Piirin ja Lieksan luonnonystävien muistutus Rintasenvaaran ranta-asemankaavan ehdotukseen

Lausuvat yhdistykset eivät kannata ehdotuksen mukaista kaavamuutosta. Rintasenvaaran laelle ja sen läheisyyteen rakentaminen pilaisi Kolin laelta avautuvan Suomen tunnetuimman ja moniin taideteoksiin ikuistetun kansallismaiseman peruuttamattomalla tavalla, minkä lisäksi rakentaminen pirstoisi alueen luontoa. Rakentamisen sijaan yhdistykset esittävät, että käytöstä poistetut laskettelurinteet ennallistetaan. Tämä vahvistaisi alueen arvokkaiden luontokohteiden kytkeytyneisyyttä ja hiilensidontakykyä sekä hiilivarastoa ja olisi sekä Lieksan kaupungin että maakunnan ilmastotavoitteiden mukaista.

Yhdistykset kannattavat matkailupaineen jakamista luonnonsuojelullisista syistä laajemmalle alueelle kansallispuiston ympärille, mutta näkevät kestävämpänä ja alueen yleiskaavoituksen mukaisena lisärakentamisen ja kehittämisen ohjaamista pääasiallisesti olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen Kolin kylän alueelle esimerkiksi jo kaavoitetulle Purnulahden alueelle.

Suunnittelualue

Suunnittelualueen pinta-ala on noin 63,9 ha. Asemakaavan laatiminen on käynnistynyt alueen maanomistajien Pohjois-Karjalan osuuskaupan (PKO) ja Lieksan kaupungin aloitteesta.

Koli-Ahmovaara osayleiskaavassa 2040+ alue on osoitettu pääasiassa VU/RM-alueeksi, lisäksi laajentuvaa RM-aluetta, VL-aluetta sekä MY-aluetta. Ranta-asemakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu pääasiassa urheilu- ja virkistyspalveluiden aluetta (VU-1) ja lisäksi matkailupalvelujen aluetta (RM-1, RM-2) sekä hieman vesialuetta (W). Rakennusoikeutta muodostuu 31 500 k-m2.

Suunnittelualue sijoittuu Rintasenvaaran itään laskevaan jyrkkään rinteeseen. Rintasenvaara muodostaa etelään päin siirryttäessä Käränkävaaran ja Sutkanvaaran kanssa vaarojen ketjun, johon myös kauempana etelässä sijaitsevat Kolin huiput maisemallisesti liittyvät.

Suunnittelualue sijaitsee kokonaisuudessaan valtakunnallisesti arvokkaaksi määritellyllä maisema-alueella (Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet VAMA 2021) Kolin maisemat (VAM090091. Kolin laelta avautuva maisema on yksi Suomen 27:sta kansallismaisemasta.

Alueidenkäyttölain (132/1999) valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) edellyttävät, että valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta huolehditaan. Tämä on alueidenkäyttölain 24 §:n mukaan otettava huomioon valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa.

Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit, jotka koskevat valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueita, valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY) ja valtakunnallisesti merkittäviä arkeologisia kohteita. muodostavat tietopohjan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisten kulttuuriympäristön arvojen huomioimiselle.

Selvitysalueella on voimassa Koli-Ahmovaara 2040+ osayleiskaava (30.3.2023), Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 (8.7.2021) ja osalla aluetta on voimassa Rintasenvaaran ranta-asemakaava (KV 31.1.1994).

Lausuvat järjestöt näkevät edelleen rakennushankkeen toteutuessaan vaarantavan alueen maisemalliset arvot, jotka ovat osa Kolin kansallispuiston matkailukäytön perustaa. Alueelle suunnitellut rakennukset näkyisivät sekä Kolin vaaroilta että Pieliselle.

Kaukomaiseman arvot ovat Kolilla ainutlaatuisen tärkeitä

Maisematarkastelussa on otettava huomioon kansallismaisemat, arvokkaat maisema-alueet (VAMA) ja Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT).

Kaikissa Kolin kaavoitushankkeissa on tarkoin huomioitava, että Kolin alue on määritelty kansallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi sekä yhdeksi maamme 27:sta kansallismaisemasta. Määrittelyt täsmentävät alueidenkäyttölain (132/1999) 1§ 1 mom mukaista lain yleistä tarkoitusta sekä 54 § kuvattuja asemakaavan sisältötavoitteita.

Rintasenvaaran asemakaavahanke on selvästi ristiriidassa Kolin maisema-arvojen ja –statuksen kanssa, koska suunniteltu rakentaminen tulisi aiheuttamaan merkittävän ja pysyvän maisemavaurion Kolin klassisen maisemanäkymän keskeiseen kohtaan.

Kolin erityiset maisema-arvot ja niiden suojelutarve edustavat Suomessa aivan erityistä maisemansuojelun ongelmaa, koska uhattuna on nimenomaan kaukomaiseman kokonaisuus. Useimmissa kaavahankkeissa maisema-arvoja tarkastellaan ikään kuin kaava-alueen sisältä, näkökulmana lähimaisema ja –ympäristö. Kolilla sen sijaan on ensisijaisesti huomioitava rakentamisen haitalliset vaikutukset Kolin klassisilta näkemäpaikoilta avautuvaan kansallismaisemaan kokonaisuutena. Näiden maisemapaikkojen kautta kulkevat useat kansallispuiston vaellusreitit. Esimerkiksi maakuntakaavaehdotuksesta on maisemavaikutusten vuoksi poistettu Kolille näkyvät tuulivoimala-alueet yhtä lukuun ottamatta, vaikka tuulivoiman lisääminen on vihreän siirtymän ja energiaomavaraisuuden kannalta kriittistä. 

Nyt esitetylle asemakaavahankkeelle tulee tutkia vaihtoehtoja, jotka tässä tapauksessa ovatkin täysin mahdollisia. Suunnitellut rakennusmassat ja –volyymit, samoin niiden vaatima valaistu katuverkosto, on tässä tutkitulla kaava-alueella sijoitettavissa Koli- ja Mäkrävaarojen näkemäpaikoilta katsottaessa ongelmattomiin näkymäkatveisiin. ELY:n ehdotuksen mukaisesti Rintasenvaaran laella ja sen läheisyydessä olevat rakennusoikeudet on poistettava kaavasta. Lausuvien järjestöjen mielestä myös luontoarvoista on huolehdittava niin, että olemassa olevia luonnontilaisen kaltaisia alueita ei heikennetä suoraan eikä välillisesti.

Suunnittelualueen luonto

Kaavaselostessa todetaan nyt kaavoitettavana olevasta alueesta seuraavasti: “Maisema-alueen kuvauksessa todetaan myös, että alue on historiallisesti rikas maisemanähtävyys, jonka matkailu on alkanut jo 1800-luvun lopulla. Ihmisen kädenjälki näkyykin maisemassa ja muodostaa siihen historiallisia kerroksia. Kaskeaminen ja metsälaidunnus ovat muuttaneet alueen biotooppeja jolloin on syntynyt uusia perinnebiotooppeja ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennusryhmiä ja pihapiirejä. Kaavan mahdollistama muutos on osa tätä jatkumoa tuoden alueelle uuden, harkitun ajallisen kerrostuman ja kulttuuriympäristön.” Kaskeaminen ja metsälaidunnus ovat pienen intensiteetin häiriöitä, jotka ovat lisänneet luonnon monimuotoisuutta. Perinnemaisemat ovat monimuotoisimpia luontotyyppejämme, joiden uhkana ovat umpeenkasvaminen ja pienistä, etäällä toisistaan sijaitsevista alueista johtuva sukupuuttovelka. Kaavaehdotuksen mukainen rakentaminen ei lisää luontoarvoja millään tavalla, eikä sitä näin ollen voi verrata perinnemaisemiin.

Uudessa kaavaehdotuksessa on otettu huomioon luontoselvityksessä havaittuja luontoarvoja. Näiden perusteella esimerkiksi Kuikkalammen luonnonsuojelulain (9/2023) 64 §:n mukaisesti suojeltuun tulvametsään sijoittuva kortteli on poistettu. Toisaalta korttelien 26 ja 28 eteläpuoleisia luo-alueita on pienennetty ajoväylien sijoittamisen takia. Nämä luo-4 -alueet ovat luontoselvityksen mukaan varttuneita, havupuuvaltaisia tuoreita kankaita, jotka on luokiteltu luonnontilaisen kaltaisiksi. Molemmilla alueilla on runsaasti lahopuuta. Varttuneet havupuuvaltaiset tuoreet kankaat ovat uhanalaisuusluokituksen mukaan vaarantuneita elinympäristöjä, joiden häviämisriski arvioidaan korkeaksi (Kontula ym. 2018, s. 19). Pieniin, matkailualueen keskellä sijaitseviin luo-alueisiin kohdistuu todennäköisesti suuri käyttöpaine. Pinta-alaltaan pieniin metsäalueisiin kohdistuu myös reunavaikutus, joka heikentää alueita.

Isompi, yhtenäinen suojelualue poistaisi reunavaikutuksia ja tehostaisi elinympäristöjen elinvoimaisuutta. Suunnittelualue rajautuu pohjoisrajaltaan Käräjäkallion luonnonsuojelualueeseen ja sivuaa koillisosassa Kuikkalampien luonnonsuojelualuetta. Pielisen rannalla koillisessa vajaan 200 metrin päässä suunnittelualueen rajalta on kaksi erillistä luonnonsuojelualuetta, Häkinlahden läntinen ja Häkinlahden itäinen hiekkaranta. Vaikka Käräjäkallion luonnonsuojelualue ei kuulu suunnittelualueeseen, se on kuitenkin kytkeytynyt suunnittelualueen ekologiaan muodostamalla kokonaisuuden alueen luonnontilaisen kaltaisten kuvioiden kanssa.

Alueen suunnittelussa ei ole otettu huomioon tarpeeksi alueella liikkuvia ja mahdollisesti pesiviä suurpetoja. Alueelta on tehty havaintoja mm. ahmoista, ilveksistä sekä karhuista. Ahmasta on LUKE:n karttatiedon perusteella tehty jälkihavainto viimeisimmän kahden kuukauden aikana ja paikallisten tietojen mukaan alueella pesii vakiintuneesti ilveksiä sekä alue on karhun talvehtimisalue. 

Luontoselvityksen mukaan alueella sijaitsee vaarantuneita elinympäristöjä ja järjestöiden mielestä alueella on tehtävä tarkempia luontokartoituksia, jotta alueen luonnosta saadaan tarvittavan tarkka selvitys kaavasta päättämistä varten. 

Lausuvat yhdistykset haluavat toistaa huomionsa, että suunnittelussa on kiinnitettävä erityisesti huomiota rakentamisen aikaisten sekä myöhempienkin hulevesien hallintaan, eikä rakentamisella saa olla vaikutuksia Heinälammen tai Heinäsuon vesitalouteen.

Huomioitavat kohteet ja aluevaraukset

Lausuvat yhdistykset ovat tyytyväisiä siitä, että Heinälampi ja Heinäsuo on otettu kaavaehdotuksessa huomioon luo-merkinnöin. Arvokkaille kallioalueille (ge-1) ei myöskään ole osoitettu toimintoja. 

Kaavaehdotuksen mukaan alueella ei ole luonnonsuojelulain (9/2023) 64 §:n eikä 65 §:n mukaisia luontotyyppikohteita. Kuitenkin sisämaan tulvametsät ovat LSL 64 §:n mukaan suojeltuja luontotyyppejä. Tällainen alue on luontoselvityksessä mainittu Kuikkalammen ympäristö, joka onkin kaavaan merkitty luo-3 -alueena.

Edellisessä lausunnossaan yhdistykset painottivat kaavahierarkiaa. Vastauksessaan lausuntoon kaavoittaja toteaa, että voimassa oleva yleiskaava on maakuntakaavaa uudempi, mikä nostaa sen painoarvoa. Yhdistykset muistuttavat, että ajallisesta suhteesta huolimatta maakuntakaava ohjaa alempitasoisia kaavoja ohjaavana. 

Kaavan vaikutukset

Rintasenvaaran ranta-asemakaavan muutos- ja laajennussuunnitelmaa ei voi pitää alueidenkäyttölain 191 § mukaisena vaikutukseltaan vähäisenä asemakaavan muutoksena, sillä suunnittelualueella lisätään voimakkaasti rakennusoikeutta ja nostetaan rakennusten korkeutta ympäristöön laajemmin vaikuttavalla tavalla heikentäen näin valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen arvoa.

Kaavaluonnosselosteessa mainitaan seuraavasti: “Rakentaminen edellyttää jossain määrin nykyisen puuston kaatamista, velvoittaen samalla uuden puuston istuttamiseen” ja ”On annettu laskettelurinteiden metsittämistä koskeva määräys”. Halutaanko tällä viestiä menetettyjen luontoarvojen kompensoimisesta? Aiheutetun luontohaitan kompensoiminen ei tarkoita puuston korvaamista 1:1, vaan “kompensaatiolla tavoitellaan täysimääräistä hyvitystä, eli luontohyötyjen on oltava vähintään yhtä suuret kuin luontoheikennys” (Ympäristöministeriö 2022). LSL 98 §:ssä todetaan luontotyypille tai elinympäristölle aiheuttavan heikennyksen kompensoimisesta, että ”Korvaavuus voi olla joko heikennystä vastaavaa tai sen ylittävää”. Kaavaluonnosselostuksessa mainittu rinteiden metsittäminen ei korvaa kaava-alueen luonnontilaisen kaltaisten kohteiden ekologista heikentymistä. Kokonaisheikentymättömyyden saavuttamiseksi kompensoiminen tulisi tehdä luontotyyppihehtaareiden mukaisesti.

Luontoselvityksen mukaan Heinälampi on vesilain 11 §:n mukainen lailla suojeltu pienvesi. Kaavaselosteen mukaan Heinälammen virkistyskäyttö rajataan syys-, talvi- ja kevätkaudelle linnuston suojelemiseksi. Liitteessä 5 todetaan kuitenkin, että kaava-alueella liikkumisen rajoittaminen on käytännössä mahdotonta. Linnuston pesinnän onnistumisen kannalta Heinälammen rauhoittaminen virkistyskäytöltä pesimäaikaan olisi välttämätöntä. Kuinka linnuston pesimäaikainen rauhoitus voidaan taata?

Kaavaluonnokseen on merkitty luonnonsuojelulain 69.2 §:n nojalla rauhoitetun valkolehdokin (Platanthera bifolia) esiintymispaikat. Miten nämä esiintymät voidaan kaava-alueella suojella? Esimerkiksi Kolin kansallispuistossa Tarhapuron neidonkengän esiintymä on jo hävinnyt kävijäpaineen takia (YLE 21.6.2023) retkeilijöiden kulkemisen ohjaamisesta huolimatta.

Rakentamisen maisemavaikutukset

Lausuvat yhdistykset haluavat muistuttaa, että laskettelurinteille sijoittuvat rakennukset näkyisivät merkittävästi myös kaukomaisemassa, Pieliselle ja Kolin vaaroille. Kansallismaisemaan suunniteltavia rakennus- ja tiehankkeita tulee tarkastella kriittisesti myös näkyminä muilta kansallispuiston vaaroilta, esimerkiksi Mäkrältä tai puiston ulkopuolisilta vaaroilta tai mikä on erityisen tärkeää, kansallismaisemaa lähestyttäessä joko maitse tai vesitse. Voimakkaasti suunniteltua ympärivuotista yhteysreittiä Vuonislahdesta Pielisen yli Kolille matkaavat matkailijat kohtaavat jo nykyisellään Rintasenvaaran käytöstä poistetut laskettelurinteet. Toteutuessaan rakentaminen Rintasenvaaralle tulee väistämättä näkymään lähestyttäessä Kolia vesitse tai jäitse.

Paikoin jyrkkiinkin rinteisiin ja lakialueille sijoittuvat rakennukset ja rinteen suuntaiset ajoväylät sekä käännökset vaativat kohtalaisen paljon tilaa, kallioiden louhimista, pengertämistä ja myös puuston kaatamista. Tällä samoin kuin laajamittaisella puuston poistolla on merkittäviä haitallisia vaikutuksia niin luonnonoloihin kuin maisemaan.

Valosaastetta pyritään kaavaehdotusluonnoksen mukaan hillitsemään. Hämärän ja pimeän aikana näkyvät valot tulevat vaikuttamaan alueen maisemaan huomattavasti. Kaavaselostusehdotuksessa todetaan maiseman osalta suurmaisemamuutosten olevan merkittävät mutta neutraalit ja, että ”kielteiset ja myönteiset vaikutukset ovat tasapainossa verratessa nykytilaan”. Maisemaa ei kuitenkaan tule verrata nykytilaan, jossa laskettelurinteet ovat vasta alkaneet taimettua, vaan tulevaisuuteen, jossa ne ovat jo metsittyneet. Laskettelurinteet ovat jo metsittymässä luontaisesti, eivätkä sen johdosta kelpaa perusteeksi heikentyneelle maisemalle. Kaavaselostusehdotuksen kuvassa 14 valaistus näkyy häiritsevästi Pieliselle. Valaistus näkyy pimeässä myös Ukko-Kolille kaavaselostusehdotuksen kuvan 17 mukaisesti. Lausuvat yhdistykset muistuttavat, että etenkin kansainväliset matkailijat tulevat Suomeen ja Kolille paitsi luonnon, myös pimeyden takia. Valosaasteen puuttuminen on nähtävyys itsessään. 

Esimerkiksi kansainvälisesti tunnettu Hollywood-tähti Emma Thopmson kuvaillut Kolin kansallismaisemaa seuraavasti: ”Ohjaaja ja minä muistutimme itseämme näiden maisemien äärellä joka päivä siitä, että tämä oli ennemmin elämää rikastuttava kokemus kuin työtä. Ympärillämme oleva kauneus tuntui syvältä. Se antoi meille voimaa. Hengitimme energiaa itseemme ja tunsimme kunnioitusta.” (Sanomalehti Karjalainen 29.3.2024).

Toteutuessaan suunnitellussa laajuudessa rakentaminen tulee pirstomaan alueen vaarakokonaisuutta. Rintasenvaara muodostaa etelään päin siirryttäessä Käränkävaaran ja Sutkanvaaran kanssa vaarojen ketjun, johon myös kauempana etelässä sijaitsevat Kolin huiput maisemallisesti liittyvät. Maisema-arvojen kannalta keskeisiä ratkaisuja ei tule jättää rakennuslupavaiheeseen.

Lopuksi

Ylläolevien perusteisiin pohjaten yhdistykset eivät pidä suunnitellun kaltaista rakentamista Rintasenvaaran alueelle kannatettavana. Toteutuessaan rakentaminen tulee vaikuttamaan peruuttamattomalla tavalla rakastetuimpaan kansallismaisemaan sekä pirstomaan alueen luontoa. Rakentamisen sijaan yhdistykset esittävät alueelle käytöstä poistuneiden rinteiden metsittämistä ja alueen rajaamista rakentamisen ulkopuolelle. Metsittäminen vahvistaisi alueen arvokkaiden luontokohteiden kytkeytyneisyyttä ja hiilensidontakykyä sekä -varastoa ja olisi sekä Lieksan kaupungin että maakunnan ilmastotavoitteiden mukaista.

Yhdistykset kannattavat matkailupaineen jakamista luonnonsuojelullisista syistä laajemmalle alueelle kansallispuiston ympärille, mutta näkevät kestävämpänä ja alueen yleiskaavoituksen mukaisena lisärakentamisen ja kehittämisen ohjaamista pääasiallisesti olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen Kolin kylän alueelle esimerkiksi jo kaavoitetulle Purnulahden alueelle.

Joensuussa 14.4.2025

Lähteet

Ekologinen kompensaatio https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/suojelu-ennallistaminen-ja-luonnonhoito/ekologinen-kompensaatio

FCG 2010: Kolin osayleiskaavat. Luonto- ja maisemaselvitykset. Lieksan kaupunki. Viitattu 22.4.2024. https://www.lieksa.fi/documents/89419/0/Kolin+osayleiskaavojen+luonto-+ja+maisemaselvitys+2010-10-04.pdf/b414e9a1-09af-d6df-a237-dad93df425f0.

Kontula, T. & Raunio, A. (toim.). 2018. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018. Luontotyyppien punainen kirja – Osa 1: Tulokset ja arvioinnin perusteet. Suomen ympäristökeskus ja ympäristöministeriö, Helsinki. Suomen ympäristö 5/2018. 388 s.

Suomen ympäristökeskus 2018: M01 Lehdot. Luontotyyppien punaisen kirjan verkkopalvelu. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 22.4.2024. https://luontotyyppienuhanalaisuus.ymparisto.fi/lutu/#/luontotyypit/Lehdot

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

https://www.ymparisto.fi/fi/rakennettu-ymparisto/kaavoitus-ja-alueidenkaytto/valtakunnalliset-alueidenkayttotavoitteet

https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/VATp%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s14.12.2017_FI.pdf

Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (VAMA) – Pohjois-Karjala

https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/VAMA%202021_11%20Pohjois-Karjala.pdfYLE 21.6.2023 https://yle.fi/a/74-20037929