Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry toteutti Pielisen, Höytiäisen, Oriveden ja Puruveden alueella vuosina 2008–2012 järviluonnon kestävän käytön kehittämishankkeen.
Hanketta rahoittivat Euroopan unionin aluekehitysrahasto (EAKR), valtio ja Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri. Hankkeen rahoittajaviranomaisena toimi Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
HANKKEEN TAVOITTEET
- Sovittaa yhteen linnuston suojelua ja matkailua sekä muuta luonnon virkistyskäyttöä.
- Luoda edellytyksiä vesistö- ja lintumatkailulle.
- Neuvoa ja ohjata luontomatkailuyrityksiä linnuston hyödyntämisessä matkailussa.
- Kehittää yhteistyötä luontomatkailuyrittäjien ja luontojärjestöjen välille.
HANKKEEN TULOKSIA
Hankkeessa kartoitettiin Pielisen, Höytiäisen, Oriveden ja Puruveden linnustoa. Tärkeimmät linnustokohteet on esitetty oheisissa järvikohtaisissa raporteissa (pdf):
Kestävän järvimatkailun opas, Lintuluotoja näkyvissä!
Järvimatkailu – järvilinnut, Pielinen
TAHATON HÄIRINTÄ
Tietämättömyydestä johtuvat häirinnät tuhoavat vuosittain lukemattomia lintujen pesintöjä. Järvien käyttäjiä tulisi ohjata ja opastaa nykyistä enemmän, että vältyttäisiin turhilta linnustotuhoilta. Tiedotusvastuuta tulisi lisätä ja laajentaa kaikilla tahoilla. Tiedottamisen puutteellisesta tasosta kertoo esimerkiksi se, että vain valtakunnallinen suojelujärjestö antaa kesän alussa tiedotteen ”älä nouse lintuluodolle”. Kattavaa tiedottamista tulisi tehdä myös paikallistasolla kaikille järvien käyttäjäryhmille. Tahaton lintujen häirintä on ongelma kaikilla maakuntamme järvillä. Orivesi on myös äärimmäisen uhanalaisen saimaan-norpan esiintymisaluetta. Läpi vuoden rauhallisina säilyvät selkävesien luodot edistävät myös saimaannorpan suojelutyön tavoitteita.
Pari esimerkkiä tahattoman häirinnän aiheuttamista lintutuhoista
- Venekunta, isovanhemmat lastenlapset ja koira, nousi maihin lintujen pesimäluodolle. Kallioluodolle kannettiin kaikki mahdollinen retkivarustus nuotiopuineen. Leirin ympärillä pesi kymmeniä lintuja, joista osalla oli vielä haudonta kesken ja osalla pienet poikaset. Hätääntyneet poikaset pakenivat kivien koloihin tai uimalla. Vaille emojen suojaa jääneistä poikasista suurin osa menehtyi. Useimmat poikaset joutuivat toisten lintujen saaliiksi. Lyhytkestoinen leiriytyminen lintuluodolle tuhosi lähes kaikki pesinnät.
- Retkivene ankkuroi lähes vuorokauden ajaksi sääksen pesäsaaren välittömään läheisyyteen. Poikasten hätääntyneistä kutsuista huolimatta emot eivät uskaltaneet palata pesälleen. Lopulta ilman emojen suojaa jääneet poikaset menehtyivät polttavaan auringon paahteeseen. Noin kilometrin etäisyydellä retkiveneen ankkuripaikasta olisi ollut saari, jossa sijaitsi veneilykarttoihinkin merkitty yleiseen käyttöön tarkoitettu retkivenesatama.
