luonnontilaltaan luokkaan 2 kuuluva suo. YVA-ohjelman liitteenä toimitetut luontoselvitykset ovat auttamattoman riittämättömiä ja niitä on täydennettävä ympäristövaikutusten arviointiprosessin aikana.
Kasvillisuusselvityksissä hankealueen koillisreunassa havaittiin mesotrofiaa ja eutrofiaa ilmentäviä luontotyyppejä ja lajeja, kuten uhanalaista kaitakämmekkää (Dactylorhiza traunsteineri, VU) sekä silmälläpidettävää suopunakämmekkää (D. incarnata ssp. incarnata, NT) ja maariankämmekkää (D. maculata) (AFRY 2023a). Havaittujen kämmekkäyksilöiden välittömän ympäristön rajaaminen pois hankealueelta ei riitä näiden lajien esiintymien turvaamiseksi, koska suon kuivaaminen muuttaa myös reuna-alueiden hydrologiaa. Lisäksi kämmeköiden tiedetään elävän joskus vuosikausia lepotilassa maanalaisten osien turvin, joten kukkivien yksilöiden lisäksi on syytä ottaa huomioon soveltuvien kasvupaikkojen turvaaminen lähiympäristössä. Laji.fi-tietokannan mukaan hankealueelta ja sen lähistöltä on havaittu mm. vaarantunutta pikkukihokkia (Drosera intermedia, VU) sekä useita silmälläpidettäviä lajeja (laji.fi 2021), joita ei löydy hanketoimijan toimittamissa kasvillisuusselvityksissä (AFRY 2023a).
Selvityksessä määritetyistä suoluontotyypeista uhanalaisia ovat Etelä-Suomessa erittäin uhanalaisiksi luokitellut sararämeet, rimpinevat ja rimpinevarämeet sekä Etelä-Suomessa vaarantuneeksi luokiteltu tupasvillaräme. Uhanalaisten meso- ja eutrofisten kasvilajien, erityisesti kämmeköiden löytyminen selvityksissä voi viitata siihen, että suon ojittamattomilta (ja mahdollisesti myös ojitetuilta ja vain vähän muuttuneilta) osilta voisi olla löydettävissä lisää arvokkaita suoluontotyyppejä, jopa lettorämeitä, ja niille tyypillisiä uhanalaisia eliölajeja. Alueen meso-eutrofisilla luontotyypeillä on vesitaloudeltaan muuttuneinakin selkeästi myös ennallistamispotentiaalia. Se tulee ottaa huomioon hankealueen käyttöä suunniteltaessa, koska suoluonnon meso-eutrofiset luontotyypit ovat Etelä-Suomessa harvinaisia ja arvokkaita.
On todennäköistä, etteivät jo tehdyt kasvillisuusselvitykset tarjoa riittävästi tietoa alueen luontoarvoista ja näin ollen piiri vaatii YVA-selvityksinä tehtäväksi kasvillisuusselvitysten tarkentamista, ja lisäselvitysten tekemistä hankealueelle ja sen läheisyyteen. Osana alueen luontoarvojen selvitystä on syytä inventoida tarkemmin sammalet, joista erityisesti kämmeköiden kasvupaikoilla voisi olla löydettävissä jopa lettojen aitosammalia. Lisäksi on syytä inventoida hankealueen jäkälät, koska hyvin iäkkäiden rämemäntyjen rungoilla ja oksilla kasvaa usein silmälläpidettäviä ja uhanalaisia jäkälälajeja, joiden esiintymät tuhoutuisivat kokonaan turvetuotantoalueella.
Maastokäynneillä kesällä 2023 tehtyjen vähäisten lakka- ja karpalohavaintojen vuoksi Patrikkasuon merkitys marjastukselle arvioitiin vähäiseksi kasvillisuusselvityksessä. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, koska kuulemistilaisuudessa 26.3.2024 Patrikan kylän asukas kertoi keränneensä Patrikkasuolta vuonna 2022 satakunta kiloa lakkaa. Suon merkitys lähialueen vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden marjastukselle on selvitettävä sekä kyselytutkimuksella että lakan ja karpalon marjasatojen tutkimisella maastokoealoilta.
Hankealueella ja sen vaikutusalueella on syytä tehdä kattavampi hyönteisselvitys. Erityisesti ja kiireellisesti suojeltavasta suovenhokkaasta (Nola karelica, EN) on Lajitietokannassa useita merkintöjä kymmenen kilometrin säteellä Patrikkasuosta. Tehdystä perhosselvityksestä tulee huomata, että suolla runsas silmälläpidettävä rämevihersiiipi (Rhagades pruni, NT) on kasvillisuusvyöhykkeellä alueellisesti uhanalainen.
Hankealueesta 10 kilometrin säteellä Petkeljärven kansallispuistossa on havaittu rämeristihämähäkkiä (Aculepeira ceropegia, VU), joka on kiireellisesti suojeltava laji (Fritzén 2009). Tämän helposti tunnistettavan suurikokoisen lajin esiintyminen Patrikkasuolla on syytä myös selvittää.
Hanketoimija ei ole toimittanut ympäristövaikutusten arviointiohjelman osana selvitystä yöaktiivisista perhosista, mikä selvitys tulee vielä tehdä valorysäpyyntinä osana ympäristövaikutusten arviointia. Päiväaktiivisista perhoslajeista on mainittava, että Patrikan kylän läpi kulkevan tien pientareilla on paahteinen ympäristö, johon läpikulkevien kuorma-autojen kyydistä lentävällä turvepölyllä on potentiaalisesti negatiivinen vaikutus. Alueella on tavattu laji.fi-tietokannan mukaan vielä vuonna 2007 erittäin uhanalaista, levinneisyydeltään itäistä ahoaamukääriäistä (Clepsis lindebergi, EN) (laji.fi 2007a) sekä tienvarrella on tavattu vuonna 2007 Hyttisuon lähellä on havaittu erittäin uhanalainen ja kiireellisesti suojeltava jäkkäräverkkokoi (Digitivalva reticulella, EN) (laji.fi 2007b), jonka ensisijaisia elinympäristöjä ovat tienvarsien uuselinympäristöt. Hankkeen ympäristövaikutuksia ei voida tarkastella ilman, että huomioidaan myös turpeen kuljettamisen vaikutukset.
Osana YVA-ohjelmaa tehty viitasammakkoselvitys on toteutettu vain yhtenä päivänä eikä selvityksen perusteella voida poissulkea viitasammakon esiintymistä alueella. Elinympäristönä Patrikkasuo ja sitä reunustavat alueet sekä Heinäpuron varret sopisivat myös rupimanterin (Triturus cristatus, EN) elinympäristöksi. Hankealueelta ja sen ympäristöstä onkin syytä tehdä tarpeeksi kattava viitasammakko- sekä rupimanteriselvitys. Heinäpuro on myös mahdollinen saukon (Lutra lutra, LC, EU:n luontodirektiivin II-liite) elinympäristö ja on syytä selvittää lajin esiintyminen alueella.
Haapajärvellä sijaitsee myös yksityinen luonnonsuojelualue ja osana ympäristövaikutusten arviointia on syytä selvittää hankkeen mahdolliset vaikutukset tämän alueen suojeluarvoihin.
Vaikutukset linnustoon
Hankealueella tai sen läheisyydessä havaittiin linjalaskennoissa (kaksi päivää toukokuun lopulla ja kaksi päivää kesäkuun lopulla) kohtalaisen monipuolinen suolinnusto erityisesti suon ojittamattomalla alueella. Selvityksessä käytettiin myös laji.fi -havaintoja vuodelta 2022. Pesivänä, todennäköisesti pesivänä tai mahdollisesti pesivänä listattiin seitsemän EU:n lintudirektiivin liitteen I lajia, neljä vaarantunutta lajia (riekko, pensastasku, sinisuohaukka, pyy) ja alueellisesti uhanalainen pohjansirkku. Lisäksi selvityksen mukaan alueelta on löytynyt silmälläpidettävistä lajeista valkoviklo, taivaanvuohi, liro, järripeippo ja pohjansirkku (AFRY 2023b). Pesimälinnustoa selvitettäessä olisi kuitenkin pitänyt aloittaa maastokäynnit jo kevättalvella pöllöjen, käpylintujen sekä töyhtötiaisen esiintymisen selvittämiseksi. Linnustoselvityksen puutteet tulee täydentää osana hankkeen ympäristövaikutusten arviointia.
Sosiaaliset vaikutukset
Toteutuessaan hanke tulee vaikuttamaan läheisen Patrikan kylän asukkaisiin, aluetta virkistäytymiseen käyttäviin sekä alueen kesämökkeilijöihin. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa on tehtävä laaja kysely hankkeen vaikutuksista ja tämä kysely on suunnattava pelkän suunnittelualueen vieressä asuvien lisäksi laajalle ihmisjoukolle. Toteutuessaan hankkeella tulee olemaan negatiivisia vaikutuksia turvetuotantoalueen purkuvesien kohteena oleviin vesistöihin, joka tulee vaikuttamaan vesistöjen äärellä virkistäytyviin mökkiläisiin ja muihin vesistöjen käyttäjiin. Kyselyn toteuttamisessa on kiinnitettävä huomiota myös muualla kuin Ilomantsissa vakituisesti asuvien vapaa-ajan asukkaiden ja monipaikkaisten asukkaiden tavoittamiseen.
Osana ympäristövaikutusten arviointia on syytä selvittää tarkkaan suon kuivattamisen vaikutukset pohjavesiolosuhteisiin ja erityisesti suon lähellä sijaitseviin kaivoihin. YVA-ohjelman esittelytilaisuudessa 26.3.2024 tuli ilmi kuinka Tohmajärven Valkeasuon turvetuotantoalueella alueen kuivattamisen epäillään vaikuttaneen lähialueen kaivoihin 2 kilometrin säteellä turvetuotantoalueesta. Tähän pohjautuen hankkeen vaikutukset pohjavesiin on arvioitava laajemmalta alueelta kuin YVA-ohjelmassa esitetyltä 500 metrin etäisyydeltä.
Hankkeen toteutuessa turvetuotantoalueelta tulee suuntautumaan Ilomantsin kirkonkylällä sijaitsevalle aktiivihiililaitokselle huomattava määrä raskasta liikennettä pitkin tietä numero 500. Tie kulkee asutun Patrikan kylän läpi ja kylällä asuu paljon lapsiperheitä. Liikennevaikutusten arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota liikenteen tuomien lapsivaikutusten arviointiin.
Vaikutukset vesistöihin sekä kalastoon
Toteutuessaan Patrikkasuon turvetuotantoalue tulee kuormittamaan voimakkaasti Heinäpuroa, jonka luontoarvot ja erityisesti virtavesiluonnon lajisto ja sen herkkyys vesistön tummumiselle tulee selvittää. Puro muodostaa pelkän uomansa lisäksi mikroilmastonsa kautta ympäristönsä monimuotoisuuteen vaikuttavan kokonaisuuden. Pienvesien suojelun varmistamiseksi on kartoitettava myös puronvarren luontoarvot riittävällä laajuudella. GTK:n selvityksen mukaan valtaosa Patrikkasuolta tutkituista maanäytteistä luokiteltiin happamiksi sulfaattimaiksi, mikä lisää merkittävästi alapuolisten vesien happamoitumisriskiä.
Heinäpurosta sekä Haapojärvestä on otettava osana ympäristövaikutusten arviointia kattavat pohjaeläin- ja leväselvitykset. YVA-ohjelman mukaan Haapojärvestä ei ole saatavilla biologista tarkkailuaineistoa tai vedenlaatutietoja, vaan kuormituksen vaikutukset on arvioitu mallintamalla. Ympäristövaikutusten arviointiin on sisällytettävä riittävät, kaikkiin vuodenaikoihin ajoittuvat selvitykset Haapojärven veden laadusta ja järven ekologisesta tilasta.
Hankealueesta länteen sijaitsee pienehkö Kinnarinlampi, joka mainitaan YVA-ohjelmassa vain ohimennen, vaikka Rambollin (2021) tekemän selvityksen mukaan: “Hankekohteen länsipuolelle sijoittuu Kinnarinlampi, jolta itäsuuntaisen ojituksen virtaaman arvioidaan ylläpitävän hankekohteen keskiosien vesitaloutta.”(s. 65). Kinnarinlampi jää suoran hankealueen ulkopuolelle, mutta suokokonaisuuden vesitalouden muokkaaminen sekä turvepölyn vaikutukset tulevat luultavasti vaikuttamaan lampeen. Osana ympäristövaikutusten arviointia on selvitettävä riittävällä laajuudella hankkeen vaikutuksen Kinnarinlammen tilaan sekä teetätettävä lammen ympäristössä direktiivilajiselvitys painottaen erityisesti korentoihin sekä sukeltajakuoriaisiin.
YVA-ohjelmanmukaan Haapojärvestä ja Heinäpurosta ei ole saatavilla kalastotietoa, eikä kalaston ekologista tilaa ole arvioitu (SYKE 2023). Ilomantsissa 26.3.2024 järjestetyssä ympäristövaikutusten arvioinnin yleisötilaisuudessa tuli ilmi, että Haapojärvessä on muikkukanta. Haapojärven ja Niettaanselän (Nietalahden) välisessä Haapovirrassa esiintyy myös kuhaa (Koitajoen kalatalousalue 2021). Turvetuotannon vesistövaikutusten arvioimiseksi on Haapojärvestä, Heinäpurosta sekä laajemmin Niettaanselälle on ehdottomasti tehtävä riittävät kalastoselvitykset, joihin sisältyvät ainakin kattavat virtavesien sähkökoekalastukset ja järvialueiden koeverkkokalastukset. Osana ympäristövaikutusten arviointia on arvioitava kuinka turvetuotantoalueen vesistökuormitus tulee vaikuttamaan Niettaanselän suojelualueiden sekä Petkeljärven kansallispuiston suojeluarvoihin. Petkeljärven Natura 2000 -alueen osalta on selvitettävä onko tarvetta turvetuotantohankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin osana tehdä Natura-selvitys.
Ekologisen tilan arvioinnissa veden väri tai humuspitoisuus eivät ole keskeisiä tekijöitä, mikä on suuri puute vesiympäristön tilan seurannassa (Albrecht ym. 2023). Veden tummumisella on merkittäviä vaikutuksia sekä ekologiaan että virkistyskäyttöön, ja uusi orgaaninen tummentava kuormitus saattaisi vaarantaa virkistysmahdollisuudet koko vesistön alueella aina Pyhäselälle saakka. Edellä mainittujen vaikutusten lisäksi orgaaninen kuormitus heikentää pohjaeläinten ja jokikalojen rasvahappokoostumusta (Kesti ym. 2024).
Vaikutukset ilmastoon
Yksi keskeisimmistä arviointiohjelman puutteista liittyy hankkeen ilmastovaikutusten arviointiin. Suunnitellun Patrikkasuon turvetuotantoalueen turvetta käytetään Ilomantsin aktiivihiilitehtaan aktiivihiilen valmistuksen raaka-aineeksi. Pääosa (75–80 %) nostetun turpeen hiilestä kuluu laitoksen energiantuotantoon ja vain 20–25 % käytetyn turpeen sisältämästä hiilestä jää varsinaiseen aktiivihiileen. Siten hankkeessa on kyse pääosin turpeen käytöstä energiantuotantoon.
Ympäristövaikutusten arvioinnissa tulee piirin näkemyksen mukaan arvioida vaikutukset sekä itse nostoalueen osalta, mutta myös välilliset vaikutukset aktiivihiilitehtaan ja sen käyttämien turvepellettien valmistustehtaan kokonaisuudessa. Edelleen tulee arvioida Ilomantsin aktiivihiilitehtaan laajennuksen vaikutukset (Patrikkasuon turpeen käyttökohde) sekä pitkäaikaiset kokonaisvaikutukset, koska aktiivihiilitehtaan tarpeisiin on Pohjois-Karjalan vaihemaakuntakaavassa 2040 varattu 29 uutta turvetuotantoaluetta, joista useita on jo YVA- tai ympäristölupaprosessissa.
Aktiivihiiltä voidaan valmistaa useista erilaisista Ilomantsin alueelta saatavissa olevista raaka-aineista (mm. maa- ja metsätalouden sivuvirroista), joten ympäristövaikutusten arvioinnissa on syytä arvioida aktiivihiilen valmistus myös muusta raaka-aineesta kuin turpeesta, kuten myös laitoksen energiantuotanto muulla kuin polttoturpeella. Ilomantsin kunnan alueella on 1246 hehtaaria turvepeltoja, joista ainakin osa tulee luontaisestikin poistumaan maataloustuotannosta. Koska turvepellot tuottavat yli puolet kaikista maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä, osalle turvepelloista pyritään mm. LUKE:n projekteissa kehittämään muuta käyttöä kuin yksivuotisten kasvien kasvatus. Kasvihuonekaasupäästöjä syntyy turvepelloilla nimenomaan maan vuosittaisessa muokkauksessa. Yksi vaihtoehto tuotantokäyttöön olisi monivuotisten, ilman maanmuokkausta kasvavien ja kosteaa kasvualustaa sietävien ja runsaasti vesovien hieskoivun, leppien ja pajujen kasvatus turvepelloilla aktiivihiiitehtaan raaka-aineeksi. Tärkeää on arvioida myös näiden vaihtoehtojen vaikutus kiertotalouden kehittämiseen alueen ja myös koko maakunnan kannalta.
Ilmastonmuutoksen vaikutusten kokonaiskuvan saamiseksi vaikutukset tulee siten arvioida Patrikkasuon lisäksi myös turvepellettien valmistuksen ja itse aktiivihiililaitoksen osalta. Koska Patrikkasuo on osa aktiivihiililaitoksen toiminnan jatkumoa, niin ilmastovaikutukset tulee arvioida myös Pohjois-Karjalan vaihemaakuntakaavaan 2040 varattujen uusien turvetuotantoalueiden osalta. Vastaavaa menettelyä Pohjois-Karjalan ELY-keskus edellytti Karjalan kultalinjan YVA-menettelyssä, jossa arvioitiin seitsemän avolouhoksen ympäristövaikutukset kokonaisuutena.
Vaikutukset talouteen ja elinkeinoihin
Tärkeänä osana Patrikkasuon turvetuotannon taloudellisten vaikutusten arviointia tulee arvioida, kuinka hanke vaikuttaisi Ilomantsin luontomatkailuun sekä hankealueella että sen läheisyydessä.
Hankealueen lähiympäristön kylien työllistäjinä on suurelta osin alkutuotanto, mutta esimerkiksi Ilomantsin merkittävimmän matkailukylän Möhkön kylän työpaikoista kaikki ovat palvelualojen piirissä. Patrikkasuon valumavesien vaikutus ulottuisi koko Nuorajärven valuma-alueeseen ja siten myös Koitajokeen, joka kulkee Möhkön kylän halki. Kylän palveluja ovat Möhkön ruukin museoalue näyttelyineen, tapahtumineen ja rakennuksineen, Möhkön kesäteatteri, Huoneistohotelli Möhkön Rajakartano, Savottakahvila Möhkön Manta, Mantan Majatalo ja Möhkön Arboretum.
Mantan Luontopalvelut on yritys, joka tarjoaa matkailijoille retkiä ja toimintaa luonnossa Koitajoen, Petkeljärven ja Nuorajärven alueella. Kaikki sijoittuvat Nuorajärven valuma-alueelle Koitajoen varrelle ja ovat turvetuotantohankkeen vesistövaikutusten alueella. Myös KoihuAdventures hyödyntää Nuorajärven valuma-alueen vesistöä luontomatkailussa. Petkeljärven kansallispuistossa toimii Petkeljärvi Center, jolla. on tarjolla majoitusta, ruokapalveluja, rantasauna, kanoottien ja kajakkien vuokrausta.
Reitti Mutalahdesta Petkeljärven kautta Koitajoelle ja Koitereelle on erittäin suosittu melontareitti. Vuosittain järjestettävän Karelia-Soudun pienvenereitti alkaa Petkeljärveltä.Toteutuessaan Patrikkasuon turvetuotantohankkeella olisi siten huomattavat negatiiviset vaikutukset laajan alueen maisemaan, luontoarvoihin ja matkailupotentiaaliin. Aivan suunnitellun hankealueen vierestä kulkee moottorikelkkaura, jota käyttävät myös turistit. Myös suolta kerättävien lakan ja karpalon sekä metsästyksen taloudellinen ja virkistysmerkitys lähialueen vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille on selvitettävä. Osana ympäristövaikutusten arviointia on syytä tehdä vertailu turvetuotannon aloittamisen lyhytaikaisten hyötyjen ja muiden alojen kokemien haittojen välillä.
Lopuksi
Luonnonsuojelupiiri muistuttaa, että alueen meso-eutrofisilla suoluontotyypeillä on vesitaloudeltaan muuttuneinakin selkeästi ennallistamispotentiaalia. Ennallistamisvaihtoehto tulee ottaa huomioon hankealueen käyttöä suunniteltaessa, koska suoluonnon meso-eutrofiset luontotyypit ovat Etelä-Suomessa harvinaisia ja arvokkaita, ja erityisesti ravinteisimmat suotyypit myös uhanalaisia. Ennallistettu Patrikkasuo olisi helposti saavutettava lähiluontokohde alueen asukkaille ja luontomatkailijoille ja siten vetovoimainen lisä Ilomantsin suojelualuekokonaisuuteen ja luontomatkailutarjontaan. Ehdotammekin ennallistamisvaihtoehdon ekologisten ja taloudellisten vaikutusten selvittämistä osana Patrikkasuon YVA-ohjelmaa.
Joensuussa 24.4.2024
Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry
Viitteet
AFRY 2023a: Patrikkasuon kasvillisuusselvitys 2023, Ilomantsi. 05/02/2024. AFRY Oy. Viitattu 21.4.2024. https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/Patrikkasuon_turvetuotantohanke_YVA-ohjelma_Ilomantsi_18.3.2024_Liite6.pdf
AFRY 2023b: Ilomantsin Patrikkasuon pesimälinnustoselvitys. 24/01/2024. AFRY Oy. Viitattu 21.4.2024. https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/Patrikkasuon_turvetuotantohanke_YVA-ohjelma_Ilomantsi_18.3.2024_Liite7.pdf
Albrecht, E., Hannonen, O., Palacín-Lizarbe, C., Suni, J., Härkönen, L.H., Soininen, N., Kukkonen, J. & Vainikka, A. 2023: Browning of boreal lakes: Do public perceptions and governance meet the biological foundations? Ecological Applications. https://doi.org/10.1002/eap.2856
Fritzén, Niclas 2009: Rämeristihämähäkkikartoitus Pohjois-Karjalassa Petkeljärvi-Putkelanharjun, Puohtiinsuon ja Patvinsuon alueella 2009. tmi Zatypota Nature.
GTK 2021: Turpeen käytön ja tuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa vuoteen 2040. Raportti. Geologian tutkimuslaitos. Viitattu 21.4.2024. https://pohjois-karjala.fi/wp-content/uploads/2022/03/Turpeen-ka%CC%88yto%CC%88n-ja-tuotannon-na%CC%88kyma%CC%88t-Pohjois-Karjalassa-vuoteen-2040.pdf
Laji.fi 2021: Havaintoerä. Luomus. Katsottu 18.4.2024. https://laji.fi/view?uri=http:%2F%2Ftun.fi%2FMKA.1152170
Laji.fi 2007a: Havointoerä. Luomus. Katsottu 24.4.2024.
Laji.fi 2007b: Havointoerä. Luomus. Katsottu 24.4.2024. https://laji.fi/view?uri=http:%2F%2Ftun.fi%2FKE.921%2FLGE.154057
Ramboll 2021: Turvetuotannon vesistövaikutuksen ja luonnontilaisuuden arviointi. Maakuntakaavaan osoitettavien turvetuotantoon soveltuvien alueiden vesistövaikutusten sekä luonnontilaisuusluokan ii arviointi. Selvitys. Ramboll Oy. Viitattu 24.4.2024. https://pohjois-karjala.fi/wp-content/uploads/2022/03/Turvetuotannon-vesisto%CC%88vaikutusten-ja-luonnontilaisuuden-arviointi.pdf
SYKE (Suomen ympäristökeskus) 2023. Ympäristöhallinnon avoimet ympäristötietojärjestelmät. [http://www.syke.fi/avointieto] a) Pintavesien tilan tietojärjestelmä, vedenlaatu (VEMU)/ SYKE (6.10.2023)
Kesti, P., Strandberg, U., Taipale, S., Hiltunen, M., Vesterinen, J., Vainikka, A. & Kankaala, P. 2024: Water quality shapes the community structure of zoobenthos in rivers but has little effect on the fatty acid composition of zoobenthos and salmonids. River Research and Applications, 40: 436-451. doi:https://doi.org/10.1002/rra.4240
Koitajoen kalatalousalue 2023. Koitajoen kalatalousalueen käyttö-ja hoitosuunnitelma, luonnos.