Mielipide Mankisennevan turvetuotantohankkeen ympäristölupahakemuksesta
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
22.12.2008
Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto
kirjaamo.psy(at)ymparisto.fi
Dnro: Psy-2008-y-126
Hakija: Piipsan Turve Oy
Asia: Mankisennevan turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Pulkkila ja Rantsila
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry vaatii Mankisennevan turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksen hylkäämistä ympäristönsuojelulain 4 ja 42 §§:n sekä vesienhoitolain 1 §:n ja vesienhoitoasetuksen 14 §:n vastaisena.
Jos hanke saa luvan, sille ei tule myöntää toiminnan aloittamislupaa muutoksenhausta huolimatta. Koska täytäntöönpano tekisi muutoksenhausta hyödyttömän, päätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta olisi ympäristönsuojelulain 101 §:n vastainen.
Perustelut
Laki vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004) vaatii, että pinta- ja pohjavesien tila ei heikkene ja että niiden tila on vähintään hyvä vuoteen 2015 mennessä. Ehdotuksessa Oulujoen- Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuoteen 2015 todetaan Siikajoen pääuoman ekologinen tila tyydyttäväksi (keskiosa välttäväksi) ja useiden luokiteltujen sivujokien tila välttäväksi. Tavoitteena on saavuttaa kaikissa vesimuodostumissa hyvä tai hyvä saavutettavissa oleva tila voimakkaasti muutetuksi nimetyissä vesistön osissa.
Suurimpana esteenä hyvän ekologisen tilan saavuttamiselle pidetään liian suurta ravinne- ja kiintoainekuormitusta valtaosassa vesistöä. Toimenpideohjelmaehdotuksessa todetaan, että Siikajoen alaosalla fosforin kokonaiskuormitus tulisi saada vähennetyksi noin puoleen nykyisestä, jotta joen keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus alenisi tasolle 40 mikrogrammaa litrassa. Nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä voidaan vähentää vesiin tulevaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta, mutta tilatavoitteen saavuttamiseen vähennys ei riitä.
Voimakkaasti muutetuksi nimettyjen vesimuodostumien hydrolgismorfologisen tilan parantaminen todennäköisesti siirtyy seuraaville suunnittelujaksoille, mutta toimenpiteet vesistön vedenlaadun parantamiseksi ovat kiireellisiä. Vesiensuojelun tilatavoitteen saavuttaminen edellyttää kuormituksen leikkaamista. Siikajoen vesistöalueella onkin katsottu järkeväksi panostaa ensimmäisellä hoitokaudella pääasiassa kuormituksen vähentämiseen tähtääviin toimenpiteisiin, todetaan toimenpideohjelmassa. Mankisennevan valmistelu turpeenkaivuuta varten ja toiminnan aloittaminen merkitsisivät kuormituksen kasvua ja mahdollisesti riskiä alunamaiden happo- ja metallikuormitukseen, joten Mankisennevan ympäristölupa tulee yksiselitteisesti hylätä.
Mankisennevan vedet laskevat Mankisenojan, Kurranjärven ja Kurranojan kautta Siikajokeen. Hakemuksen mukaan kuormitus kasvaisi, vaikka Mankisennevan koko 346 hehtaarin turpeennostoon suunnitellusta alasta pääosa on jo aikaisemmin sarkaojitettua turpeenkaivuuta varten ja loppu on metsäojitettua suota. Suota ei ole kuitenkaan kuorittu.
Mankisennevalta valuva vesi on hyvin humus- ja ravinnepitoista. Laskuvesistön kannalta on erityisen ongelmallista, että epäorgaanisten ravinteiden osuus sekä fosforin että typen osalta on suuri. Epäorgaaniset ravinteet ovat suoraan vesistön perustuotannolle kelvollisessa muodossa.
Mankisenojan vesi on rehevää. Sen pitoisuudet ovat kuitenkin alhaisempia kuin Mankisennevalla. Mankisennevan osuus puron valuma-alueesta on merkittävän suuri, 9.9 prosenttia, joten sieltä tulevan veden laadun vaikutus Mankisenpuron vedenlaatuun on myös huomattava.
Kurranjärven tila arvioidaan välttäväksi. Järvi on rehevöitynyt, mikä muun muassa näkyy pyydysten likaantumisena, kalojen makuvirheinä ja pohjan liettymisenä. Mankisennevan osuus järven valuma-alueesta on 5.8 prosenttia. Epäorgaanisten ravinteiden määrä on alhaisempi kuin nevalta tulevassa vedessä. Sen aiheuttaman kuormituksen pitoisuuslisäyksen Kurranjärveen tulevassa virtaamassa arvioidaan olevan kesäaikaan virtaamasta riippuen 10-20 prosenttia ja talvella vieläkin suurempi. Vaikutuksen vähentämiskeinona pohditaan muun muassa Mankisenpuron virtaaman ohjaamista kanavalla kokonaan Kurranjärven ohi. Siitä seuraisi kuitenkin vedenvähyyttä ja laatuongelmia sekä suuria maisemahaittoja Kurranjärven ranta-alueella. Kuormitusta menetelmä ei leikkaisi, siirtäisi sitä vain järven ohi.
YVA-selostuksen vaihtoehtovertailussa esitetään erikoinen tulkinta, että suon nykytila olisi alapuolisen vesistön kannalta heikoin vaihtoehto, kun taas turpeenkaivuu vesiensuojelujärjestelmineen vähentäisi suon vesistökuormitusta. Väite ei ole kovin uskottava. Sen toteaa myös yhteysviranomainen lausunnossaan. Sen mukaan eri vaihtoehdoille lasketut vesistökuormitukset eivät ole keskenään vertailukelpoisia. 0-vaihtoehdon laskelmassa on käytetty Mankisennevalta mitattuja pitoisuuksia, mutta muissa vaihtoehdoissa on käytetty kaikkien Pohjois-Pohjanmaan turpeennostoalojen keskimääräisiä vedenlaatutuloksia vuosilta 2000-2005. Ravinteinen Mankisenneva on kyllä nykyiselläänkin merkittävä vesien kuormittaja, vaikka suon aikaisemmat ojitukset alkavat jo kasvittua ja umpeutua. Todennäköisin seuraus suon käyttöönotosta, jolloin sen kuivatusta oleellisesti tehostetaan ja pinta kuoritaan kasvittomaksi, on myös päästöjen huomattava kasvu. Etenkin kevättulvien aikaiset kiintoainepäästöt voivat kasvaa merkittävästi. Niitä ei edes suunnitella hillittäväksi, sillä pintavalutusta esitetään vain sulanmaan ajalle.
Suon kuormituslaskelmissakin esiintyy epäloogisuutta. Valmisteluvaiheen kuormitus arvioidaan kiintoaineen ja fosforin osalta selvästi vähäisemmäksi kuin turpeen korjuuvaiheessa, vaikka tavallisesti asia on selkeästi päinvastoin. Epäuskottava poikkeavuus vähentää koko kuormitusarvioinnin luotettavuutta.
Hankkeen vesiensuojeluratkaisuksi esitetään sulanmaan aikaista pumppaamista kolmelle pintavalutuskentälle ja talviaikaista altaan kautta tapahtuvaa laskua vesistöön. Ratkaisua perustellaan kustannussyillä. Ympärivuotisen pumppauksen lisäkustannuksiksi lasketaan 50 000 euroa. Korjattavaan turvemäärään (2.85 miljoonaa kuutiota) suhteutettuna lisäkustannusta koituu 1.8 senttiä turvekuutiota kohti. Mitättömillä lisäkustannuksilla Mankisennevan niin kesä- kuin talviaikaista vesiensuojelua voitaisiin huomattavasti tehostaa. Sulanaikaista vesienpuhdistusta olisi mahdollista parantaa kemikaloinnilla. Suon kuormittavuus ja laskuvesistön tila huomioon ottaen se olisi perusteltua huolellisesti toteutettuna siten, että happamoittavaa kemikaalia ei pääse alapuoliseen vesistöön. Kemikaloinnin lisäkustannuksiksi hakemuksessa esitetään 230 000 euroa perusratkaisuun verrattuna. Myytävää turvekuutiota kohti tästä kertyisi 8 sentin lisäkustannus, mikä on edelleen hyvin kohtuullista parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteiden mukaan.
Pintavalutuskenttien kokoa tulisi myös arvioida uudelleen. Kakkoskenttää olisi syytä laajentaa ja ottaa lupamääräyksissä huomioon pv-kenttien heikosta kaltevuudesta johtuva mahdollinen pengerrystarve.
Jos Piipsan Turve Oy:n ympäristölupahakemusta ei hylätä, pidämme vesiensuojelun tehostamista kemikaloinnilla ja ympärivuotisella pintavalutuksella virtaamasäätöineen välttämättömänä.
Toiminnan aloittamisluvalle ei edellytyksiä
Jos hankkeelle myönnetään ympäristölupa, toiminnan aloituslupaa ei tule myöntää muutoksenhausta huolimatta.
Turpeenotto muuttaa ympäristöä laajasti ja peruuttamattomasti. Mankisennevan tapauksessa vaikutukset alapuoliseen vesistöön olisivat nykytilaa pahemmat ja korjaamattomat.
Mauri Huhtala
varapuheenjohtaja
Merja Ylönen
sihteeri