Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri esittää lausunnossaan huolensa tuulivoiman rakentamisen määrästä maakuntaan. Lähtökohtaisesti näemme kestävästi toteutettavan siirtymän tuuli- ja aurinkovoimaan kannatettavana osana siirtymää pois fossiilisten polttoaineiden polttamisesta. Rakentaminen on kuitenkin toteutettava niin, ettei se aiheuta luontokatoa ja paikallisten elinympäristöjen huonontumista. Koko lausuntomme voit lukea alta.

Lausunto Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 2. vaiheen kaavaluonnokseen

Kiitämme mahdollisuudesta lausua Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 2. vaiheen kaavaluonnokseen. Esitämme tässä lausunnossamme yleisen tason huomioita kaavan teemoista sekä tarkempia kaavamerkintäkohtaisia huomioita kaavaluonnokseen.

Vaihemaakuntakaavassa käsiteltävät teemat ovat energia ja maisemat eli sähkönsiirto ja siihen liittyvä infra, teollisen kokoluokan tuuli- ja aurinkovoima-alueet sekä maisema- ja pohjavesikysymykset.

Tuulivoima

Lähtökohtaisesti näemme kestävästi toteutettavan siirtymän tuuli- ja aurinkovoimaan kannatettavana osana siirtymää pois fossiilisten polttoaineiden polttamisesta. Rakentaminen on kuitenkin toteutettava niin, ettei se aiheuta luontokatoa ja paikallisten elinympäristöjen huonontumista.

Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri (myöhemmin piiri) näkee tärkeänä, että maakuntakaavan sijainninohjauksen on oltava selkeää ja rajauksiltaan tarkkaa. Se hyödyttää parhaiten myös yksittäisiä tuulivoimahankkeita. Jos kaava on liian yleisluonteinen ja tulkinnanvarainen, se voi sen sijaan aiheuttaa ristiriitoja ja lisätä epävarmuutta. Piiri korostaa, että maakuntakaavoitus on ainoa vaihe, jossa eri kriteerien ja maankäytön tarpeiden perusteella on tehty koko maakunnan osalta kattavaa kartoitusta uusiutuvan energian ja sähköverkon rakentamisen sijoittamiseksi ekologisesti kestävällä tavalla. Meneillään olevan tuulivoimarakentamisen buumin takia on tärkeää, että suunnittelussa otetaan yksittäistä hanketta suurempi mittakaava tarkasteluun. Piiri myös esittää, että maakuntakaavan seurantaa kehitetään, erityisesti nyt kun meneillään on merkittävä ja nopea muutos.

Keväällä 2024 Itä-Suomen yliopiston (Peltola, et. al. 2024) julkaisema selvitys toteaa, että tuulivoimahankkeiden hajanaisuus ja satunnaisuus heikentävät paikallisten asukkaiden hyväksyntää sekä heijastuvat ympäristövaikutusten arvioinnin laatuun. Huonosti valmistellut ja jo lähtökohdiltaankin ongelmalliset hankkeet rasittavat viranomaisten resursseja, mikä hidastaa myös hyvin suunniteltujen ja kannatettavien hankkeiden edistymistä.

Kaavaluonnos on herättänyt julkisuudessa paljon keskustelua ja huolta tuulivoimapuistojen kokonaismäärästä sekä niiden yhteisvaikutuksista alueen luontoon ja asukkaisiin. Toteutuessaan tuulivoimapuistot pahimmillaan pirstaloivat luontoarvoja sisältäviä kohteita ja uhanalaisten eliöiden esiintymisalueita  huoltoteiden ja voimajohtojen rakentamisen takia ja aiheuttavat maisemahaittoja maisemallisesti arvokkaille alueille. Hyvällä ennakkosuunnittelulla sekä erityisen tärkeät luontoalueet suunnittelun ulkopuolelle rajaamalla, näitä vaikutuksia voidaan kuitenkin minimoida.

Piiri korostaa, että suunnittelussa on otettava huomioon luonnonsuojelulain 7 § eli varovaisuuspykälä. Teollisen mittakaavan tuulivoimapuistoilla on monia vaikutuksia ympäröivään luontoon, jotka korostuvat erityisesti tuulivoimapuistojen yhteisvaikutuksina. Piirin mielestä tuulivoimavarausten luonto- ja yhteisvaikutuksia tulisi selvittää jo maakuntakaavatasolla nykyistä enemmän.

Luonnonvarakeskus julkaisi vuoden 2023 lopussa selvityksen (Tolvanen ym. 2023) , jossa tarkasteltiin tuulivoiman vaikutuksia tiettyihin lintuihin ja nisäkkäisiin. Tutkimuksessa analysoitiin 84 tutkimusta 22 eri maasta, ja havaittiin 160 tapausta, joissa tuulivoima sai linnut ja nisäkkäät välttämään tuulivoima-alueita. Näillä vaikutuksilla on ekologisia seurauksia, kuten eläinpopulaatioiden pieneneminen, lintujen soidinkäyttäytymisen muutokset, poikasten määrän väheneminen ja kuolleisuuden kasvu. Vuonna 2023 alkoi myös viiden vuoden mittainen Windlife-seurantatutkimus  (tuuliriista Luken sivuilla) , joka keskittyy monimuotoisuuden säilyttämiseen ja seuraa uhanalaisia lajeja, kuten susi ja maakotka. Jotta tuulivoimarakentamisen haittoja ei havaittaisi vasta jälkikäteen, on tärkeää hyödyntää olemassa olevaa tietoa jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa, tehdä perusteellisia selvityksiä ja tarvittaessa muuttaa suunnitelmia tai luopua niistä.

Vaikka iso osa maakuntakaavan tuulivoimavarauksista ei tule luultavimmin toteutumaan, olisi maakuntakaavassa mahdollista tarkastella nykyistä laajemmin myös tuulivoimarakentamiselta rauhoitettavia alueita. Pidämme hyvänä, että jo nykyisessä kaavaluonnoksessa asiaa tarkastellaan poissulkemalla ns. ei-alueita. Kaavaluonnoksen valmistelussa alueita on ulossuljettu, koska ne tulisivat sijaitsemaan luonnonsuojelualueilla tai alle kilometrin päässä asutuksesta. Maakuntakaavassa tuulivoimavaraukset voivat kuitenkin sijaita aivan luonnonsuojelualueessa kiinni. Suunnittelumerkinnän mukaan tuulivoimaloiden sijainti tultaisiin ratkaisemaan vasta myöhemmässä vaiheessa. Piirin esittää, että jo maakuntakaavavaiheessa muodostetaan suojelualueiden ympärille riittävät puskurialueet ohjaamaan tulevaa suunnittelua.

Piirin mielestä ei-alueiden tarkastelua voisi laajentaa niin, että tarkastelussa olisi myös tarpeeksi suurien tuulivoimavapaiden alueiden luominen sekä ekologisten yhteyksien ja yhtenäisten metsäpeitteisten alueiden huomiointi. Osana maakuntakaavoitusta olisi mahdollista selvittää luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta arvokkaimmat ydinalueet ja ulossulkea nämä tuulivoimarakentamiselta. Rakentamisen vastapainoksi esitämme selvitettäväksi ja maakuntakaavaan merkittäväksi riittävän laajaa tuulivoimaloista vapaata aluetta, jolla on edellytykset turvata luonnon omien prosessien toimiminen. 

Kun tuulivoiman ympäristövaikutuksista saadaan lisää kokemusta ja seuraukset käyvät ilmi vasta myöhemmin, olisi järkevää sijoittaa tuulivoimavarauksia pääsoin rakennettuun ympäristöön, esimerkiksi teollisuusalueille, ja varovaisuusperiaatteen mukaisesti jättää syrjäisiä alueita pois tuulivoiman rakentamissuunnitelmista. Tällöin myös sähkönsiirtolinjojen rakentamisen aiheuttamat haitat vähenevät. Ottaen huomioon nykyisten ja suunniteltujen tuulivoimaloiden yhteenlasketun nimellistehon, tuulivoimalle on jo varattu ylimitoitetusti tilaa. Kestävämpää olisi sijoittaa energiantuotanto lähelle käyttökohteita ja painottaa alueita, joissa ihmistoiminta on jo ennestään pysyvää ja näkyvää.

Yhtenä tärkeimpänä huomionamme haluamme nostaa esiin suurpetoreviirit ja niiden huomioimisen maakuntakaavan tuulivoimakohteiden osoittamisessa kaavatasolla. Suurpetoreviirit huomioidaan tuulivoimavarausten kohdekorteissa, mutta tarkempi asioiden selvittäminen (erityisesti suurpetojen ydinreviirien osalta) jätetään myöhempään tuulivoimahankkeiden YVA-vaiheiseen. Maakuntakaavavaiheessa selvitystyön pohjana on käytetty yleisesti käytössä olevia tietokantoja, kuten tassu-järjestelmä, Tiira tai laji.fi. Haluamme kuitenkin nostaa esiin, että tällä hetkellä esimerkiksi Tassu-järjestelmään ei välttämättä ilmoiteta kaikkia suurpetohavaintoja.

Muina huomioinaan tuulivoimavarauksiin liittyen piiri toteaa:

• Kaavaluonnoksen valmistelussa käytetyt tietokannat eivät välttämättä ole ajantasaisia ja esimerkiksi yksittäisiä yksityisiä luonnonsuojelualueita tai asutusta ei ole huomioita kaavan laatimisessa. Havaintotietokannat (esim. laji.fi ja Tiira) eivät lähtökohtaisesti anna kokonaiskuvaa suunnittelualueen lajistosta, vaan havaittujen lajien määrä riippuu suuresti siitä, miten paljon alueella on retkeilty ja miten havaintoja on ilmoitetttu tietokantoihin. LIntuatlas on antaa tässä suhteessa luotettavamman kuvan alueen pesimälinnustosta, mutta senkin luotettavauus riippuu havainnoinnin määrästä. Kattavat ja eri linturyhmille oikea-aikaiset maastoselvitykset on tehtävä kaikille tuulivoima-alueille ja sähkönsiirtolinjojen reiteille.   Tuulivoimavarausten sijoittelussa tulisi nykyistä paremmin toteutua riittävät suojaetäisyydet nykyisiin luonnonsuojelu- ja Natura-alueisiin. Luonnonvarakeskuksen (Tolvanen ym. 2003) selvityksen mukaan tuulivoima-alueet aiheuttavat lajien siirtymistä kauemmas voimaloista.
• Tuulivoiman sijoittamisessa tulee huomioida perustetut hanhipellot.

Tuulivoimalat maisemassa

Suunnitelluilla tuulivoimapuistoilla on toteutuessaan merkittäviä vaikutuksia maisemaan. Pelko maiseman lopullisesta muuttumisesta aiheuttaa myös alueen asukkaissa ymmärrettävää kritiikkiä tuulivoimahankkeita kohtaan. Maakuntakaavaluonnoksessa on hyvä, että potentiaalisista tuulivoimavarauksista on poissuljettu maakunnalliset ja valtakunnalliset maisema-alueet. Suunnitteluilla tuulivoima-alueilla voi kuitenkin olla merkittäviä maisemavaikutuksia, jos ne sijoittuvat maisema-alueiden läheisyyteen ja/tai näkyvät arvokkaiden maisema-alueiden kaukomaisemassa.

Piiri tuo ilmi erityisen huolensa tuulivoimarakentamisen vaikutuksista Kolin kansallismaisemaan. Kolin kansainvälisestikin tunnettuun maisemaan kohdistuu tällä hetkellä monia paineita, kun alueelle suunnitellaan maisemaan sijoittuvaa lisärakentamista. Myös osa maakuntakaavaan varatuista tuulivoima-alueista tulisi näkymään kansallismaisemassa. Piiri vaatii, että maakuntakaavoituksessa on noudatettava erityistä varovaisuutta sijoitettaessa kansallismaisemassa potentiaalisesti näkyvää toimintaa. 

Tuulivoimatuotannolle sopimattomat alueet

Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piirin mielestä seuraavat kohteet eivät luontoarvojen takia sovi tuulivoimarakentamiselle ja ne on syytä poistaa jo maakuntakaavan tuulivoimavarauksista. Maakuntakaavatyössä tehtyjen selvitysten mukaan toteutuessaan tuulivoimapuistot tulisivat vaikuttamaan erityisesti negatiivisesti suojeltujen lintulajien reviireihin.

Kuora-Vinkara, Lieksa

Tuulivoimavarauksen alueella on havaittu EU:n lintudirektiivin I-liitteessä suojeltu maakotka (Aquila chrysaetos, VU). Metsähallituksen selvityksen perusteella maakotka tulisi huomioida alueen jatkosuunnittelussa ja vähentää tuulivoimaloiden määrää. Varausalueen vieressä on laji.fi:n mukaan havaittu useita luontodirektiivin suojelemia lajeja, kuten sääksi ja liito-orava.

Varausalueen vieressä sijaitsee Patvinsuon kansallispuisto (Natura-alue FI0700047 SAC), joka on myös maakunnallinen lintualue ja alue sijaitsee valkoposkihankien muuttoreitin vieressä.

Patvinsuo on maakuntakaavan valmisteluaineistossa tunnistettu “kansainvälisesti merkittäväksi suoluonnon suojelualueeksi ja [se on] edustavimpia erämaa-alueita maamme eteläpuoliskossa.”. Tuulivoimapuiston maisemavaikutukset tulisivat luultavasti vaikuttamaan Patvinsuon maisema-arvoihin  erämaamaisuuteen. Piiri katsoo, ettei suunnitellulle alueelle ole mahdollista toteuttaa kestävästi tuulivoimapuistoa ja alue on syytä karsia maakuntakaavan kohdekorteista.

Sokojärvi, Lieksa

Kohdealue sijaitsee aivan Patvinsuon kansallipuiston vieressä. Alueen sisällä on havaitu ahman lisääntymisalue.Patvinsuon kansallispuisto on (Natura-alue FI0700047 SAC) on myös maakunnallinen lintualue. Kohdealueen sisälle jäisi esitetyllä rajauksella vanhojen metsien suojelualueen (Ritosärkkien alueen vanhat metsät) osa.

Alueen vieressä sijaitseva Patvinsuo on maakuntakaavan valmisteluaineistossa tunnistettu “kansainvälisesti merkittäväksi suoluonnon suojelualueeksi ja [se on] edustavimpia erämaa-alueita maamme eteläpuoliskossa.”. Tuulivoimapuiston maisemavaikutukset tulisivat luultavasti vaikuttamaan Patvinsuon maisema-arvoihin  erämaamaisuuteen. Piiri katsoo, ettei suunnitellulle alueelle ole mahdollista toteuttaa kestävästi tuulivoimapuistoa ja alue on syytä karsia maakuntakaavan kohdekorteista.

Pankakoski-Räpsynvaara, Lieksa

Pankakosken valtakunnallisesti arvokas rakennetun kulttuuriperinnön alue jää 3 km päähän esitetystä tuulivoimapuistosta. Alueen sisälle on jäämässä esitetyllä rajauksella Junkivaaran luonnonsuojelualue.

Alue sijaitsee 2-3 kilometrin päässä valtakunnallisesti arvokkaasta Reposuon linnustoalueesta. Myös Reposuo-Kalliolahden Natura-alueen suojeluperusteena on osaltaan linnusto. Luonnonvarakeskuksen mukaan tuulivoimalat karkottavat lajeja ja vaikuttavat erityisesti linnustoon. Alueella on havaittu direktiivilajeista maakotka, susi ja karhu.

Piiri katsoo, ettei suunnitellulle alueelle ole mahdollista toteuttaa kestävästi tuulivoimapuistoa ja alue on syytä karsia maakuntakaavan kohdekorteista.

Sähkönsiirto

Sähkönsiirtolinjojen sijoittelulla on huomattava vaikutus metsäluonnon sirpaloitumiseen. Suunnittelussa on syytä ottaa lähtökohdaksi mahdollisimman suurten yhtenäisten metsäpeitteisten alueiden maksimoiminen.

Runkoverkon linjaus Kontiolahti-Huutokoski

Yhtenä suurimpana suunnittelukysymyksenä maakuntakaavan 2. vaiheessa on uuden 400 v runkolinjan reitin linjaaminen Huutokoskelta Kontiolahdelle. Toteutuessaan tämän kerrotaan mahdollistavan teollisen mittakaavan uusiutuvan energian hankkeiden toteutumisen maakunnan alueella.

Linjauksen suunnittelun tueksi on Fingrid vuonna 2024 tehnyt selvityksen potentiaalisista reiteistä runkolinjalle. Maakuntakaavan 2. vaiheen luonnoksessa on esitetty varaus uudelle 400 v runkolinjalle, joka sijoittuu pääasiassa nykyisen 110v sähkölinjan viereen tai tilalle.

Linjauksen suunnittelussa haastavin kohta on Kermajärven ylitys, jossa sähkölinjan on ylitettävä valtakunnallisesti arvokas ja alueella sijaitsee myös useita Natura-alueita. Fingridin selvityksessäkin on korostettu, kuinka Heinäveden reitin maisemat ovat edustavimpia sisävesiliikenteen muokkaamia maisemia. Maakuntakaavaluonnoksessa on valmisteltu kolme erilaista reittivaihtoehtoa Kermajärven alueelle.

Näistä Kermajärven reittivaihtoehdoista Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry näkee tällä hetkellä kannatettavimpana nykyisen reitin käyttöä. Huomautamme, että Kermajärven luonnonsuojelualueen pohjoispuolella on luontoarvoiltaan merkittäviä metsiä, joita ei ole vielä suojeltu. Olemassaoleva linja kulkee suojelualueen läpi, mutta sen laajentaminen saattaa aiheuttaa vähemmän luontokatoa. Ennen lopullista linjan rakentamista on kuitenkin toteutettava laajat ja riittävät ympäristövaikutusten arvioinnit.

Aurinkovoima

Piiri pitää hyvänä, että aurinkovoima-alueita käsitellään maakuntakaavatasolla. Meneillään olevan energiasiirtymän takia uusia teollisen mittakaavan aurinkopuistoja tullaan rakentamaan ympäri Suomea kiihtyvällä tahdilla. Erityisesti Itä-Suomessa aurinkovoimalla on potentiaalia, koska toisin kuin tuulivoimaan, siihen ei liity vaikutuksia tutkavalvontaan.

Kuten tuulivoimankin kohdalla on aurinkovoimaloiden kohdalla tärkein kysymys niiden sijoittuminen. Aurinkovoiman keskeiset luontovaikutukset liittyvät rakentamiseen. Piirin mielestä aurinkovoimatuotanto tulee ohjata jo valmiiksi puuttomille alueille ja rakennusten katoille. Piiri pitää kannatettavana maakuntakaavoituksen lähtökohtaa, jossa ohjaamisen keskeisin periaate liittyy maakunnan yhtenäisiin metsä- ja peltoalueisiin ja niiden turvaamiseen. Metsäalueista erityisesti hyvin kasvavat kivennäismetsämaat tulisi pyrkiä säilyttämään metsinä eikä turhaan muuttaa aurinkovoima-alueiksi. Kuten myös tuulivoiman kohdalla, on aurinkovoima-alueiden sijoittumisessa turvattava riittävät ekologiset käytävät.

Piiri korostaa, että aurinkovoima-alueet tulee sijoittaa metsämaiden, tuotannossa olevien peltojen tai arvokkaiden niittyalueiden sijaan aurinkopuistoja rakennettaisiin valmiiksi rakennetuille alueille (katot ja muut rakennusten pinnat) sekä käytöstä poistuneille turvetuotantoalueille.

Piirin mielestä myös aurinkovoima-alueiden suunnittelumerkintään on syytä lisätä kirjaus, joka ohjaa suunnittelussa tarkastelemaan lähekkäisten aurinkovoimaloiden yhteisvaikutuksia.

Maisema-alueet

Vaihemaakuntakaavassa käsiteltävillä kokonaisuuksilla on toisiinsa huomattavia vaikuksia. Sähkönsiirron runkoverkko ja tuulivoimapuistot vaikuttavat maisemiin huomattavasti. Maakuntakaavassa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen kuinka näitä osittain ristiriidassa olevia tavoitteita huomioidaan suunnittelussa.

Tuulivoimatuotanto pyritään maakuntakaavassa osoittamaan kauas ihmisasutuksesta erämaamaisille ja hiljiaisille alueille. Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri esittää huolensa, että toteutuessaan moni tuulivoimapuisto tulee vaikuttamaan maakunnan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden sekä erämaamaisten alueiden kaukomaisemiin.

Piiri katsoo, että arvokkaiden maisema-alueiden kaavamerkinnän tulisi ohjata nykyistä enemmän maankäyttöä. Nykyisellään kaavamerkintä on pikemmin pyyntö. Alueiden maisema-arvojen lisäksi piiri haluaa korostaa, että maisema-alueet ovat monessa suhteessa lajistoltaan monimuotoisia ja arvokkaita. Pohjois-Karjalan alueen maisema-alueet liittyvät usein maanviljelyyn. Usein maisema-alueiden auki pitäminen palvelee myös perinnebiotoopeilla eläviä lajeja. Piiri haluaa myös korostaa, että perinnebiotoopit tulisi tunnistaa entistä paremmin maakuntakaavoituksessa maisema-alueiden määrittelyssä ja maisema-alueilla tulisi tehdä toimenpiteitä, jotka tukeavat perinnebiotoopeista riippuvaisia lajeja.

Erityisesti Kolin valtakunnallisesti arvokkaaseen ikoniseen  kansallismaisemaan ei  tule sijoittaa  kaukomaisemassakaan näkyviä tuulivoimala-alueita. Sama koskee Heinäveden Kermajärven sekä Pohjois-Karjalan vaarakylien kansallismaisemaan näkyviä kaukomaisema-alueita. .

Piiri on toisaalla lausunnossa kritisoinut Kuora-Vinkaran tuulivoima-aluetta, joka tulisi toteutuessaan vaikuttamaan huomattavasti Patvinsuon alueen valtakunnallisestikin merkittävään ja edustavaan erämaamaisemaan.

Piiri katsoo, ettei kaukomaisemiin, jotka näkyvät valtakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille sekä esitetyille erämaisille maisema-alueille, ole mahdollista toteuttaa kestävästi tuulivoimapuistoja ja nämä alueet tulee karsia pois maakuntakaavan kohdekorteista.

Pohjavedet

Pohjavesialueiden osalta piiri toistaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheen lausuntonsa huomion, että pohjavesialueiden osalta on erityisen tärkeää ennakoida tulevat maankäyttömuodot ja lisääntyvä maa-ainesten kysyntä. Myös pohjavesialueiden merkitystä maakunnassa tulisi jo kaavavaiheessa nostaa esiin.

Lopuksi

Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri näkee tärkeänä, että maakunnassa siirrytään pois fossiilisesti tuotetuista energiamuodoista. Samalla piiri kuitenkin haluaa korostaa, että uuden tuotannon täytyy olla aidosti nykyistä tuhoisaa fossiilituotantoa korvaavaa. Piiri toivoo, että maakuntaliitto korostaa omassa viestinnässään ja työsssään myös entistä enemmän energiansäästön tärkeyttä. On vaikea tuottaa kokonaiskestävästi luontokatoa aiheuttamatta uusiutuvaa energiaa, jos yhteiskuntamme pysyy nykyisen kaltaisena, jatkuvaan kasvuun perustuvana järjestelmänä.

Viitteet

Luonnonvarakeskus (2023):  Katsaus: Useat lintu- ja nisäkäsryhmät väistävät tuulivoimaloita. Luonnonvarakeskus. (Viitattu 9.9.2024). https://www.luke.fi/fi/uutiset/katsaus-useat-lintu-ja-nisakasryhmat-vaistavat-tuulivoimaloita

Peltonen, Lasse, Jakob Donner-Amnell, ja Saara Nokelainen (2024): Tuulivoiman hyväksyttävyyden nykytila ja näkymät Suomessa. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto.

Tolvanen, A.,  Routavaara, H., Jokikokko, M. & Rana, P. (2023) How far are birds, bats, and terrestrial mammals displaced from onshore wind power development? – A systematic review. Biological Conservation 288  doi.org/10.1016/j.biocon.2023.110382.